Tuttuja nimiä runsaasti.
Hammaslääkärin nimi tuli uutena esiin.
Pertti Paalanen
torstai 29. joulukuuta 2022
keskiviikko 28. joulukuuta 2022
Kiinnostavaa Suomen historiaa Kuusankoski talossa myös You Tube-kanavalla
Näkökulmia Suomen historiaan
Näkökulmia Suomen historiaan -luentosarja käynnistyy tammikuun alussa 2023 Kuusankoskitalossa ja verkkoluentoina.
Luentosarja koostuu viidestä eri osasta. Historialuennot järjestetään vuoden viitenä ensimmäisenä peräkkäisenä tiistai-iltana alkaen 3.1.2023 Kuusankoskitalossa (Kymenlaaksonkatu 1).
Luentoja voi seurata suoran verkkolähetyksenä ja jälkikäteen Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.
Tiistai 3.1.2023 klo 18 Kuusankoskitalo ja YouTube-kanava
Venäjä, Suomi, Ukraina ja Putin
Arvo Tuominen
Miksi Venäjä vuoroin avaa ikkunan Eurooppaan ja sitten läimäyttää sen kiinni? Kuka Venäjän aiemmista hallitsijoista on paras paralleeli Vladimir Putinille? Miksi Venäjä ja venäläiset eivät ole käyneet läpi Stalinin tekoja samanlaista katumusta harjoittaen kuin saksalaiset Hitlerin? Mikä on katumuksen ja armon ero? Muodostaako Venäjän ortodoksikirkko, kriminaalit ja poliitikot ”pyhän” kolminaisuuden, joka hallitsee Venäjää? Miksi venäläiset haluavat sotia? Entä kuka on Venäjän seuraava hallitsija?
Venäjälle ominaisen vertikaalisen vallankäytön esimerkkitapauksena on Viipuri ja siellä yhden hyvin erityisentalon kohtalo, ynnä muita Arvo Tuomisen tekemiä yleisiä yhteiskunnallisia huomioita venäläisestä maailmanmenosta.
Arvo Tuominen on tullut rajan molemmin puolin tunnetuksi Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa käsittelevistä dokumenttielokuvista ja kirjoista. Tuominen on verkostoitunut Venäjällä poikkeuksellisen hyvin tuntien maan koko kirjon baarien miehistä Vladimir Putinin lähipiiriin.
Tiistai 10.1.2023 klo 18 Kuusankoskitalo ja kaupungin YouTube-kanava
Mannerheim, Venäjä ja vapaussota 1917 – 1918
Seppo Aalto
Luennossa selvitetään vuonna 1917 Venäjällä kenraaliluutnantiksi ylennetyn ja kolme divisioonaa käsittävän armeijakunnan päälliköksi nimitetyn vapaaherra Carl Gustav Mannerheimin tietä Suomen valkoisen armeijan ylipäälliköksi. Miten aristokraattiupseeri toimi vallankumousten, anarkian ja sodan riepottelemalla Venäjällä? Miksi Mannerheim päätti lähteä Venäjältä ja jäädä epäröinnistä huolimatta vasta itsenäistyneeseen Suomeen vuodenvaihteessa 1917–1918?
Mannerheim oli Suomessa epäluotettavana pidetty kenraali ilman asemaa ja armeijaa. Hän oli ollut tsaarille järkkymättömän uskollinen, Hänen Majesteettinsa hovin ympärille muodostuneeseen hallintokoneistoon elämänsä sitonut henkivartiokaartin upseeri. Suomea johtaneet senaattorit ja suojeluskuntia armeijaksi organisoineet upseerit olivat tunnettuja itsenäisyysaktivisteja. Vastakkain olivat tuli ja vesi. Silti virkaheitto kenraali nousi alle kuukaudessa valkoisen armeijan ylipäälliköksi. Miten tämä oli mahdollista?
Kolmanneksi selvitetään Mannerheimin toimintaa ylipäällikkönä. Mitkä olivat hänen tavoitteidensa perimmäiset sotilaalliset, poliittiset ja ideologiset periaatteet. Mitä Mannerheimille merkitsi vapaussota. Lopuksi pohditaan ylipäällikön vaikutusta sisällissodan päättäneeseen myös Pohjois-Kymenlaaksoa ankarasti koetelleeseen valkoiseen terroriin ja vankileirikatastrofiin.
