Viime kokoontumisessa 12.10.2022 oli varattu yksi tunti "II-maailmansota Voikkaalla" aiheelle, jonka on iso kokonaisuus paloiteltu osiin
Jouni Immonen esitti "sota" kirjoittajaryhmän suunnitelman jonka osat tuli tilaisuudessa esille kuvineen.
Kuten paikalla olijat havaitsivat aihe on laaja, ja siihen mennessä kirjoitettujen osien esittelyn tiivistykset eivät antaneet mahdollisuutta syvällisempää käsittelyyn tilaisuudessa. Siihen varattu aika oli liian lyhyt. Joten avaan osuuttani uudestaan vähän laajemmin Voikkaan evakuointi suunnitelmasta, joka perustuu vuodelta 1938 osana Kuusankosken evakuointi suunnitelmaa. Jonka kopiot saimme Kouvolan kaupunginarkistosta käyttöömme. Kiitokset hyvästä palvelusta!
EVAKUOINTI
Tarkoittaa viranomaisten johdolla tapahtuva väestön tai sen osan siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamista turvalliselle alueelle,sekä väestön elinedellytysten ja yhteiskunan elintärkeiden toimintojen turvaamista evakuiointitilanteessa.
Ihmisten vapaaehtoinen siirtyminen ei ole evakuointia.
Wikipedia
Yleissuunnitelma Kuusankosken pitäjän evakuointia varten
Kuusankosken VSS lautakunta 1938
Jakautui alueisiin: Voikkaa kuului alue 2 , jotka taas jakautu evakuointipiireihin
15. Virtakivi
16. Sikomäki-Huonmäki
17. Yrjönoja-Voikan keskus, erillisenä evakuoitava Voikkaantehdas alue.
18. Mattila, paitsi erillisenä evakuoitava Mattilan Lastenkoti
19. Koulunmäki-Urheilukentänmäki
20. Hirvelä
Osa piireistä oli tyypillisä asutuspiiriä, osa maanviljetyspiirejä, ja tehdasalue joilla oli omat erityistarpeet.
Evakuoinnin suoritushenkilöstö
Kuhunkin evakuointipiiriin on nimetty piirinpäällikö apulaisineen. Samoin on nimetty väestön kokoontumispaikka ja tavaran kokoamispaikka ja päälliköt niihin. Sekä erilliset päälliköt jokaiseen niihin piiriin, joissa karjan kokoontumispaikka sijaitsee.
Hälyyttäminen
Piirien päälliköt apulaisineen hoitaa alueen hälyttämisen kuulutuksilla. Kokoontumisaikoja määrättäessä on väestölle varattava vähintään 6 tunnin valmistautumisaika henkilökohtaisien omaisuuden pakkaamiseen ja kuljettamiseen tavaran kokoamispaikalle.
Eri piirien kokoontuisaikoja määrätessä otetaan huomioon kunkin piirin asema suurimpiin pommitusmaaleihin nähden siten, että uhatuimmat piirit avakuoitdaan ensin. Lisäksi huomioidaan eri kokoontumispaikkojen etäisyys kuormauspaikasta, Voikkaan asemasta.
Evakuoitavat yllämainituilta alueilta
Väestö: Kokoontumispaikat alueittain
Virtakivi Virtakiven sauna ja metsä
Sikomäki-Huonmäki Hinkkurinkaupan metsikkö
Yrjönoja-Voikankeskus Yrjönojan koivikko
Mattila Urheilukentän itäpuolinen metsä
Koulunmäki-Urheilukentänmäki
Urheilukentän länsipuolinen metsä
Hirvelä Vesasentalon metsä
Loput marssimaan pystyvät 30km/vuorokausi
Materiaali: Viljat 161.0 ton, koneita 87.9 ton, teuraseläimiä 8.6 ton, henk.koht omaisuus 100kg/ perhe 139.6 t, kauppa y.m. varastot 250.5 ton. Yhteensä 650.3 ton.
Omaisuuden kokoamissuunnitelman mukaan, kokoamispaikkoja oli
Virtakivi Voikkaan tehtaan paperivarasto
Sikomäki-Huonmäki Voikkaan tehtaan paperivarasto
Yrjonoja- Voikan keskus Voikkaan tehtaan paperivarasto
Mattila Vilkin talo ympäristöineeen
Koulunmäki- Urheilukentän mäki
Mattilan Osuuskaupan männikkö
Hirvelä Savontalon tienhaaran metsikkö
Karja
Elävinä kuljetettavien erillisen suunnitelman mukaisesti, kuljetus reitteineen hoittajineen.
Kokoontumispaikat
Virtakivi Sopasen talon tienhaaran metsä
Sikomäki-Huonmäki Sopasen talon tien haaran metsä
Yrjönoja-Voikaan keskus Sementtivalimon metsikkö
Mattila Sementtivalimon metsikkö
Koulunmäki-Urheilkentänmäki
Sementtivalimon metsikkö
Hirvelä Sopasen talon tienhaara
Kuljetuksissa hevoset oli merkittävässä osassa, samoin Voikaan asema johon Voikkaan tavaramäärä keskitettiin.
