tiistai 11. kesäkuuta 2019

Annos Mattilaa - kyläkävelyllä 2017




Mattilan Laukunkuja 5.6.2018 


Mattilassa on monia tiloja joille on anottu ja saatu sukutilakunniakirja, joista vanhin tila v 1592
sama suvun halussa.


Sisällys:
Jussilan (Sihvolan) sukutilankunniakirja
Kotiseutu kävely Mattilassa
-Eskolan paja
-Laukunkuja nimen historia?
-Juosolan tilan Kaalinpää talo
-Ylä-Tollman
-Ala-Tollman
-Lassila
-Ympäristön Osula eli ”Pajan kauppa”
Vanhoja sanontoja Voikkaalta Valkealan murteella

Kuusankoski seuran Kotiseutu kävelyt  

8.8.2017 klo 18.00   Mattilan kylänmäki

Lähtö ent. Kossilan tallin  pihalta (Vessarinmäentie 29)


Mattilan asuttamisen alkuna on pidetty Oravan Matin kuninkaalta 1365 saamaa suojelukirjettä, jossa vahvistetaan Matin omistajuus tilalleen. Maanviljelyskylän vanhimpia tiloja on viljelty 1500-luvulta asti. Mattilan kylärakenne on 1700-luvulla poikennut muista kylistämme siinä suhteessa, ettei tänne muodostunut tiivistä kasakylää, vaan Mattila jakautui neljään taloryhmään. Näistä yksi on Kylänmäki, jossa tiet mutkittelevat taloryhmän pihojen, navettojen ja aittojen ohi ja näitä reunustavat laajat peltoaukeat sekä näkymät joelle. Vanha maalaiskylän tunnelma säilyi, koska Mattilaan 1943 laadittu rakennussuunnitelma ei nykyisen Vessarinmäentien (ent. Harjuntien) eteläpuolella toteutunut. ”Rikkaat maanviljelijät tiloineen asuttivat tien eteläpuolta ja työläiset tien pohjoispuolen ruutukaavaa.”
Eskolan paja
Ensio Sihvonen haastatteli paikkakuntalaisia ja julkaisi 1970–1980-luvuilla Kuusankosken Sanomissa paikallishistoriallista juttusarjaa. Hän kävi haastattelemassa myös Eskolan pajan seppiä. Alla oleva teksti pohjautuu tuohon haastatteluun (julkaistu xx.x. ja 7.6.1979).
Joskus 1860-luvun alussa Pilkanmaan kartanon Vähä-Eskolan torppari oli lähettänyt poikansa Johanin Oravalan kyläsepälle oppipojaksi. Noin kolmisen vuotta kestäneen oppiajan jälkeen nuori seppä oli siirtynyt Mattilan kylään Sepänmäelle rakennettuun pajaan. Todennäköisesti 1890-luvulla seutukunnan talolliset olivat pystyttäneet talkoilla tuomistaan hirsistä pajan silloiseen metsikköön, nykyisen betonitiilisen pajarakennuksen paikalle. Siinä aloitti pitkän uransa myös Sylvester Eskola (1870–1953), jonka avuksi myöhemmin tulivat hänen poikansa Arttu (s. 1902) ja Erkki (s. 1913). Alkuaikoina lähes kaikki työvälineet piti valmistaa itse. Kookas ahjon paljepuhallin oli ollut puuta ja hirvennahkaa. Jos palkeesta oli tarvittu voimakkaampaa puhallusta, niin ylösalas liikkuvalle pinnalle oli lisätty kiviä! ”Porakone” oli sellainen, että pystypuista poranvartta pyöriteltiin vaakasuoraa, langallista kaaripuuta edestakaisin liikutellen.
Eskolan pajaan tuotiin hevosia kengitettäväksi Valkealasta, Iitistä, Jaalasta, Kuusaalta ja tehtaan maatalousosastolta. Sylvester oli käynyt ajanmukaistamassa taitojaan Helsingin kengityskoulussa vuoden 1900 seutuvilla. Alussa kengät ja naulat taottiin itse. Arttu ja Erkki Eskola olivat kertoneet, että alkuvuosina osa hevosista oli ollut niin pienikokoisia, että jotkut löydetyt kengät olisivat sopineet vaikka kookkaan saappaan kantavahvikkeeksi. Talvisin sepät kiertelivät taloissa kengityspuuhissa mm. Oravalan kartanossa ja Multahovissa. Varsat olivat hankalia kengitettäviä, mutta aikuiset hevoset tiesivät mitä seppä teki. Jos hevoselle sattui ns. tyhjennysvaihe, niin talon lapset olivat olleet valmiusasemissa siivoamaan, sillä ensiksi ehtineelle oli kuulemma ollut palkkiona rekimatka joulukirkkoon. Kengitysten lisäksi sepät korjasivat hevosajoneuvojen raudoituksia, kärrinpyöriä, reenjalaksia, valmistivat hyviä viikatteita ja sirppiä, tulisijojen nurkkarautoja, pataraakkuja, yms.
Paja oli talollisten, ja sepät tavallaan heidän palveluksessaan. Isännät suorittivat kerran vuodessa tarkoin määritetyn korvauksen ennalta sovituista töistä. Joulun ja loppiaisen välipäivinä seppä sai mukaansa 5–7 kappaa ruista hevosta kohti, kapalliset ohraa, kauraa ja hernettä, pellavaa, villoja, nippu päreitä valaisuun, olkikuvon patjaa varten, lihaa ja kuorman polttopuita. Tarvittavat raudat, teräkset, yms. maksettiin suoraan rahalla.
Hirsirakenteinen paja paloi 1920-luvulla, ja välittömästi tilalle rakennettiin uusi betonitiilinen rakennus. Vuosien mittaan otettiin käyttöön sähköisiä koneita ja laitteita: porakone, ahjolle puhallin, konesaha, smirkeli, sähkö- ja kaasuhitsauslaitteet, yms. Työt muuttuivat monipuolista taitoa ja kätevyyttä vaativiksi – pääasiassa oli korjauksia, työkalujen teroittamisia ja uuttakin tehtiin mm. rakennuksille.
Pajaa vastapäätä on Erkki Eskolan kotitalo ja pajan vieressä navettarakennus, jonka päässä on heinälato. Pihassa on ollut puomi hevosten kiinnitystä varten. Yli 100-vuotias, kolmen sukupolven pajahistoria päättyi 1982.
Laukunkuja kulkee pajan nurkalta Vessarinmäentieltä Kylänmäentielle ja siitä alas jokea kohti. Mistä tulee nimi Laukunkuja? Museoamanuenssi Kimmo Seppäsen mukaan kansa on käyttänyt laukkuheinä-nimeä useammastakin kasvilajista, esim. pikku- ja isolaukusta. Näistä jälkimmäinen on suhteellisen tavallinen entisten niittymaiden jäänne. Laukkuheinä-nimeä on käytetty myös Kuusankosken seudulla harvinaisesta nurmilaukasta, jota kasvoi ainakin vielä 2011 Juosolan tilan Kaalinpään talon kalliolla ja tienpientareella. Laukku, laukkuheinä tai laukkuruoho-nimitystä on käytetty myös valkoailakista sekä peltotaskuruohosta. Näistä jälkimmäinen on tyypillinen, hyvin yleinen pelto- ja puutarhamaiden rikkakasvi, laukut taas niittymaiden ja köyhäkasvuisten piennarten heiniä. Valkoailakki on melko niukkana esiintyvä vanhan asutuksen kulttuuriseuralainen, nurmilaukka tätäkin harvinaisempi vanhan asutuksen kulttuuritulokas.
Periaatteessa mikä tahansa em. kasveista voisi olla nimenantoperusteena Mattilan Laukunkujalle, mutta Seppänen pitää todennäköisempänä, että se on alkuaan perua kansan käyttämästä hämäläismurteiden merkityksestä ’veräjä’ tai Kaakkois-Suomessa esiintyvästä laukku-sanan merkityksestä ’kuoppa’, ’lätäkkö’. Mattilan vanhat asiakirjamerkinnät nimistä ovat vuosien 1835–1841 isojakoasiakirjoista, missä esiintyvät nimet Laukunpeldo ja Laukun oja. Laukunpellon halkaisee kylätie, jota hyvin todennäköisesti ovat aikoinaan katkoneet veräjät.
Kylänmäen idyllinen maalaismaisema on muuttunut vuosien varrella. Kävelyreitillä olleiden Juosolan, Ylä- ja Ala-Tollmannin sekä Lassilan tilojen rakennuskannasta on 1970-luvulla purettu paljon vanhaa pois ja rakennettu uutta.
Juosolan tilan Kaalinpään talo
Vuoden 1655 henkikirjan mukaan Juosolan tila on ollut Erik Gyllenstiernan rälssitila ja vuoden 1739 henkikirjassa se on Karjalan rakuunarykmentin henkikomppanian ratsutilan aputila.
Tollmanni – Tollman
Tollmanin tila on ollut vuoden 1655 henkikirjan mukaan Erik Gyllenstiernan rälssitila ja vuoden 1739 henkikirjassa sen mainitaan olleen Karjalan rakuunarykmentin henkikomppanian kersantin virkatalo.
Sana Tollman = lautamies. Tollmannin tila lohkottiin Ylä- ja Ala-Tollmaniksi 1733.
Ylä-Tollman