Seppo Aalto on Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti. Hän on kirjoittanut Suomen Ruotsin ajan ja Helsingin urheilun historiasta useita kirjoja, yleisesityksiä ja artikkeleita. Aalto sai viimeisimmästä teoksestaan Kapina Tehtailla vuoden 2018 Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon.
Tiistai 17.1.2023 klo 18 Kuusankoskitalo ja Kaupungin YouTube-kanava
Sodan tulevaisuus? Ukrainan ja talvisodan opit ja yhdenmukaisuudet
Lasse Laaksonen
Sodan tulevaisuus? Ukrainan ja talvisodan opit ja yhdenmukaisuudet.
Sodankäynnin historiassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan on monessa suhteessa erityinen. Sotaa käydään useimmilla ulottuvuuksilla ja alustoilla kuin koskaan aiemmin. Sodan sumu on tiedon ja vaikuttamisen näkökulmasta sakeampaa kuin koskaan aikaisemmin. Samalla kuitenkin perinteiset taistelutavat ovat osoittaneet voimansa.
Sotahistoriasta löytyy paljon yhdenmukaisuuksia ja opetuksia, jotka pätevät ajankulusta huolimatta Tämä koskettaa erityisesti suomalaisia, joiden on ollut erityisen helppo samaistua ukrainalaisten ahdinkoon. Talvisodassa Suomi joutui taistelemaan itsenäisyydestä Daavid-Goljat -asetelmassa aggressiivista suurvalta-Neuvostoliittoa vastaan. Stalinin ja Putinin mielenliikkeissä ja toimenpiteissä on paljon samaa, samoin sotapäällikköjen johtamisessa massa-armeijassa.
Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan ja talvisotaa on tarkoituksenmukaista ja ajankohtaista verratta toisiin. Talvisotaan on viitattu niin Zelenskyn kuin Medjevin puheissa kuin maailman valtalehdissä. Erityisesti Suomen on Venäjän rajanaapurina hedelmällistä huomioida historia ja peilata sitä nykypäivään. Mitä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ajanmukaisesta sodankäynnistä opettanut? Miltä tulevaisuus näyttää?
Lasse Laaksonen on filosofian tohtori ja dosentti. Hän toimii Suomen ja Skandinavian historian dosenttina Helsingin yliopistossa, Suomen sotahistorian dosenttina Maanpuolustuskorkeakoulussa ja sotahistorian dosenttina Itä-Suomen yliopistossa. Laaksosen väitöskirja Todellisuus ja harhat – Kannaksen taistelut ja suomalaisten joukkojen tila talvisodan lopussa (1999) herätti paljon keskustelua ja sai kiitosta osakseen.
Hänen tutkimuksiaan ovat mm. palkittu Eripuraa ja arvovaltaa – Mannerheimin ja kenraalien henkilösuhteet ja johtaminen (2004, 2014) sekä Viina, hermot ja rangaistukset – sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat 1918-1945 (2017), joka valittiin ehdolle sekä Vuoden Tiedekirjaksi että Vuoden Historiateokseksi. Viimeisin hänen kirjansa on Kynän ja miekan kenraali – Wallenius (2021). Lisäksi Laaksonen on esiintynyt kansainvälisissä seminaareissa, kirjoittanut artikkeleita sekä tehnyt arvosteluja ja vertaisarviointeja. Hän on syventynyt sotilaspedagogiikkaan ja sotataitoon Yhdysvaltojen sotilasakatemiassa West Pointissa (2007). Viime aikoina Laaksonen on analysoinut Ukrainan sotaa eri medioissa.
Tiistai 24.1.2023 klo 18 Kuusankoskitalo ja kaupungin YouTube-kanava
Venäjä, hybridivaikuttaja
Martti J. Kari
Filosofian tohtori, eversti (evp) Martti J Kari on Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin työelämäprofessori. Kari palveli pääosan sotilasurastaan sotilastiedustelussa kotimaassa ja Itä-Euroopan maissa muun muassa puolustusasiamiehenä Ukrainassa ja Puolassa ja kriisinhallintajoukon komentajana Bosniassa.
Keväällä 2017 Kari teki väitöskirjaa vanhempana tutkijana Atlantic Councilissa Washingtonissa. Vuonna 2020 hän työskenteli Kiovassa, Ukrainassa EUAM:n strategisena neuvonantajana Ukrainan tiedustelupalvelujen uudistuksessa. Kari on julkaissut useita artikkeleita tiedustelusta, Venäjästä, Ukrainasta, kyberturvallisuudesta ja hybridiuhista. Keväästä 2022 Kari on toiminut uutissuomalaisen kolumnistina kirjoittaen yli 60 kolumnia Ukrainan sodasta.
Hän opettaa ja tutkii strategista tiedustelua, tiedusteluanalyysiä, informaatiovaikuttamista, kyberturvallisuutta ja hybridiuhkiin liittyviä aiheita. Kari kehittää Jyväskylän yliopistossa informaatiopsykologisen turvallisuuden opetusta ja tutkimusta.
Tiistai 31.1.2023 klo 18 Kuusankoskitalo ja kaupungin YouTube-kanava
Kansakunnan Kakkonen – Kalevi Sorsan poliittinen toiminta 1969 -1993
Henrik Meinander
Kalevi Sorsa (1930–2004) muistetaan Kekkosen ja Koiviston ohella keskeisenä poliittisena vaikuttajana 1970- ja 1980-lukujen Suomessa. Hän johti maan suurinta puoluetta SDP:tä 12 vuotta, toimi yhteensä kymmenen vuotta pääministerinä ja kolme vuotta ulkoministerinä, muttei koskaan noussut tasavallan presidentiksi. Epäonnistuiko Sorsa vai oliko hän kansakunnan pitkäaikaisimpana kakkosena itse asiassa sen ykkönen?
Henrik Meinanderin monivivahteissa Sorsa-elämäkerrassa avautuu monta uutta näkymää suomalaiseen vallankäyttöön, poliittiseen julkisuuteen ja taloudelliseen siirtymään YYA-ajan kytköksistä kohti EU:ta. Teos perustuu laajaan lähdeaineistoon ja aiemmin käyttämättömään Sorsan henkilöarkistoon, jota Meinander tapansa mukaisesti tulkitsee kriittisen empaattisesti.
Henrik Meinander on toiminut historian professorina Helsingin yliopistossa vuodesta 2001. Hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja, tieteellisiä artikkeleita ja kolumneja.
Luentosarjan järjestää Kouvolan kaupungin kulttuuripalvelut.
Ota yhteyttä
Jetsu Helena
Kulttuurituottaja Varuskuntakatu 11, 45100 Kouvola
Kulttuuritapahtumat
Kouvola-talo
https://www.kouvola.fi/vapaa-aika/kulttuuri/kulttuuritapahtumat/nakokulmia-suomen-historiaan/.
Pertti Paalanen
perjantai 16. joulukuuta 2022
Kevätkauden 2023 kokoontumispäivät - aloitamme jo kello 17.00
Piirtänyt: Eveliina K
14.12.2022 Kokoonuttiin Voikkaan Seuratalolle vuoden viimeiseen istuntoon
Jouluisissa tunnelmissa, oli glögiä ja piparia tarjolla. Katseltiin uudelleen vanhoja kuvia, muutama uusi kuva kiersi pöydällä, yritettiin tunnistaa kuvista nimiä, kuultiin kahden työryhmän tilanne kuvaukset. Todella paljon on vielä auki kirjoittajien paikkoja. Tulevalle vuodelle on vielä paljon on tehtävää, riittääkö sekään vielä?
Kokoontumisajat muutettiin alkavaksi klo 17.00
Kevätkauden kokoontumispäivät ovat
11.1.2023
15.2.2023
8.3.2023
12.4.2023
17.5.2023
Pertti Paalanen
keskiviikko 7. joulukuuta 2022
14.12.2022 Keskiviikkona kokoonnutaan Voikkaan Seuratalolla klo 17.30
Voikkaan Alko
kuva: Voikkaan perinnepiirin arkisto
Voikkaan perinnepiiri kokoontuu vielä ennen joulua 14.12. klo 17.30 Seuratalolla.
Kevätkauden kokoontumispäivät ovat
11.1. 2023
15.2.2023
8.3.2023
12.4.2023
17.5.2023
Pertti Paalanen
tiistai 6. joulukuuta 2022
Tuulan itsenäisyyspäivä
Ei sekään kaveri häävi ollut
kun siviiliin siirryttiin.
Ja ensimmäiseen tilinauhaan
palkkoja laskettiin.
Hän kertoi:
Olimme sekaisin,
risukasan alta sen näin,
miten vanjapoika juoksi
minun Suomeni rantoja päin.
Mutta tekivät vastaiskun
omat poppooni pojat nuo.
Vaikka paperikone pauhaa,
ei unohdu muisto tuo.
Paavo Smed: Joen laulu, 2003
torstai 3. marraskuuta 2022
Seuraava kokoontuminen ke 9.11.2022 Voikkaan Seuratalolla
Pyykkäreitä Sompasen rannalla 1920 luvulla
kuva Reijo Hasun arkisto
Keskiviikkona 9.11. meillä on taas perinnepiirin kokoontuminen Voikkaan Seuratalolla klo 17.30 alkaen,.
Aiemmin on jo suunniteltu, että aiheena on silloin terveydenhoito, hyvinvointi ja sosiaalitoimen asioita.
Eero Niinikoski on juuri sopivasti kirjoittanut aiheesta kohta ilmestyvään Vellikuppiin ja hän on luvannut, että hänen tekstiään voidaan käyttää myös tulevassa Voikkaa kakkosessa. Hän voi tekstiä muokata tarpeen mukaan.
Eero tulee mukaan Seuratalolle tapaamiseemme 9.11. ja hän kertoo silloin Kymiyhtiön osuudesta Kuusankosken sosiaalitoimessa, johon liittyy siis myös terveydenhoitoon kuuluvia asioita.
Lisäksi terveydenhoitoasioita kokoavan perinnepiirin oman työryhmän jäsenet voivat kertoa siitä, mitä on jo saatu kokoon ja mitä on suunniteltu tulevaan kirjaan.
Voitte miettiä jo valmiiksi aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja jos teillä on kuvia, lehtiartikkeleita tai muuta asiaan liittyvää aineistoa niin sehän olisi hienoa. Tuo sitä mukanasi tai lähetä minulle etukäteen.
Terveisin
Niina Heikkilä
puh. 0400 543886
Pertti Paalanen
perjantai 28. lokakuuta 2022
Voikkaan alkuperäinen evakuointi suunnitelma 1938
Tämä kuva ei tarvitse selitystä
Viime kokoontumisessa 12.10.2022 oli varattu yksi tunti "II-maailmansota Voikkaalla" aiheelle, jonka on iso kokonaisuus paloiteltu osiin
Jouni Immonen esitti "sota" kirjoittajaryhmän suunnitelman jonka osat tuli tilaisuudessa esille kuvineen.
Kuten paikalla olijat havaitsivat aihe on laaja, ja siihen mennessä kirjoitettujen osien esittelyn tiivistykset eivät antaneet mahdollisuutta syvällisempää käsittelyyn tilaisuudessa. Siihen varattu aika oli liian lyhyt. Joten avaan osuuttani uudestaan vähän laajemmin Voikkaan evakuointi suunnitelmasta, joka perustuu vuodelta 1938 osana Kuusankosken evakuointi suunnitelmaa. Jonka kopiot saimme Kouvolan kaupunginarkistosta käyttöömme. Kiitokset hyvästä palvelusta!
Tekstissä mainittu evakuointi laatikko
Kuva Voikkaan perinnepiirin arkisto
EVAKUOINTI
Tarkoittaa viranomaisten johdolla tapahtuva väestön tai sen osan siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamista turvalliselle alueelle,sekä väestön elinedellytysten ja yhteiskunan elintärkeiden toimintojen turvaamista evakuiointitilanteessa.
Ihmisten vapaaehtoinen siirtyminen ei ole evakuointia.
Wikipedia
Yleissuunnitelma Kuusankosken pitäjän evakuointia varten
Kuusankosken VSS lautakunta 1938
Jakautui alueisiin: Voikkaa kuului alue 2 , jotka taas jakautu evakuointipiireihin
15. Virtakivi
16. Sikomäki-Huonmäki
17. Yrjönoja-Voikan keskus, erillisenä evakuoitava Voikkaantehdas alue.
18. Mattila, paitsi erillisenä evakuoitava Mattilan Lastenkoti
19. Koulunmäki-Urheilukentänmäki
20. Hirvelä
Osa piireistä oli tyypillisä asutuspiiriä, osa maanviljetyspiirejä, ja tehdasalue joilla oli omat erityistarpeet.
Evakuoinnin suoritushenkilöstö
Kuhunkin evakuointipiiriin on nimetty piirinpäällikö apulaisineen. Samoin on nimetty väestön kokoontumispaikka ja tavaran kokoamispaikka ja päälliköt niihin. Sekä erilliset päälliköt jokaiseen niihin piiriin, joissa karjan kokoontumispaikka sijaitsee.
Hälyyttäminen
Piirien päälliköt apulaisineen hoitaa alueen hälyttämisen kuulutuksilla. Kokoontumisaikoja määrättäessä on väestölle varattava vähintään 6 tunnin valmistautumisaika henkilökohtaisien omaisuuden pakkaamiseen ja kuljettamiseen tavaran kokoamispaikalle.
Eri piirien kokoontuisaikoja määrätessä otetaan huomioon kunkin piirin asema suurimpiin pommitusmaaleihin nähden siten, että uhatuimmat piirit avakuoitdaan ensin. Lisäksi huomioidaan eri kokoontumispaikkojen etäisyys kuormauspaikasta, Voikkaan asemasta.
Evakuoitavat yllämainituilta alueilta
Väestö: Kokoontumispaikat alueittain
Virtakivi Virtakiven sauna ja metsä
Sikomäki-Huonmäki Hinkkurinkaupan metsikkö
Yrjönoja-Voikankeskus Yrjönojan koivikko
Mattila Urheilukentän itäpuolinen metsä
Koulunmäki-Urheilukentänmäki
Urheilukentän länsipuolinen metsä
Hirvelä Vesasentalon metsä
Loput marssimaan pystyvät 30km/vuorokausi
Materiaali: Viljat 161.0 ton, koneita 87.9 ton, teuraseläimiä 8.6 ton, henk.koht omaisuus 100kg/ perhe 139.6 t, kauppa y.m. varastot 250.5 ton. Yhteensä 650.3 ton.
Omaisuuden kokoamissuunnitelman mukaan, kokoamispaikkoja oli
Virtakivi Voikkaan tehtaan paperivarasto
Sikomäki-Huonmäki Voikkaan tehtaan paperivarasto
Yrjonoja- Voikan keskus Voikkaan tehtaan paperivarasto
Mattila Vilkin talo ympäristöineeen
Koulunmäki- Urheilukentän mäki
Mattilan Osuuskaupan männikkö
Hirvelä Savontalon tienhaaran metsikkö
Karja
Elävinä kuljetettavien erillisen suunnitelman mukaisesti, kuljetus reitteineen hoittajineen.
Kokoontumispaikat
Virtakivi Sopasen talon tienhaaran metsä
Sikomäki-Huonmäki Sopasen talon tien haaran metsä
Yrjönoja-Voikaan keskus Sementtivalimon metsikkö
Mattila Sementtivalimon metsikkö
Koulunmäki-Urheilkentänmäki
Sementtivalimon metsikkö
Hirvelä Sopasen talon tienhaara
Kuljetuksissa hevoset oli merkittävässä osassa, samoin Voikaan asema johon Voikkaan tavaramäärä keskitettiin.
Kymin Oy Voikkaan tehdaslaitoksen evakoitavat varastot, koneet ja arvokkaimmat koneenosat. Erillisen suunnitelman mukaan, yhteensä 3430.0 ton
Nimimies T.J. Saastamoinen piti ainakin Kuusankosken ja Voikkaan Seurataloissa tilaisuudet evakuoinen käytännön ohjeistuksesta. Sen perusteella löytyy vieläkin koivuisia pöytiä ja tuolia joiden alle on maalilla kirjoitettu omistajan nimi ja paikkakunta Voikkaa. Myös puisiin evakkolaatikoihin tehtiin samat merkinnät.
Osana evakuointiin valmistautumista Kymin Oy Voikkaan tehtaan puusepänverstaalla tukevia puisia evakkolaatikoita valmistajina ainakin oli Veikko Mönkkönen ja M.Rantanen, muistelee Sinikka Antila. Laatikoiden koko oli noin, 50 x 60 cm joita oli jaettu ruokakunnille. Näille evakkolaatikoille oli suunnitelmana siirtää välttämättömät tavarat Närpiöön, johon oli tarkoitus rakentaa niiden väliaikaiseen säilytykseen varastohalli, jonka piirrustukset oli jo valmiina Kuusankosken rakennustarkastaja Eino Niinisellä.
Tätä 1938 laadittua suunnitelmaan, oli päivitetty useasti laatimisen jälkeen. Ainakin (YH) ylimääräisen kertausharjoitusten aikana 1939, välirauhan aikana ennen jatkosotaa, sekä varmasti 1.2.1941
Etelä-Suomessa on aloitettu väestön vapaaehtoiset evakuoinnit
Suomen Kuvalehti kertoo niistä lokakuun lopussa 1939 ja pohtii, millä nimellä näitä ”maaseudun hiljaisempiin ja rauhallisempiin oloihin” siirtyneitä tulisi kutsua. Ovatko he ”syysvieraita” vai”evakoituneita”, sillä ”ei voi puhua sotapakolaisistakaan”?
Helsingistä on lähtenyt pois ”alun toistasataatuhatta” ihmistä.
SUOMEN ja Neuvostoliiton suhteet kiristyvät lokakuun alussa, kun neuvottelut ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä” Moskovassa alkavat. Suomi kutsuu kenttäarmeijan ”ylimääräisiin harjoituksiin”. Kyse on liikekannallepanosta.
Talvisota alkaa 30. 11.1939. Puna-armeija avaa tulen Kannaksella klo 6.50.
Suomen Kuvalehti 49/1939
Jatkosodan alkaessa 24.6.1941 tunnelmia Kuusankoskella
Nimismies T.J. Saastamoisen ohjeet evakuontiin:
Kuusankoskelta oli suuunta Mäntsälään. Ne joilla ei ollut polkupyörää, joutuisi kävelmään 30 km päivässä. Linja-autoja oli vain sairaita ja lapsia varten. Mukaan sai ottaa vain sen, mitä jaksoi kantaa.Vaatteet ja vuodevaatteet pakattiin evakkolaatikoihin, jotka vietiin määrättyyn paikkkaan, josta ne viranomaisten toimesta kuljetettaisi Mäntsälään. Kaikki muu kalusto oli jätettävä. Sikäli kun myöhemmin tarjoutuisi mahdollisuus hakea lisää tavaroita, tämä koskisi ensisijaisesti vaatteita, ompelukoneita ja kangaspuita.
Huonekalut oli merkattu punamaalilla Nimi ja Voikkaa.
Pakkoevakointia ei vielä ole meille tullut. Rajaseudun asukkaat kulkivat maantiellä tavaroinen ja lehmineen. Tulisiko koko Kymenlaakson teollisuusväestö kulkemaan tietä pitkin länteen? Pelkkä ajatus hirvitti.
Ryssät Tulevat: isb-978-951-9016-84-9 Brita von Troil
Evakkoon lähdetiin Karjalasta ja Petsamosta, luovutettujen aluiden evatkot asutettiin pysyvästi muualle Suomeen. Uudelleen asutetuista evakoista käytetään nimitystä siirtoväki.
Wikipedia
Onneksi tätä todella massiivista viranomaisten määräävää evakuonti ei tarvittu toteuttaa. Karjalankannas kesti suurin uhrauksin ja saksalaisen panssarintorjunta- ja lentoaseen, joka osin Utista operoi, tehokkaalla toiminnalla, saimme viime hetkellä Neuvostoliiton massiivisen hyökkäyksen torjuttua ja raskain ehdoin saadun rauhan.
Pelko joka täällä Kymijoen varrella asuvilla saattoi olla mielessä, tuleeko joesta taas monenenko kerran rajajoki oli turha.
Pertti Paalanen
maanantai 10. lokakuuta 2022
Keskiviikkona 12.10.2022 Voikkaan Seuratalolla kokoonnutaan klo 17.30 Tervetuloa!
Voikkaalla toimi Huoltokomppania joka koulutti aseseppäauliupseeria
Tunnin verran tapaamisen kokonais ajasta on saatu käytettäväksi ns. "sota"työryhmän kunnianhimoisen suunnitelman mukaisia, tähän astisia aikaan saannoksien esitelyyn, kuvineen. Keskustelua ja palautetta - kiitos!
I MAAILMANSOTA JA VOIKKAA
I Johdanto – sota maaailmalla, Suomessa, Voikkaalla
II Voikkaalaiset rintamalla
Kaatuneet
Talvisota
Jatkosota
Elämää rintamalla
taistelua, haavoittumista, kuolemaa
asemasotaa, viihdytystä, lomia, yhteydet kotiin
III Vapaaehtoinen maanpuolustustyö
Lotat ja pikkulotat
Suojeluskunta
Merisuojeluskunta
IV Sota-ajan elämää Voikkaalla
Sodan vaikutukset eri aloilla
teollisuus
liike-elämä
maatalous
työvelvollisuus
Väestön turvallisuus Voikkaalla
pommitukset
Sota-ajan arki Voikkaalla
Tanssikielto
Kansanhuolto / säännöstely kortit
Hamstraukset, mustapörssi
Kenttäposti /Paketit / Kirjeet
Iltamat, kotirintaman viihdytyskiertueet
Muuta?
Väestön häirintä sota-aikana
Lentolehtise
Desantti
Sodan aiheuttamat tuhot
Pommituksen aiheuttamat tuhot, ihmiset, rakennukset
Terveydenhuollon toiminta
Sotasairaalat, junta, Kuusankoski, Voikkaa
Kuusankosken Evakuointi suunnitelma osa Voikkaa 1938
Sotavangit Voikkaalla
V Rauha – jälleenrakennus
Paluu rintamalta
Voikkaa rauhan aikaan – toimeen tartutaan
Pula-aika
Asutustoiminta – asevelikylä Harju
Sotainvalidit ja sotaveteraanit
Rauhanehdot
Uusi aika – Suomen uusi suunta
Asekätkentä
Sotakorvaukset
Pertti Paalanen
pertti.paalanen@gmail.com
perjantai 16. syyskuuta 2022
Kotiseutuliiton sivuilla Woikka -Voikkaa kirjan arvostelu
Kotiseutuliiton sivuilla Woikka -Voikkaa kirjan arvostelu
https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/kirjamakasiini/esittelyt-ja-arvostelut-2022/woikka-voikkaa/
14.9.2022Voikkaan Seuratalolla, illan aiheena oli koulut
Koulumuistoja tuli runsaasti esille suullisesti ja muutama kirjekuorikin vaihtoi omistajaa.
Tulevan toimituskunnan työtä helpottaakseni esitän kainon toivomuksen kaikille muistelujen kirjoittajille että paperille pc:llä kirjoitettut laitettaisi suoraan sähköpostilla toimituskunnalle. Koska ne paperille kirjoitetut kirjeet joudutaan kirjoittamaan uudestaan jollakin tekstin käsittely uudestaan.
Ilman Voikkaan perinnepiirin antamaa valtuutusta, lupaan minun sähköpostiosoiteeseen saapuneet sähköpostit jotka alkaa sanoilla tai otsikossa tai tekstin alussa Voikkaan perinnepiirille: välitän toimituskunnalle luottamuksella.
pertti.paalanen@gmail.com
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)