Kymin Oy Voikkaan tehdaslaitoksen evakoitavat varastot, koneet ja arvokkaimmat koneenosat. Erillisen suunnitelman mukaan, yhteensä 3430.0 ton
Nimimies T.J. Saastamoinen piti ainakin Kuusankosken ja Voikkaan Seurataloissa tilaisuudet evakuoinen käytännön ohjeistuksesta. Sen perusteella löytyy vieläkin koivuisia pöytiä ja tuolia joiden alle on maalilla kirjoitettu omistajan nimi ja paikkakunta Voikkaa. Myös puisiin evakkolaatikoihin tehtiin samat merkinnät.
Osana evakuointiin valmistautumista Kymin Oy Voikkaan tehtaan puusepänverstaalla tukevia puisia evakkolaatikoita valmistajina ainakin oli Veikko Mönkkönen ja M.Rantanen, muistelee Sinikka Antila. Laatikoiden koko oli noin, 50 x 60 cm joita oli jaettu ruokakunnille. Näille evakkolaatikoille oli suunnitelmana siirtää välttämättömät tavarat Närpiöön, johon oli tarkoitus rakentaa niiden väliaikaiseen säilytykseen varastohalli, jonka piirrustukset oli jo valmiina Kuusankosken rakennustarkastaja Eino Niinisellä.
Tätä 1938 laadittua suunnitelmaan, oli päivitetty useasti laatimisen jälkeen. Ainakin (YH) ylimääräisen kertausharjoitusten aikana 1939, välirauhan aikana ennen jatkosotaa, sekä varmasti 1.2.1941
Etelä-Suomessa on aloitettu väestön vapaaehtoiset evakuoinnit
Suomen Kuvalehti kertoo niistä lokakuun lopussa 1939 ja pohtii, millä nimellä näitä ”maaseudun hiljaisempiin ja rauhallisempiin oloihin” siirtyneitä tulisi kutsua. Ovatko he ”syysvieraita” vai”evakoituneita”, sillä ”ei voi puhua sotapakolaisistakaan”?
Helsingistä on lähtenyt pois ”alun toistasataatuhatta” ihmistä.
SUOMEN ja Neuvostoliiton suhteet kiristyvät lokakuun alussa, kun neuvottelut ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä” Moskovassa alkavat. Suomi kutsuu kenttäarmeijan ”ylimääräisiin harjoituksiin”. Kyse on liikekannallepanosta.
Talvisota alkaa 30. 11.1939. Puna-armeija avaa tulen Kannaksella klo 6.50.
Suomen Kuvalehti 49/1939
Jatkosodan alkaessa 24.6.1941 tunnelmia Kuusankoskella
Nimismies T.J. Saastamoisen ohjeet evakuontiin:
Kuusankoskelta oli suuunta Mäntsälään. Ne joilla ei ollut polkupyörää, joutuisi kävelmään 30 km päivässä. Linja-autoja oli vain sairaita ja lapsia varten. Mukaan sai ottaa vain sen, mitä jaksoi kantaa.Vaatteet ja vuodevaatteet pakattiin evakkolaatikoihin, jotka vietiin määrättyyn paikkkaan, josta ne viranomaisten toimesta kuljetettaisi Mäntsälään. Kaikki muu kalusto oli jätettävä. Sikäli kun myöhemmin tarjoutuisi mahdollisuus hakea lisää tavaroita, tämä koskisi ensisijaisesti vaatteita, ompelukoneita ja kangaspuita.
Huonekalut oli merkattu punamaalilla Nimi ja Voikkaa.
Pakkoevakointia ei vielä ole meille tullut. Rajaseudun asukkaat kulkivat maantiellä tavaroinen ja lehmineen. Tulisiko koko Kymenlaakson teollisuusväestö kulkemaan tietä pitkin länteen? Pelkkä ajatus hirvitti.
Ryssät Tulevat: isb-978-951-9016-84-9 Brita von Troil
Evakkoon lähdetiin Karjalasta ja Petsamosta, luovutettujen aluiden evatkot asutettiin pysyvästi muualle Suomeen. Uudelleen asutetuista evakoista käytetään nimitystä siirtoväki.
Wikipedia
Onneksi tätä todella massiivista viranomaisten määräävää evakuonti ei tarvittu toteuttaa. Karjalankannas kesti suurin uhrauksin ja saksalaisen panssarintorjunta- ja lentoaseen, joka osin Utista operoi, tehokkaalla toiminnalla, saimme viime hetkellä Neuvostoliiton massiivisen hyökkäyksen torjuttua ja raskain ehdoin saadun rauhan.
Pelko joka täällä Kymijoen varrella asuvilla saattoi olla mielessä, tuleeko joesta taas monenenko kerran rajajoki oli turha.
Pertti Paalanen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti