Seuraava kokoontuminen ke 9.11.2022 Voikkaan Seuratalolla

 

Pyykkäreitä Sompasen rannalla 1920 luvulla

kuva Reijo Hasun arkisto

Keskiviikkona 9.11. meillä on taas perinnepiirin kokoontuminen Voikkaan Seuratalolla klo 17.30 alkaen,.

Aiemmin on jo suunniteltu, että aiheena on silloin terveydenhoito, hyvinvointi ja sosiaalitoimen asioita. 

Eero Niinikoski on juuri sopivasti kirjoittanut aiheesta kohta ilmestyvään Vellikuppiin ja hän on luvannut, että hänen tekstiään voidaan  käyttää myös tulevassa Voikkaa kakkosessa. Hän voi tekstiä muokata tarpeen mukaan. 

Eero tulee mukaan Seuratalolle tapaamiseemme 9.11. ja hän kertoo silloin Kymiyhtiön osuudesta Kuusankosken sosiaalitoimessa, johon liittyy siis myös terveydenhoitoon kuuluvia asioita. 

Lisäksi terveydenhoitoasioita kokoavan perinnepiirin oman työryhmän jäsenet voivat kertoa siitä, mitä on jo saatu kokoon ja mitä on suunniteltu tulevaan kirjaan. 

Voitte miettiä jo valmiiksi aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja jos teillä on kuvia, lehtiartikkeleita tai muuta asiaan liittyvää aineistoa niin sehän olisi hienoa. Tuo sitä mukanasi tai lähetä minulle etukäteen. 

Terveisin

Niina Heikkilä

puh. 0400 543886

 Pertti Paalanen

Voikkaan alkuperäinen evakuointi suunnitelma 1938

Tämä kuva ei tarvitse selitystä

Viime kokoontumisessa 12.10.2022 oli varattu yksi tunti "II-maailmansota Voikkaalla" aiheelle, jonka on iso kokonaisuus paloiteltu osiin

Jouni Immonen esitti "sota" kirjoittajaryhmän suunnitelman jonka osat tuli tilaisuudessa esille kuvineen.

Kuten paikalla olijat havaitsivat aihe on laaja, ja siihen mennessä kirjoitettujen osien esittelyn tiivistykset eivät antaneet mahdollisuutta syvällisempää käsittelyyn tilaisuudessa. Siihen varattu aika oli liian lyhyt. Joten avaan osuuttani uudestaan vähän laajemmin Voikkaan evakuointi suunnitelmasta, joka perustuu vuodelta 1938 osana Kuusankosken evakuointi suunnitelmaa. Jonka kopiot saimme Kouvolan kaupunginarkistosta käyttöömme. Kiitokset hyvästä palvelusta!

Tekstissä mainittu evakuointi laatikko 

Kuva Voikkaan perinnepiirin arkisto

EVAKUOINTI

Tarkoittaa viranomaisten johdolla tapahtuva väestön tai sen osan siirtämistä pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamista turvalliselle alueelle,sekä väestön elinedellytysten ja yhteiskunan elintärkeiden toimintojen turvaamista evakuiointitilanteessa.

Ihmisten vapaaehtoinen siirtyminen ei ole evakuointia.

Wikipedia

Yleissuunnitelma Kuusankosken pitäjän evakuointia varten

Kuusankosken VSS lautakunta 1938

Jakautui alueisiin: Voikkaa kuului alue 2 , jotka taas jakautu evakuointipiireihin

15. Virtakivi

16. Sikomäki-Huonmäki

17. Yrjönoja-Voikan keskus, erillisenä evakuoitava Voikkaantehdas alue.

18. Mattila, paitsi erillisenä evakuoitava Mattilan Lastenkoti

19. Koulunmäki-Urheilukentänmäki

20. Hirvelä

Osa piireistä oli tyypillisä asutuspiiriä, osa maanviljetyspiirejä, ja tehdasalue joilla oli omat erityistarpeet.

Evakuoinnin suoritushenkilöstö

Kuhunkin evakuointipiiriin on nimetty piirinpäällikö apulaisineen. Samoin on nimetty väestön kokoontumispaikka ja tavaran kokoamispaikka ja päälliköt niihin. Sekä erilliset päälliköt jokaiseen niihin piiriin, joissa karjan kokoontumispaikka sijaitsee.

Hälyyttäminen

Piirien päälliköt apulaisineen hoitaa alueen hälyttämisen kuulutuksilla. Kokoontumisaikoja määrättäessä on väestölle varattava vähintään 6 tunnin valmistautumisaika henkilökohtaisien omaisuuden pakkaamiseen ja kuljettamiseen tavaran kokoamispaikalle.

Eri piirien kokoontuisaikoja määrätessä otetaan huomioon kunkin piirin asema suurimpiin pommitusmaaleihin nähden siten, että uhatuimmat piirit avakuoitdaan ensin. Lisäksi huomioidaan eri kokoontumispaikkojen etäisyys kuormauspaikasta, Voikkaan asemasta.

Evakuoitavat yllämainituilta alueilta

Väestö: Kokoontumispaikat alueittain

Virtakivi                                 Virtakiven sauna ja metsä

Sikomäki-Huonmäki              Hinkkurinkaupan metsikkö

Yrjönoja-Voikankeskus         Yrjönojan koivikko

Mattila                                   Urheilukentän itäpuolinen metsä

Koulunmäki-Urheilukentänmäki

                                              Urheilukentän länsipuolinen                                                       metsä

Hirvelä                                    Vesasentalon metsä  

Loput marssimaan pystyvät 30km/vuorokausi

Materiaali: Viljat 161.0 ton, koneita 87.9 ton, teuraseläimiä 8.6 ton, henk.koht omaisuus 100kg/ perhe 139.6 t, kauppa y.m. varastot 250.5 ton. Yhteensä 650.3 ton.

Omaisuuden kokoamissuunnitelman mukaan, kokoamispaikkoja oli

Virtakivi                               Voikkaan tehtaan paperivarasto

Sikomäki-Huonmäki           Voikkaan tehtaan paperivarasto

Yrjonoja- Voikan keskus     Voikkaan tehtaan paperivarasto

Mattila                                 Vilkin talo ympäristöineeen

Koulunmäki- Urheilukentän mäki

                                             Mattilan Osuuskaupan männikkö

Hirvelä                                  Savontalon tienhaaran metsikkö

Karja

Elävinä kuljetettavien erillisen suunnitelman mukaisesti, kuljetus reitteineen hoittajineen.

Kokoontumispaikat

Virtakivi                                Sopasen talon tienhaaran metsä

Sikomäki-Huonmäki             Sopasen talon tien haaran metsä

Yrjönoja-Voikaan keskus     Sementtivalimon metsikkö

Mattila                                  Sementtivalimon metsikkö

Koulunmäki-Urheilkentänmäki

                                             Sementtivalimon metsikkö

Hirvelä                                  Sopasen talon tienhaara                                      

Kuljetuksissa hevoset oli merkittävässä osassa, samoin Voikaan asema johon Voikkaan tavaramäärä keskitettiin.

Kymin Oy Voikkaan tehdaslaitoksen evakoitavat varastot, koneet ja arvokkaimmat koneenosat. Erillisen suunnitelman mukaan, yhteensä 3430.0 ton

Nimimies T.J. Saastamoinen piti ainakin Kuusankosken ja Voikkaan Seurataloissa tilaisuudet evakuoinen käytännön ohjeistuksesta. Sen perusteella löytyy vieläkin koivuisia pöytiä ja tuolia joiden alle on maalilla kirjoitettu omistajan nimi ja paikkakunta Voikkaa. Myös puisiin evakkolaatikoihin tehtiin samat merkinnät.

Osana evakuointiin valmistautumista Kymin Oy Voikkaan tehtaan puusepänverstaalla tukevia puisia evakkolaatikoita valmistajina ainakin oli Veikko Mönkkönen ja M.Rantanen, muistelee Sinikka Antila. Laatikoiden koko oli noin, 50 x 60 cm joita oli jaettu ruokakunnille. Näille evakkolaatikoille oli suunnitelmana siirtää välttämättömät tavarat Närpiöön, johon oli tarkoitus rakentaa niiden väliaikaiseen säilytykseen varastohalli, jonka piirrustukset oli jo valmiina Kuusankosken rakennustarkastaja Eino Niinisellä.

Tätä 1938 laadittua suunnitelmaan, oli päivitetty useasti laatimisen jälkeen. Ainakin (YH) ylimääräisen kertausharjoitusten aikana 1939, välirauhan aikana ennen jatkosotaa, sekä varmasti 1.2.1941

Etelä-Suomessa on aloitettu väestön vapaaehtoiset evakuoinnit

Suomen Kuvalehti kertoo niistä lokakuun lopussa 1939 ja pohtii, millä nimellä näitä ”maaseudun hiljaisempiin ja rauhallisempiin oloihin” siirtyneitä tulisi kutsua. Ovatko he ”syysvieraita” vai”evakoituneita”, sillä ”ei voi puhua sotapakolaisistakaan”?

Helsingistä on  lähtenyt pois ”alun toistasataatuhatta” ihmistä.

SUOMEN ja Neuvostoliiton suhteet kiristyvät lokakuun alussa, kun neuvottelut ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä” Moskovassa alkavat. Suomi kutsuu kenttäarmeijan ”ylimääräisiin harjoituksiin”. Kyse on liikekannallepanosta.

Talvisota alkaa 30. 11.1939. Puna-armeija avaa tulen Kannaksella klo 6.50.

Suomen Kuvalehti 49/1939

Jatkosodan alkaessa 24.6.1941 tunnelmia Kuusankoskella

Nimismies T.J. Saastamoisen ohjeet evakuontiin:

Kuusankoskelta oli suuunta Mäntsälään. Ne joilla ei ollut polkupyörää, joutuisi kävelmään 30 km päivässä. Linja-autoja oli vain sairaita ja lapsia varten. Mukaan sai ottaa vain sen, mitä jaksoi kantaa.Vaatteet ja vuodevaatteet pakattiin evakkolaatikoihin, jotka vietiin määrättyyn paikkkaan, josta ne viranomaisten toimesta kuljetettaisi Mäntsälään. Kaikki muu kalusto oli jätettävä. Sikäli kun myöhemmin tarjoutuisi mahdollisuus hakea lisää tavaroita, tämä koskisi ensisijaisesti vaatteita, ompelukoneita ja kangaspuita.

Huonekalut oli merkattu punamaalilla Nimi ja Voikkaa.

Pakkoevakointia ei vielä ole meille tullut. Rajaseudun asukkaat kulkivat maantiellä tavaroinen ja lehmineen. Tulisiko koko Kymenlaakson teollisuusväestö kulkemaan tietä pitkin länteen? Pelkkä ajatus hirvitti.

Ryssät Tulevat: isb-978-951-9016-84-9 Brita von Troil

Evakkoon lähdetiin Karjalasta ja Petsamosta, luovutettujen aluiden evatkot asutettiin pysyvästi muualle Suomeen. Uudelleen asutetuista evakoista käytetään nimitystä siirtoväki.

Wikipedia

Onneksi tätä todella massiivista viranomaisten määräävää evakuonti ei tarvittu toteuttaa. Karjalankannas kesti suurin uhrauksin ja saksalaisen panssarintorjunta- ja lentoaseen, joka osin Utista operoi, tehokkaalla toiminnalla, saimme viime hetkellä Neuvostoliiton massiivisen hyökkäyksen torjuttua ja raskain ehdoin saadun rauhan. 

Pelko joka täällä Kymijoen varrella asuvilla saattoi olla mielessä, tuleeko joesta taas monenenko kerran rajajoki oli turha.

Pertti Paalanen

Keskiviikkona 12.10.2022 Voikkaan Seuratalolla kokoonnutaan klo 17.30 Tervetuloa!

 

Voikkaalla toimi Huoltokomppania joka koulutti aseseppäauliupseeria

Tunnin verran tapaamisen kokonais ajasta on saatu käytettäväksi ns. "sota"työryhmän kunnianhimoisen suunnitelman mukaisia, tähän astisia aikaan saannoksien esitelyyn, kuvineen. Keskustelua ja palautetta - kiitos!

I MAAILMANSOTA JA VOIKKAA

I Johdanto – sota maaailmalla, Suomessa, Voikkaalla

II Voikkaalaiset rintamalla

        Kaatuneet

        Talvisota

         Jatkosota

     Elämää rintamalla

taistelua, haavoittumista, kuolemaa

asemasotaa, viihdytystä, lomia, yhteydet kotiin

III Vapaaehtoinen maanpuolustustyö

        Lotat ja pikkulotat

        Suojeluskunta

        Merisuojeluskunta

IV Sota-ajan elämää Voikkaalla

        Sodan vaikutukset eri aloilla 

            teollisuus

            liike-elämä

            maatalous

            työvelvollisuus

     Väestön turvallisuus Voikkaalla

            pommitukset 

Sota-ajan arki Voikkaalla                

        Tanssikielto 

        Kansanhuolto / säännöstely kortit

        Hamstraukset, mustapörssi

        Kenttäposti /Paketit / Kirjeet 

        Iltamat, kotirintaman viihdytyskiertueet

        Muuta?

Väestön häirintä sota-aikana 

                Lentolehtise

                Desantti

  Sodan aiheuttamat tuhot

Pommituksen aiheuttamat tuhot, ihmiset, rakennukset

    Terveydenhuollon toiminta 

    Sotasairaalat, junta, Kuusankoski, Voikkaa

Kuusankosken Evakuointi suunnitelma osa Voikkaa 1938

    Sotavangit Voikkaalla 

V Rauha – jälleenrakennus

Paluu rintamalta

Voikkaa rauhan aikaan – toimeen tartutaan

Pula-aika

Asutustoiminta – asevelikylä Harju

Sotainvalidit ja sotaveteraanit

Rauhanehdot

Uusi aika – Suomen uusi suunta

Asekätkentä

Sotakorvaukset

Pertti Paalanen

pertti.paalanen@gmail.com

Kotiseutuliiton sivuilla Woikka -Voikkaa kirjan arvostelu

 Kotiseutuliiton sivuilla Woikka -Voikkaa kirjan arvostelu

https://kotiseutuliitto.fi/toiminta/kirjamakasiini/esittelyt-ja-arvostelut-2022/woikka-voikkaa/

14.9.2022Voikkaan Seuratalolla, illan aiheena oli koulut

Koulumuistoja tuli runsaasti esille suullisesti ja muutama kirjekuorikin vaihtoi omistajaa. 

Tulevan toimituskunnan työtä helpottaakseni esitän kainon toivomuksen kaikille muistelujen kirjoittajille että paperille pc:llä kirjoitettut laitettaisi suoraan sähköpostilla toimituskunnalle. Koska ne paperille kirjoitetut kirjeet joudutaan kirjoittamaan uudestaan jollakin tekstin käsittely uudestaan.

Ilman Voikkaan perinnepiirin antamaa valtuutusta, lupaan minun sähköpostiosoiteeseen saapuneet sähköpostit jotka alkaa sanoilla tai otsikossa tai tekstin alussa Voikkaan perinnepiirille: välitän toimituskunnalle luottamuksella.

pertti.paalanen@gmail.com

Aloitamme kokoontumiset keskiviikkona 14.9.2022 Voikkaan Seuratalolla klo 17.30

Aloitamme kokoontumiset keskiviikkona 14.9.2022 Voikkaan Seuratalolla klo 17.30.

VOIKKAA II-osan kokoaminen hyvässä alussa

Toimituskunta on kokoontunut kuluneen kesän aikana ja on sovittu erilliset työryhmät, jotka keskittyvät muutamiin aiheisiin.

Kouluasiat: Kari Immonen, Tuula Typpö ja Jani Alatalo.

Sodat: Jouni Immonen, Seija Halme, Ulla Parikka  ja Pertti Paalanen.

Terveydenhuolto ja hyvinvointi: Seija Halme, Ulla Parikka, Auli Joutjärvi, Maarit Saresvirta-Honkanen ja Niina Heikkilä.

Työryhmät ovat jo koonneet jonkin verran tekstejä, sota-asioiden kokoaminen on varmaankin parhaiten koossa. 

On jo suunniteltu, että keskitymme kussakin perinnepiirin syksyn tapaamisessa johonkin em. osa-alueeseen. 

14.9. Kouluasiat

12.10. Sota-asiat

9.11. Terveydenhuolto

Toki voidaan keskustella muistakin asioista, mutta hyvä on keskittyä kullakin kerralla aina johonkin tiettyyn osa-alueeseen. Joulukuun aihe on vielä avoin. 

Mutta onhan niitä paljon muitakin osa-alueita, mutta pohditaan niitä tuonnempana ja perustetaan varmaan lisää työryhmiä. 

Tervetuloa siis mukaan Voikkaan perinnepiiriin.

Terveisin

Niina Heikkilä

puh. 0400 543886

Pertti Paalanen 

Verlan Ilmataistelu 25.6.1941

SA-kuva

 Ryhmäkuva: Lentueen päällikkö kapt. Ahola, luutnantti Turkka, joka pudotti kolme konetta, ylikersantti Kinnunen, joka pudotti viisi konetta ja 20-vuotias alikers. Lampi, joka oli ensimmäisessä ilmataistelussaan ja pudotti kaksi konetta. Kaikki pudotukset tapahtuivat 25.6.41

Jatkosota alkoi 25.6.1941

Neuvostoliiton hyökkäykset Suomea vastaan alkoivat 25. kesäkuuta 1941 kello 06: 05 jolloin Neuvostoliitto aloitti tykistötulituksen Hangon tukikohdasta, kohteena Helsinki. Samoin massiiviset ilmapommitukset eri kaupunkeihin alkoi.

Verlan ilmataistelu 25.6.1941

25.6.1941 Selänpään lentokentältä nousi ilmaan Brewster hävittäjiä, joille vasta ilmassa selvisi sotatila oli julistettu, koska pommittajien konekivääri ampujat oli aktiivisia. Kuoleman piirileikki oli alkanut, ketterät hävitttäjät vastaassa pommikoneiden konekivääriampujat Silloin vähän yli 20 vuotias Heimo Lampi sai ensimäiset ilmataistelu voittonsa. Neuvostoliiton pommikoneet oli menossa Heinolaan, Verlan yläpuolella oli taistelu jonka tuloksena osa Heinolaan matkalla olevista pommikoneista, ei päässyt kohteeseen, tai joutui pudottamaan pomminsa muualle. Syynä oli ennalta suunniteltu pommitus suunnitelma, joka meni sekaisin koska johtokone oli joutunut Verlan ilmataistelussa tuhotuksi.

Miksi pommia lastia pudotettiin jopa sattuman varaisesti, nousussa pommilasti ei ollut riski, mutta laskeutuessa se olisi ollut sitä, joten pommit piti pudottaa ennen laskua.

Osa Heinolan pommituksesta selviytyneitä neuvostoliittolaisista pommikoneita harhaili kaakon ilmatilassa, koska eripuolilta saatiin Ilmavalvonta viestejä yksinäisistä neuvostoliitolaisesta pommikoneesta, syynä oli johtokoneen tuho, jolla oli pommituksessa ja takaisin suunnistamisessa merkittävä rooli, pommituksen jälkeen, muodostema hajosi jo ennen kohteeseen saapumista.

Nyt kaikki ei mennyt kuin heille koulutuksessa oli suunniteltu.

https://areena.yle.fi/1-3830871 Tässä on Verlalaisten haastatteluja

https://ilmakilta.info/ilmataistelu.php#Alikersantti_Heimo_Lammen_kertomus

Pertti Paalanen

pertti.paalanen(at) gmail.com

Selänpään lentokenttä 1941.06.24

Voikka-Voikkaan II osan kokoaminen jatkuu - tule mukaan

Voikkaan perinnepiirin  seuraava ja kevään viimeinen kokoontuminen Voikkaan Seuratalolla keskiviikkona 11.5.2022 klo 17.30 Tervetuloa!

Aiheena ainakin 

Koulujen käsitelyä jatketaan

Sosialitoimi ja hyvinvointi

Päiväkodit ja  saunat

Terveydenhuolto

Tuskin kahteen tuntiin näitä kaikkia saadaan edes avatuksi.

II osaan täytyy saada mukaan myös Mattilan seniori motoristi Osmo Partti, joka vielä yli 70 kiertää legendaarisia EU moottoriratoja ja kiusaa puolta nuorempia senioriluokissa.

Kouvolan Sanomat. Sakari Viinikaisen sarjassa:Tätä et tienyt Kouvolasta

Kuvat Apteekari Laxin perikunta

Pertti Paalanen