Helge ja Aila Peipponen
Ala-Tollman

Seppo Tolman

Lassila

Lassilan tila lohkottiin kahteen osaan: ”punaiseen” ja ”valkoiseen” Lassilaan.
Ympäristön Osula eli ”Pajan kauppa”
Paikalla on ollut ainakin Heimosen kauppa ja Marttilan kauppatalo, jonka Osuuskauppa osti kalusteineen 130 000 markalla ja varaston tukkuhinnalla. Osuuskauppa Ympäristön Mattilan myymälä avattiin 7.5.1937. Vanha myymälä toimi useita kymmeniä vuosia, kunnes uusi myymälärakennus rakennettiin vanhan tilalle 1964. Myymälätoiminta päättyi ilmeisesti 1970–1980-luvun vaihteessa, mutta liikerakennus on vielä olemassa.
Kossilan tallit
Kävely päättyi Kossilan talleille. Voikkaalainen Johan David Kossila (1884–1953) oli varhaisimpia linja-autoliikennöitsijöitämme. Ennen ”matkustavaisten” kyytiin ottoa hän kuljetti tavaraa ja postia Harjun asemalta Savon radan varresta Voikkaalle. Matkustajia otettiin ensi kerran kyytiin 1923, jolloin Kossila oli ostanut ensimmäisen kuorma-autosta tehdyn Ford-linja-autonsa. Voikkaan ja Harjun aseman neljän kilometrin väli oli Johan Kossilan ensimmäinen linja-autolinja. Sen kulkuvuorot oli sovitettu Harjussa pysähtyneiden junien mukaan. Toinen linja kulki Kymijoen itäpuolta Voikkaalta Harjun, Saarennon, Jokelan ja Tornionmäen kautta Kouvolaan. Lue lisää Kossilan menestystarinasta VK 11/2012 ja 12/2013.
Pertti Paalanen

sunnuntai 9. kesäkuuta 2019

Kurkistus paikallishistoriaan - Kuusankoski seuran Vellikuppisarjan sisällöt


1900 luvun  alun rakennuskantaa kyseinen rakennus jo hävinnyt maisemasta. 
kuva 1980 luvulta : pertti paalanen


Vellikuppi-kotiseutujulkaisujen sisällöt vuosittain

Vellikuppi-kotiseutujulkaisu 1/2002
Forsberg Juha: Mikä ihmeen Vellikuppi? – pääkirjoitus
Seppänen Kimmo: Maankohoumien nimistä Kuusankoskella
Kantola Else: Lapsuuden marjamatkamuistoja
Niemi Seija A.: Kuusankosken museot
Forsberg Juha: Vellinkeittäjä: Säilyttämisestä, hävittämisestä, taiteesta ja vandalismista
Niinikoski Eero: Kuusankoski elokuvissa
Seppänen Kimmo: Kymintehtaan korjauspajalla tehdyt valurautaristit
Seppänen Kimmo: Kallioon hakattuja viestejä
Niemi Seija A.: Kesän 2002 kotiseutukävelyistä
Vilenius Sirkka: Kolme uutta kunniajäsentä (Eila Taavila, Heikki Merivirta ja Gustav Danielsson)
Niinikoski Eero: Muistokirjoituksia (Aili Wäre, Eeva Lappija Inkeri Sihvonen)
Joensuu Signe: Läheisin: In memoriam Heikki Joensuu 27.4.1921–9.2.2002


Vellikuppi-kotiseutujulkaisu 2/2003
Forsberg Juha: Kenen Kuusankoski? – pääkirjoitus
Seppänen Kimmo: Funkis-omakotitaloja Kuusankoskella
Nikula Ulla: Kotiseutukävelyt kesällä 2003 (Kurren kierros; Pilkanmaan kartano; Mäyrämäki; Melkunmäki)
Forsberg Juha: Kotiseutukävely: Syyskuussa paljastettiin Alma Pihlin muistolaatta
Maasilta Taimi: Muisteluita Voikkaan Hirveläntien Maitokolkan ympäristöstä 1930–1950-luvuilta
Forsberg Juha: Vellinkeittäjä: Kaikki virtaa
Halme Seija: Tarinaa betonipylväistä
Häkkinen Hannu: Murhat – punainen terrori
Lindroos Pia-Maria: Kotiseutu ja mie
Niemi Seija A.: Tanssilavaelämää Kuusankosken seudulla
Aranko Sirkka: ”Kun sinulla on aina niin nätti mekko”
Koivuneva Sinikka: Salatanssit
Jumppanen Leo: Elosta ja aatteesta Kuusankosken rantamilla


Vellikuppi-kotiseutujulkaisu 3/2004
Forsberg Juha: Katse menneeseen ja tulevaan – pääkirjoitus
Seppänen Kimmo: Eino ja Veikko Niinisen rakennuspiirustuskokoelma
Värjä Pertti: Eino Niinisen piirtämässä talossa
Niemi Seija A.: Lapsuuden maisema vaikuttaa
Göös–Valjakka Hellevi: Joulukirkko
Aranko Sirkka: Muisteluja Myllyhuokosta
Nikula Ulla: Olympiamitalisti Arvo Askola
Forsberg Juha: Vellinkeittäjä – Pylväästä asiaa
Seppänen Kimmo: Pien–Mattilan Mäkikoulu 1930–1945
Niinikoski Eero: Korusuunnittelija Alma Pihlin emigranttivuodet Kuusankoskella
Värjä Pertti: Panssarieste ja vararata 1940
Jumppanen Leo: Kuusankoski-Seura ja Kuusankosken seuranta
Kajatkari Torsti: Vanhoja sanontoja Voikkaalta Valkealan murteella
Forsberg Juha: Sirkka Vilenius 70 vuotta
Forsberg Juha: Eero Sandell 70 vuotta
Nikula Ulla: Kotiseutukävelyt kesällä 2004 (Kymin vanha tehdasalue; Jaala; Heinharju; Stöörinkangas)
Paavola Tapio: Vanhojen kyöperiläisten ja voikkaalaisten sanontoja
Vilenius Sirkka: In memoriam: Kunniajäsen Jouko Toivonen on poissa
Niinikoski Eero: Arkistotyölle omistettu elämä (Gustav Danielsson in memoriam)
Halme Seija: Perinnepiirit paikallishistorian ja muistitiedon kerääjinä
Vilenius Sirkka: Kuusaan perinnepiiri


Vellikuppi-kotiseutujulkaisu 4/2005
Forsberg Juha: Sydänhermo vai likaviemäri? – pääkirjoitus
Niinikoski Eero: Victor Westerholm maalasi väsymättömästi Kymijoen koskia ja jokimaisemia
Seppänen Kimmo: Keltin myllyn ympärillä kuohui ennenkin
Seppänen Kimmo: Keltin myllyn paluu tulevaisuuteen
Arvila Heikki: Myllytupa
Immonen Kari: Mielen maisemia Kymijoen äyräiltä
Forsberg Juha: Z. Topeliuksen runo Kymijoesta
Värjä Pertti: Haapasalon lautta
Seppänen Kimmo: Kuusankosken uimalat
Jussila Harri: Kymijoen vedenlaadun vaiheita Kuusankoskella
Värjä Pertti: Kuusankosken pappila
Joensuu Signe: Pappilan poikia vietiin kieseillä
Värjä Pertti: Koulupoikana pappilassa
Niemi Seija A.: Oravalan kylän menneisyys on osa Kuusankoskenkin historiaa
Niemi Seija A.: Lisensiaattitutkimus suomalaisten metsäluonnon lukutaidon historiasta
Godbillot Ulla: Millaiset eväät Kuusankoskelta?
Käki Marjatta: Tuure Nyberg 80 vuotta
Forsberg Juha: Eero Niinikoski 60 vuotta
Nikula Ulla: Kotiseutukävelyt kesällä 2005 (Holmansaaren tienoo; Keltti; ajelu Kouvolassa; Hirvelän kylänmäki; Voikkaan Palokunnantalon tienoo)
Hakalin Seppo: Eero Salmenoja in memoriam


Vellikuppi-kotiseutujulkaisu 5/2006
Forsberg Juha: Voikkaan vuosi – pääkirjoitus
Seppänen Kimmo: Voikkaa paikannimenä – valtakunnallista nimistönhuoltoa
Kanerva Osmo: Elvingin aikaa Voikkaalla
Koskivuolle Pauli: Pee-Koo: Herra Vuorineuvos
Seppänen Kimmo: Tiilipiiput hallitsivat Voikkaan maisemaa
Nikula Ulla: Vuonna 1933 muuratun piipun viimeiset hetket
Niinikoski Eero: Merkkihenkilöiden vierailuja Kuusankosken seudulla
Halme Seija: Voikkaalaisia persoonallisuuksia
Nikula Jouko: Voikkaan valuri
Lehtivarjo Tarja: Viehättävä ja omaleimainen Sikomäki
Maasilta Taimi: Isäni Lauri Tollman – valokuvaajana Voikkaalla n. 1925–1955
Martikainen Eijaleena: Voikkaa–kirja. Nyt
Seppänen Kimmo: Piirileikkilaulut raikuivat kymmenillä kallioilla
Mäenpää Matti: Kadonnutta Kuusankoskea – Mäenpään talo ja sen asukkaat
Forsberg Juha: Kotiseutuaate nousi Voikkaalta – Pertti Kajanderin haastattelu
Toimitusryhmä: Tuure Nybergille Kotiseutuliiton ansiomitali
Forsberg Juha: Evakkotyttö kasvoi kuusaalaiseksi – Marjatta Käen haastattelu
Nikula Ulla: Kotiseutukävelyt kesällä 2006 (Ruotsula; Kettumäen risusavotta; Lotinanpelto ja Korotinkallio; Mäkikylä; Voikkaan Lauttatie)
Nyberg Jukka: Oiva Rautjärvi in memoriam
Typpö Tuula: Harri Tuominen in memoriam


Vellikuppi-kotiseutujulkaisu 6/2007
Forsberg Juha: Itsenäisyys ja itsetunto – pääkirjoitus
Turunen Mirja: Suomen sisällissota oli tasa-arvoinen murhenäytelmä
Forsberg Juha: Kuka oli ”Iso B”? – Kauppaneuvos Gösta Björkenheimin henkilökuva
Forsberg Juha: Isästä poikaan – Lääkintöneuvos Gösta Björkenheimin haastattelu
Niinikoski Eero: Kymiyhtiön juhlasalin freskojen värikäs historia kiinnostaa yleisöä
Forsberg Juha: Venäläisiä, saksalaisia, punaisia, valkoisia
Anttas Esa: Muisteluksia 90-vuotiaista linnoitteista Lyöttilässä
Halme Seija: Sotasairaala Kuusankoskella – paikkakunnan ja lääkintähuollon historiaa
Seppänen Kimmo: Pääkalloja oli ripustettu puiden neniin
Seppänen Kimmo: Väkkärän tanssilava ja Kuusaan puolen vanhin torvisoittokunta
Wikman Henrik: Virkamiesperheen lapsena Kuusankoskella 60 vuotta sitten
Aarnio Terttu: Kasarmielämää Voikkaan Rauhalassa 1930-luvulla
Manninen Paavo: Nuoruutta Kuusankosken Kytöahossa
Forsberg Juha: Muistojen aarrearkku – sukellus entisajan elämään
Nikula Ulla: Kuusankoski–Seuran kevätretki – Linnoituksia ja rajaratsastajia
Nikula Ulla: Kotiseutukävelyt 2007 (Skytännotko ja Voikkaan koulut; Kettumäen risusavotta; Kytöaho; Voikkaan Mattila; Kuusankosken kirkko)
Seppänen Kimmo & Vilenius Sirkka:
Aina avulias pitoemäntä Astrid Anttila 80-vuotias
Vilenius Sirkka: Lauri Nurminen in memoriam


Vellikuppi-kotiseutujulkaisu 7/2008
Forsberg Juha: Kotiseutu ei katoa – pääkirjoitus
Seppänen Kimmo: Niskalan Jaakkola
Niinikoski Eero: Augustin Ehrensvärd – sotilas ja taiteilija
Seppälä Reino: Uusi tulkinta Ehrensvärdin tussilaveerauksesta vuodelta 1747
Lehmunen Timo: Tukkien uitto Kuusankoskella
Vainonen Kaisu: Aleksei Osipovin perhetausta kirjeiden valossa
Forsberg Juha: Aaltoja ajan virtaan – Seppo Aalto synnyinmaisemissaan
Niinimäki Maija: Pilkanmaan pitkäaikainen opettajapariskunta
Martikainen Eijaleena: Lutoil kumeil kuusaan murteesta
Kajatkari Torsti: Vanhoja sanontoja Valkealasta ja Voikkaalta
Vilenius Sirkka: Torsti Kajatkari – juuriltaan voikkaalainen
Vilenius Sirkka: Kettulan Matin ajo päättyi
Junkkari Anssi: Lars Sonck – hyväntahtoinen tervatun hirren mestari
Seppänen Kimmo: Voikkaan ensimmäinen ydinkeskusta
Seppänen Kimmo: Kartta Voikkaan paloalueesta 1933
Nikula Ulla & Seppänen Kimmo:
Voikkaa palaa 9.7.1933
Seppälä Unto: Pilkankulma ja minä
Niinikoski Eero: Pikku–Päkä nro 1 herännyt uudelleen eloon
Nikula Ulla: Reinossa hehkuu hengen aurinko
Heikkilä Niina: Reijo Huttusen eläkepäivät kestivät keväästä syksyyn
Nikula Ulla: Kotiseutukävelyt 2008 (Lyöttilä; Pilkanmaan koulun ympäristö; Tillolankangas – Inginmaa – Haapatöyry; Palomuseo – Voikkaan palo; Koppelinnotko, Voikkaan Seuratalo)
Seppälä Reino: Ja minä itse? Miksi näitä mietin?


Vellikuppi-kotiseutujulkaisu 8/2009
Forsberg Juha: Tie tuo ja tie vie – pääkirjoitus
Forsberg Juha: Vankikarkureita, irtolaisia ja hevosia – etsintäkuulutus vuodelta 1810
Seppänen Kimmo: Tervaskankaan kilometripylväs
Niinikoski Eero: Mitä tapahtui Murhamäessä runsaat sata vuotta sitten?
Niemi Seija A.: Rudolf Elvingin elämän tärkeät naiset: äiti ja vaimo
Seppänen Kimmo: Pyhäjärven matkustajahöyrylaivoja ja niiden omistajia
Nikula Ulla: Kesähuvila Pyhäjärvellä Pukkisaaressa
Launikari Åke: Löytöretkeilyn tunnelmaa
Seppänen Kimmo: Virtakiven laivaranta ja venekopit
Wager Henrik: Arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelutyöt Kymin Oy:lle
Suortanen Jukka: Kapearaideliikennettä Kuusankoskella
Nikula Ulla: Paperinarutehdas Ni–Ma Oy
Nikula Ulla: Kymintehtaan ammussorvaamo
Halme Seija & Seppänen Kimmo:
Taksimiehen työ on jatkuvaa ongella oloa
Forsberg Juha: Vellinkeittäjä: Ajettiinpa ennenkin
Nurmi Teuvo: Tauno Potinkara henkilönä ja Kuusankosken kaupunkimaisuuden luojana
Purho Hannu: Topintien asutuskehityksestä – sauma-alueesta liikekeskukseksi
Pennanen Jukka: Kuusankoski–Seuran vappusoitto kotiseututalolla
Nikula Ulla: Kotiseutukävelyt 2009 (Pajamäki ja Ampuski; Ruukinpuisto ja Keskuskenttä; Mattilan Kylänmäki; Kivimäki; kotiseuturetki Lappeenrantaan)
Nikula Ulla: Kotiseuturetki: Minkiöllä aistii aidon 1880-luvun kapearaiteismiljöön tunnelman
Jumppanen Leo ja Vilenius Sirkka:
Tuure Nyberg on poissa


Vellikuppi-kotiseutujulkaisu 9/2010
Forsberg Juha: Puutarhakaupungin idea – pääkirjoitus
Piilahti Kari-Matti: Nainen historian hämärästä – Lastikka Sipintytär Lantta ja hänen lähipiirinsä
Seppänen Kimmo: Esplanadi ja seekelpaanoja
Niinikoski Eero: Koskenranta – patruunoiden puisto
Suortanen Jukka: Palokunnantalon puisto
Suortanen Jukka: Yrjönojan asuinalue
Seppänen Kimmo: Aholan puutarhakoulu
Seppänen Kimmo: Aholan puutarhakoulun hintaluettelo 1928
Nikula Ulla: Matti Sihvosen raportti Kymiyhtiön puutarhatoimesta 1920–1922
Nikula Ulla: Taimistopuutarhasta Keskuspuutarha – mahtava suuryritys
Suortanen Jukka: Kalanviljelystoimintaa Kuusankoskella
Suortanen Jukka: Palstaviljelmät kotien elintarvikehuoltoa turvaamassa
Forsberg Juha: Jos kielin voisi kertoa näkönsä vanhat puut
Seppänen Kimmo: Willmanin puutarha
Seppänen Kimmo: Kaupallista puutarhatoimintaa Kuusaalla 1910–1960
Seppänen Kimmo: Kaupallista puutarhatoimintaa Kymintehtaalla 1910–1960
Seppänen Kimmo: Kaupallista puutarhatoimintaa Voikkaalla 1910–1960
Niinikoski Eero: Ahlmannintie valmistui Ruotsin prinssin kunniaksi
Taavitsainen Liisa: Puutarhuri Aarre Salmen työikä kului hautausmailla
Taavitsainen Liisa: Puutarhayhdistyksen puistojuhlat vetivät väkeä
Seppänen Kimmo: Kunnallista puutarhatoimintaa 1960-luvulle asti
Nikula Ulla: Lasten liikennekaupunki
Taarna Jorma: Muistoja enostani Tapani Lemminkäisestä
Kippola Anna-Kaarina: Herkällä kynällä, tarkalla silmällä – Tapani Lemminkäisen teokset Kouvolan taidemuseossa
Nurmi Teuvo: Kari Toppila – 2000-luvun alku vauhdittaa Kuusaan keskusta-aluetta nykyajan ilmeeseen
Taavitsainen Liisa: Lehtosen Puutarhasta salaattia ruokapöytiin
Lehto Pekka: Perunasta
Nikula Ulla: Kotiseutukävelyt 2010 (Bertel Liljequistin jalanjäljillä; Elimäen kirkko ja Moision kartano; Pilkan koululta vanhalle lauttapaikalle; Kuusankosken keskustan puistot; Voikkaan Palokunnantalolta Virtakiveen; syysretki Kotkaan Merikeskus Vellamoon)


Vellikuppi-kotiseutujulkaisu 10/2011
Forsberg Juha: Kymmenes Vellikuppi – pääkirjoitus
Hamari Risto: Kuusankosken hiidenkirnuista
Seppänen Kimmo: Keltti ja kelttiläiset vuonna 1745
Taarna Jorma: Antti Tuomaanpoika Lemminkäinen
Seppänen Kimmo: Maalaiskylien postinkatoa
Seppänen Kimmo: Tehdastaajamien postien alkuvaiheita
Nikula Ulla: Pilkanmaan postikonttorit
Nikula Ulla: Postipojan ja esimiehen arkipäivää
Seppänen Kimmo: John Asplundin julkaisema maisemakorttisarja
Seppänen Kimmo: Puhelimen alkuaikoja Kuusankoskella
Nikula Ulla: Harjun Villatehdas
Suortanen Jukka: Kymin Osakeyhtiön Voikkaan karbidi- ja kalkkityppitehdas
Suortanen Jukka: Siihen aikaan kun isoisä karbidilampun osti
Niinikoski Eero: Kymin Virkamiesklubilla on takanaan värikäs satavuotistaival
Virta Reijo: Kymiyhtiö levitti tietoa tehdasyhdyskuntaan
Forsberg Juha: Sota-ajan sanomalehti – Kuusankoskelainen kotona ja rintamalla
Huttunen Tapio: Italian ja Suomen ilmavoimien ylikersantti Diego Manzocchin lyhyt elämäntarina
Kaartinen Keijo: Voikkaan seuratalon puolesta
Seppänen Kimmo: Voikkaan seuratalon mainospeili
Kaartinen Keijo: Sotaa paossa
Järvisalo Erkki: Muistelmia ja tarinoita
Nikula Ulla: Salon kotileipomo – se tuoksu ja ne munkkipossut
Seppänen Kimmo & Suortanen Jukka:
Kuusaan ja Kymin ympyrät 1950-luvulla
Vilenius Sirkka: ”Kankunkunkka”
Nurmi Teuvo: Teutorin tuolilta – kerran vielä
Nikula Ulla: Kuusankoski-Seura – vireä keski-ikäinen
Immonen Kari: Professori emeritus FT Kari Immosen vappupuhe Kotiseututalossa
Niinikoski Eero: Vuosisadan vaikuttajan vaellus on päättynyt
Seppänen Kimmo & Taavitsainen Liisa:
Kotiseututyö on ollut harrastus ja työ
Forsberg Juha: Kaksi seitsenkymppistä
Nikula Ulla: Kotiseutukävelyt 2011 (Kouvolan kasarmialue; Maunuksela; Liikkala ja Sippola; Harju ja Lappakoski; Kuusaan lukio, pappila ja betonipylväät; Syysretki Valkealaan)

Vellikuppi-kotiseutujulkaisu 11/2012
Forsberg Juha: Kotkien ja Kouvojen varjot
Alenius Teija & Mökkönen Teemu & Lahelma Antti:
Korpea vai kaskenkaatajia? – Jaalan Huhdasjärven ympäristön maankäytön historia…
Forsberg Juha: ”Usko valoon” – von Troil-suvun vaiheita Hyltingestä Kuusankoskelle
Seppänen Kimmo: Kondiittorimestari Johan Janssonin maisemapostikorttisarja
Suortanen Jukka: Voikkaan sulfiittiselluloosatehdas
Suortanen Jukka: Uusi keksintö – kemiallinen kuitu
Suortanen Jukka: Rättivintin ryysyttäret
Seppänen Kimmo: Tehtaansaaren tanssilavan kolme vuosikymmentä
Siitari Hannu: Kouvolan ja Kymintehtaan välinen matkustajajunaliikenne
Mauno Veikko: Kymintehtaan motti
Mattila Juha: Kossilan Liikenne Oy:n linjat 1923–1959
Mauno Pekka: Kymin Oy:n kuljetustoiminnoista 1950-luvulla
Suortanen Jukka: Olof A. Hixén
Mauno Pekka: Asentajasta vuorineuvoksen kuljettajaksi
Vesen Jukka: Unohtunut neuvostohauta Kuusankoskella – ja omaisten pitkä odotus
Pukkila Hannu: Lääkäreitä ja sairaalahankkeita Kouvolan alueella sadan vuoden takaa
Tapiovaara Hannu: Kuusankosken aluesairaalan henkilöitä ja tapahtumia vuosien varrelta
Wasastjerna Rurik: Sudeetti – työläisasumisen huippua
Nuolivaara Kirsti: Kuusankosken nimismies
Kippola Anna-Kaarina: Vieno Elomaa – Kuusankosken pariisitar
Seppänen Kimmo: Elokuvanäytöksiä Voikkaalla 1905–1978
Heikkilä Niina: Juhani Lemminkäinen muistelee Kino-Kimaraa
Forsberg Juha: ”Kiideksen kuusaalainen” kuusissakymmenissä
Seppänen Kimmo: Pertti Värjä – nuorekas 80-vuotias moniosaaja
Niinikoski Eero & Seppä Antti:
Joen ja tehtaan laulaja on vaiennut
Nikula Ulla: Kotiseutukävelyt 2012 (Kuusankosken keskuskansakoulu ja Kalliosuoja; Sudeetti; Saukkola ja Saksankylä; Kymintehtaan seurakuntatalo, koulu ja lastentalo; Kotiseuturetki Tuusulan rantatielle)
Nikula Ulla: Kuusankoski-Seuran kotiseututyö sai tunnustusta


Vellikuppi-kotiseutujulkaisu 12/2013
Forsberg Juha: Verba volant, scripta manent
Forsberg Juha: Kurkistus hiomomestari Lindroosin kirjakaappiin
Forsberg Juha: Tietosanakirja ennätti sata vuotta sitten Kuusankoskelle
Seppänen Kimmo: Kotkan Kirjakauppa Osakeyhtiön maisemapostikorttisarjat
Seppänen Kimmo: Lehtikuvauksen pioneeri P. Poutiainen
Suortanen Jukka: Kavioiden kopsetta ja tallin tuoksua
Suortanen Jukka: Kuorma-autot syrjäyttivät työhevoset
Ahlberg Arto: Muistojen Tallinmonttu
Mattila Juha: Kossilan Liikenne Oy 1960–1988
Siitari Hannu: Kiitsari, Paikkuri ja Kiertolinja
Niinikoski Eero: Vuorineuvos Ahlmanin aikana Kymiyhtiöstä kasvoi suuryhtiö
Nikula Ulla ja Seppänen Kimmo:
Leipää ja sirkushuveja Kymin puolen Rantakulmalla
Hämäläinen Kosti: Tsupparina Kino-Sammossa 1949–1956
Vesen Jukka: Propagandakone teki pakkolaskun
Elo-Ojalehto Marja: Muisteloita asuntomessuajalta eli kun maaherrakin kylässä kävi
Nikula Ulla: Nyt ois hyvä ilma – lähetääkö mattopyykille?
Halme Seija: Laituritarinoita Voikkaan puolelta
Huuhtanen Marjatta: Raschkan perheen juhlavuosi
Forsberg Juha: Mikko Anttila 80 vuotta
Forsberg Juha ja Vilenius Sirkka:
Astridin elämän kangas tuli valmiiksi
Niinikoski Eero: ”Kuusaa on meiän kaikkien sydämess!”
Parvinen Vesa: Min tarina muutamast kuusaalaisest jutust
Nikula Ulla: Kotiseutukävelyt 2013 (Carea Sospa ja Uusi hautausmaa; Sikomäki; Myllykallio ja Suopelto; Vellikuppi-kivi ja Sairaalanmäki)
Lamponen Leena: Lindroosin kirjakaapin kirjat


Vellikuppi-kotiseutujulkaisu 13/2014
Forsberg Juha: Sata vuotta
Viinikainen Sakari: Kustaan sotaa Kuusankoskella
Forsberg Juha: Iitin ruotumiehiä ja sotaleskiä
Seppänen Kimmo: Aikalan ruusu ja kelloseppä E. J. Herlinin talo
Suortanen Jukka: Kuusankoski Osakeyhtiön Myllysaaren tehdas
Suortanen Jukka: Varhaisia muistoja Myllysaaren tehtaista
Seppänen Kimmo: Otto Lindqvistin maisemapostikortit
Seppänen Kimmo: Kymintehtaan Kolarit
Seppänen Kimmo: Kolarin maakaupan tilikirja vuosina 1882–1897
Nikula Ulla: Koskenranta
Niinikoski Eero: Kymin ammattikoulu ennätti toimia lähes 100 vuoden ajan
Virta Reijo: Kuusankosken ruotsalainen koulu toiminut 100 vuotta
Sulanen Arto: Monttu Kuusaalla
Järvinen Klaus A. J.: Sairasjuna 5 talvisodassa
Siitari Hannu: Sairasjuna 5 Kuusankoskella
Martikainen Eijaleena: Erik B. Enomaa – Kuusankosken legendaarinen kunnanlääkäri
Martikainen Eijaleena & Nikula Ulla:
Sonckin salvos – kulttuuriperinnettä jälkipolville
Useita kirjoittajia: Minun Kuusankoskeni – nuorten ajatuksia kotiseudusta
Nikula Ulla: Kotiseutukävelyt 2014 (Inkeroisen Tehtaanmäki; Koskenranta; Iitin kirkonkylä; Tähteen koulu ja Stöörinkangas; syysretki Mikkeliin)


Vellikuppi-kotiseutujulkaisu 14/2015
Forsberg Juha: Portista peremmälle, laajasti liikkeelle
Seppänen Kimmo: Kymintehtaan tehtaanpuistot 1875–1939
Forsberg Juha: Sukset puuta, miehet rautaa – hiihtoa sekä muuta urheilua Kuusankoskella ennen vuotta 1915
Suortanen Jukka: Kylmähionnasta kestosyöttöön – Muistikuvia Voikkaan varhaisimmista puuhiomoista
Suortanen Jukka: Muistoja Niemisen vaarista
Seppänen Kimmo: Herralan talo Voikkaalla
Nikula Ulla: Mustavuori – virkailijoiden asuinalue
Kokkila Esko: Mustavuorella asuneen teini-ikäisen muistikuvia
Nikula Ulla ja Suortanen Jukka:
Tehdasalueiden portit ja porttikopit – vartioinnista kulunvalvontaan
Nikula Ulla: Oivan pitkä ura porttivahtina
Lehtosalo Mari: Antti Salmenlinna – Kuusankosken kirkon lasimaalaukset
Forsberg Juha: Monilahjakas moniottelija Martti Tolamo
Seppänen Kimmo: Kuusankoskelaiset kauppiasetiketit I
Loijas Jani: Puhti – pesäpalloilevan työläisseuran menestysvuodet
Vesen Jukka: Sulkupallo Kuusankosken taivaalla
Forsberg Juha: Koulun, urheilun ja partion kolmiyhteys – Pentti Salpakivi
Heikkilä Niina: Muonamiesten tuvista kiinteistöpäälliköksi Kuusaalle (Taisto Huuhtanen)
Immonen Kari: Minun Voikkaani
Linden Eija: Marjatta Huuhtanen in memoriam
Huuhtanen Marjatta: Toimintaa kotiseututalolla vuodesta 1958
Martikainen Eijaleena: Kuusankosken rakennusperinnöstä upea kirjakokonaisuus
Nikula Ulla: Kotiseutukävelyt 2015 (Mustavuori; Kotiseutuajelu Kouvolankylässä; Pilkanmaan kartano; Kymintehtaan vanha tehdasalue; kotiseuturetki Vuohijärvelle ja Nurmaalle)
Toimitusryhmä: Näyttelyt kotiseututalolla 2015


Vellikuppi-kotiseutujulkaisu 15/2016
Forsberg Juha: Kuusankoski-Seura kokonaisvaltaisen kotiseututyön puolesta 40 vuotta (pääkirjoitus)
Forsberg Juha: Saksalaiskontaktien juuria Kuusankoskella:
Tekniikan osaajat Keski-Euroopasta; Kuningasunelmia Kouvolan Sanomissa; Työväenopistot yhteistyössä; Koulun kirjojen kertomaa; Seurakuntien sillanrakentajat
Seppänen Kimmo: Huviloita Korianvirran niemessä ja Korianniemessä
Mikkola Marjatta: Korialla pioneerien harjoitusmaaston perällä…
Seppänen Kimmo: Jukonhovi eli Kouvolan kartano herraskartanona
Suortanen Jukka: Voikkaan tehtaan virkailija-asutus 1896–1959
Kellastuneita kortteja ja muistumia menneestä ajasta
Muistikuvia herrojen piioista ja itse herroista
Niinikoski Eero: Huippuvierailu Kuusankoskella 80 vuotta sitten
Marttila Iina ja Forsberg Juha:
Satavuotisia unelmia ja toiveita
Seppänen Kimmo: Kuusankoskelaiset kauppiasetiketit II – Kauppiaitten Teollisuus
Kleimola Piia: Elämä on iloleikki!
Forsberg Juha: Signe Joensuu – ehjää elämää Tähtikadulta Tähteenkadulle
Vahteristo Gunnar: Noin sata vuotta sitten…
Forsberg Juha: Perunajuoksu
Forsberg Juha: Marjatta Käki 80 vuotta – Limonaditehtaan tyttö kertoo muistelmakirjansa synnystä
Nikula Ulla: Tervehdys Kuusankoskitalon juhannusjuhlassa 24.6.2016
Niemi Eero ja Sandell Eero:
Im memoriam Pertti Kajander
Leino Marja: Im memoriam Eija Linden
Lindberg Jyrki: Im memoriam Teuvo Nurmi
Nikula Ulla ja Maija-Leena:
Im memoriam Jouko Nikula
Lindström Jari: Tervehdys Kuusankoski-Seuran 40-vuotisjuhlassa 20.3.2016
Immonen Kari: Juhlapuhe Kuusankoski-Seuran 40-vuotisjuhlassa 20.3.2016
Nikula Ulla: Kotiseutukävelyt 2016 (Näyteikkunaostoksilla Kuusaan keskustassa; Korian Pioneeripuistossa; Eerolassa; Puistomaalla)
Toimitusryhmä: Näyttelyt Kotiseututalossa 2016


Vellikuppi-kotiseutujulkaisu 16/2017
Forsberg Juha: Maamme ennen ja nyt
Ingela Hildén: Kurkistuksia Oravalan kartanon henkilögalleriaan vuosisatojen varrelta
Kimmo Seppänen: Siltavoudin unelma – Aapeli Korhosen värikäs elämä
Mari Lehtosalo: Riemuäijistä Jaakko Pokkiin – kaupan alkuaikoja Valkealassa
Annika Mäkelä: Amerikan sukulaisten jäljillä
Juha Forsberg: Amerikansuomalaisten Työväen Opisto
Juha Forsberg: Titanig!
Niilo Salenius: Poimintoja joulukuun 1917 Kouvolan Sanomista
Juha Forsberg: Itsenäisyyttä juhlittiin Kuusankoskellakin
Ismo Taskinen: Kymin Oy:n Kuusankosken tehtailla palvelleiden sotilaiden ja sankarivainajien sotatie 1939–1944
Eero Niinikoski: Kymiyhtiön Pro Patria -muistomerkki täydentyi sankarivainajien nimilaatoilla
Kimmo Seppänen: Uudesta Muotiliikkeestä Harsi Oy:ksi
Pete Pesonen ja Minna Sannikka:
Kuusaalaisen perinteen tallentaminen Työväen Arkistoon
Minna Sannikka: Yhtiöläisten luontaisedut
Pete Pesonen: Satavitoset Kuusankoskella
Kimmo Seppänen: Kuusankoskelaiset kauppiasetiketit III – Kesko Oy
Jukka Suortanen: Yleisistä saunoista tehtaan saunoihin
Hanna Windt: Muistoja Marskinkadulla asumisesta
Sinikka Koivunevan muistelma Marskinkatu 2:n vuokratalosta
Ulla Nikula: Marskinkadun alue
Ulla Nikula: Kotiseutukävelyt 2017 (Pajamäki ja Ampuski; Ruukinpuisto ja Keskuskenttä; Mattilan Kylänmäki; Kivimäki; kotiseuturetki Lappeenrantaan)
Toimitusryhmä: Kotiseututalon näyttelyt 2017


Vellikuppi-kotiseutujulkaisu 17/2018
Forsberg Juha: Surun muistoja ja muistomerkkejä
Seppänen Kimmo: Aholan kartano
Seppänen Kimmo: Venäläisnimisiä kauppiaita Kuusankoskella
Niinikoski Eero: Puhe Gösta Björkenheimin muistohetkessä Kymin Huvilalla Kuusankoskella 28.4.2018
Niinikoski Eero: Sigfrid Sirenius vaikutti ratkaisevasti Kuusankosken seurakunnan syntyyn
Seppänen Sirkka: Hokkaset kapinassa 1918
Salminen Juha: Koppelinnotkon Laura – Laura Viljanderin kohtalosta Kymintehtaalla 1918
Forsberg Juha: Kilparadoilta kuolemankentille – Oscar Hellgrenin ja Toivo Harjun elämä, urheilu, sota ja kuolema
Forsberg Juha: Sisällissota tutkimuksen kohteena koulussa
Suortanen Jukka: Pirran pauketta ja vasaran naputusta – Kutomo- ja puukäsityöharrastus Kymiyhtiön piirissä
Nikula Ulla: Tekstiilitaiteilija Annikki Salmi
Seppänen Kimmo: Kuusankoskelaiset kauppiasetiketit IV – Porin Tulitikkutehdas
Niinikoski Eero: Onko Kymenlaaksolla kulttuurihistoriaa?
Nikula Ulla: Anita Patala – kummajainen kullankaivajien joukossa
Forsberg Juha: Veijo Oinonen – Kuusankosken ”lumimies”
Rautasuo Taina-Maaria: Tapani Rautasuo – in Memoriam 1931–2017
Nikula Ulla: Kotiseutukävelyt ja -retki 2018 (Myllyhuoko ja Kaarteenlahti; Tekniikka- ja ympäristötalo sekä Itäinen linjapuisto, kotiseuturetki Alvar Aallon miljöö – Sunila)
Airola Jukka: Kotiseutukävely: Niivermäki
Lassila Mikko: Kotiseutukävely: Hietasillan kantatila
Toimitusryhmä: Esa Kotilaiselle tunnustusta kotiseututyöstä
Toimitusryhmä: Kunnon kuusaalain – museoamanuenssi Kimmo Seppänen
Toimitusryhmä: Kotiseututalona Kettumäellä 60 vuotta
Toimitusryhmä: Kotiseututalon näyttelyt 2018

http://www.kuusankoskiseura.fi/perinnetuotteet/
http://www.kuusankoskiseura.fi/vellikuppi-kotiseutujulkaisut/

Pertti Paalanen
pertti.paalanen@gmail.com

keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

Kuusankoski seuran Mattilan kyläkävely 2009

Mattilan kyläkävelyn osanottajia lastekodin pihalla 2009






Onko vahvistusta kävelyllä mukana olleen lausuntoon, lastenkodin järjestys säännöistä.

Pertti Paalanen
@gmail.com

keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Kesäinen kokous Virtakiven saunalla 27.5.2019 - Uutisia Voikkaalta

UPM myy entisen Voikkaan tehdasalueen 




Kymijokea Virtakiven saunan kohdalta

Hei!

Sovimme viime kerralla perinnepiirissä, että kokoonnumme vielä alkukesällä Virtakiven saunalla ensi maanantaina 27.5. 2019.

https://virtakivensauna.fi/

Toimituskunta kokoontuu ensin klo 14.00 alkaen ja muu porukka voi tulla mukaan n. klo 15.30 .

Toimituskunnassa voimme jakaa tähän asti koottua aineistoa muistitikuille, joten toimikuntalaiset voivt tuoda mukaan omia muistitikkuja. Pasilla ja minulla on myös muutamia. 

Kokoonnumme ns. saunakamarissa, joka sijaitsee kahvilasta oikealle. 

Tapaamisiin maanantaina. 

Niina Heikkilä

koonnut
Pertti Paalanen

sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

Voikkaan perinnepiirin aktivisti - paikkakunnan muisti Reijo Hasu

Reijo Hasu, monen toimen peruskuusaalainen

Sorvari vai laivuri? Elokuvakoneenkäyttäjä vai filmitähti? Matkanjohtaja vai tanssijärjestäjä?
 Pesulapomo vai basisti? Pilkanmaalla asuvasta Reijo Hasusta voisi käyttää kaikkia näitä titteleitä,
eikä mikään niistä tyhjentäisi hänen elämänkaarestaan kuin pätkän.

Haastatella Reijo Hasua - mission impossible. Häntä eivät kiinnosta haastattelijan tekosyvälliset "miten sinusta on tullut tuollainen tarinankertoja" -kysymykset; vastaus niihin on aina "en tiiä". Paras kun vain antautuu kuuntelemaan tätä armoitettua tarinaniskijää ja hauskaa seuramiestä. Silloin luvassa on naurua ja ihmettelyä siitä, miten luovasti tämän kuusaalaisen elämänkin voi elää.

Palapihviä utareesta

Reijon elämäntarinaa on puolitutun mahdotonta panna aikajärjestykseen - asiat ja tekemiset limittyvät, ja haastatellessa eri vuosikymmenten jutut samasta aiheesta punoutuvat toisiinsa. Alku on kuitenkin helppo hahmottaa, lapsuudenperheestä tämänkin elämäntaiteilijan vaiheet käynnistyivät.

Reijo Hasun julkaisuja

Pitkä ja mielenkiitoinen juttu lue lisää...
http://minkuusas.blogspot.com/2014/07/reijo-hasu.html



Kukahan tämä Kuusaankosken Sanomien 1980 luvulla pakinoinut Wiljaminpoika hänellä taisi olla jotain kytkentää Voikkaalle.

Pertti Paalanen
pertti.paalanen@gmail.com

sunnuntai 21. huhtikuuta 2019

Perinnepiirin Voikkaa kävely 8.5.2019 klo 17.30 Seuratalolta




Kuvat Esa Karhun arkistosta
Hauska tapaaminen täysin yllättäen Esa kanssa kahvila Mintussa Voikkaalla
jossa nämä kuvat oli hänellä mukana

Seuraavan kokoontumisen sijaan 8.5.2019 klo 17.30 suoritamme 
Voikkaa kävelyn Seuratalolta lähtö.
Kävely tehdään ellei sada kaatamalla tms. 
Ainakin sen olisi tarkoitus päättyä Virtakiven saunalle.

Toimituskunta kokoontuu normaalisti 8.5.2019 ennen Voikkaa kävelyä klo 15.00

Viime tapaamisessa kartoitimme paikallisia perinne ruokia. Lisää kaivataan mukana saa olla lyhyt resepti, niin valmistus aukea paremmin.

Samoin etsimme paikallisia murre sanoja tai sanontoja. Usein ne ovat ruotsin- tai venäjän kielestä lähtöisin.

Niitä voit lähettää allekirjoittaneelle vaikka sähköpostilla, jos et voi saapua tapaamisiimme, toimitan ne kaikki toimituskunnalle.

Voikkaan perinnepiirin aktiivi jäsen muistelee

Keijo Salonen tuntee Kuusankoskea ja varsinkin Voikkaata perusteellisemmin kuin moni muu paikkakuntalainen. Hän on aktiivinen perinteen harrastaja ja ollut mukana useankin paikallishistorian kirjan teossa - "että meistä jää jotakin jälelle".
- Aikaisemmin tehtiin Pilkanmaa-kirjaa, sitten Valdemar Haimin musiikkikirjaa. Kimmo Seppänen teki paikallisesta musiikin historiasta kirjan, ja nyt olen mukana Voikkaan perinnekirjan teossa. Synnyin Pilkanmaassa vuonna -30, mutta se oli oma sisäpiirin laaksonsa, ei siellä mitään tapahtunut. Voikkaa oli kaiken toiminnan keskus, siitä minä jonkin verran tiedänkin ja olen siksi mukana Voikkaan menneisyyttä kokoamassa.


Juttu jatkuu, lisää tästä linkistä
https://minkuusas.blogspot.com/2019/03/keijo-salonen-tunnistaa-voikkaan-taudin.html

Kuvaus voikkaalais-pariisilaisen taiteilijan vaiheista Vieno Elomaa

http://minkuusas.blogspot.com/2015/03/vieno-elomaa-kuusankosken-pariisitar.html
Poikilo museon linkki
https://tarinasoitin.fi/vienoelomaa

Seppo Hammar - suu messingillä jo 66 vuotta


Seppo Hammar sai metallipuolen nelivuotisen koulutuksen Kymiyhtiön ammattikoulussa. Koulun jälkeen hän pääsi Voikkaan korjauspajalle sorvariksi. Sieltä hän lähti teknilliseen kouluun Lappeenrantaan ja valmistui teknikoksi. Soitin pysyi kädessä kaikki nämäkin vuodet - myös Lappeenrannassa hänet pyydettiin orkesteriin. Tutkinnon suoritettuaan Hammar palasi korjauspajalle ja oli siellä eläkkeelle jäämiseensä asti, vuoteen 1992.

Juttu jatkuu, lisää tästä linkistä
https://minkuusas.blogspot.com/search?q=seppo+hammar

Voikkaalainen desantti


Väinö Niilo-Rämä syntynyt Voikkaalla 1900 luvun alkupuolella.

Isänsä vakaumuksellisia jälkiä seuraten liittyi jo nuorena Suomen Kommunistiseen Puolueeseen. Toimien siellä aktiivisesti, vakaumuksensa mukaan. Eri vaiheiden jälkeen hän loikkasi Pärmin pataljoonasta muutaman muun miehen kanssa Neuvostoliiton puolelle. Koulutettuna sähkötystaitoisena desanttina pudotettiin laskuvarjolla takaisin suomeen, suomalaisen sotilaan asussa huhtikuussa 1943, pudotus paikka oli Valkealassa. Josta siirtyi kotitaloonsa Voikkaalle jossa piileskeli. Mukana amerikkalainen sähkötysradio Tensor, jolla viestitti Neuvostoliitolle tietoja sodan loppuun saakka. Jäämättä toiminnasta kiinni. Hän toimi heti sodan jälkeen punaisen Valpon asiamiehenä.

Lähteet:
Jukka Rislakki 1985 Isbn 68-79.99.153-155.176
Kouvolan Sotilasradio museon julkaisu:
http://putkiradiomuseo.fi/historia/HUOMIO4.pdf
Pärmin Pataljoona:


Pertti Paalanen
pertti.paalanen@gmail.com

sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Seuraava kokoontuminen 10.4.2019 klo 17.30 Voikkaan Seuratalossa

T:mi Paalasen liikerakennus vuosi 1949, korotettiin 1958 toisella kerroksella joilloin takana näkyvä asuinrakennus purettiin.

Kouvolan Sanomat 1925


Maakauppiaita  1928 luvulla

Valapaton tulva Kymenlaaksossa 1898-1910


Tiivistelmä – Referat – Abstract 
Tutkimuksessa tarkastellaan Kymijokilaaksossa vuosien 1898 ja 1899 valapaton tulvana tunnettua suurtulvaa yhdistellen paikallishistorian ja ympäristöhistorian näkökulmia. Vuoden 1899 suurtulva on yhä Suomen historian suurin mitattu tulva, jonka aikana Järvi-Suomen suuret laskujoet, Vuoksi, Kymijoki ja Kokemäenjoki tulvivat yli äyräidensä hukuttaen rantamaita tulvan alle. Tulvan tuhot kohosivat miljooniin markkoihin ja jättivät jälkeensä kiivaan keskustelun tulvan syistä ja korvausvelvollisista. Tulvan muistona rantakiviin ja -kallioihin jäi korkeanveden viivoja, joita kutsutaan edelleen valapaton viivoiksi muistona samana keväänä keisari Nikolai II antamasta helmikuun manifestista. Työssä keskitytään taustoittamaan jokilaaksossa ennen tulvaa käynnissä ollutta teollisuuden ja maatalouden muutosta kohti modernia ja rationaalista tuotantoa, mikä muodosti paikallisyhteisössä vallitsevan tilanteen tulvan aikana. Tämän jälkeen seurataan eri kunnissa paikallisyhteisöjen reaktioita tulvaan jakaen kunnat pareiksi toisen edustaessa Uudenmaan läänin ja toisen Viipurin läänin puolta Kymijoen rannoista. Paikallisyhteisön reaktiota seurataan sitten lehdistön, valitusten, delegaatioiden ja valtiopäivien kautta valtakunnalliselle tasolle. Lopuksi hahmotetaan, miten reaktio lopulta heijastui takaisin paikallistasolle valtakunnallisena politiikkana ja hallinnollisina toimenpiteinä.

Pro gradu -työ Pasi Pykälistö Suomen ja Pohjoismaiden historia Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto 6.3.2017

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/181399/Pykalisto_Pasi_Progradu_2017.pdf?sequence=2&isAllowed=y


Pertti Paalanen
pertti.paalanen(at)gmail.com