Ei sekään kaveri häävi ollut
kun siviiliin siirryttiin.
Ja ensimmäiseen tilinauhaan
palkkoja laskettiin.
Hän kertoi:
Olimme sekaisin,
risukasan alta sen näin,
miten vanjapoika juoksi
minun Suomeni rantoja päin.
Mutta tekivät vastaiskun
omat poppooni pojat nuo.
Vaikka paperikone pauhaa,
ei unohdu muisto tuo.
Paavo Smed: Joen laulu, 2003
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti