Tuttuja nimiä runsaasti.
Hammaslääkärin nimi tuli uutena esiin.
Pertti Paalanen
torstai 29. joulukuuta 2022
keskiviikko 28. joulukuuta 2022
Kiinnostavaa Suomen historiaa Kuusankoski talossa myös You Tube-kanavalla
Näkökulmia Suomen historiaan
Näkökulmia Suomen historiaan -luentosarja käynnistyy tammikuun alussa 2023 Kuusankoskitalossa ja verkkoluentoina.
Luentosarja koostuu viidestä eri osasta. Historialuennot järjestetään vuoden viitenä ensimmäisenä peräkkäisenä tiistai-iltana alkaen 3.1.2023 Kuusankoskitalossa (Kymenlaaksonkatu 1).
Luentoja voi seurata suoran verkkolähetyksenä ja jälkikäteen Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.
Tiistai 3.1.2023 klo 18 Kuusankoskitalo ja YouTube-kanava
Venäjä, Suomi, Ukraina ja Putin
Arvo Tuominen
Miksi Venäjä vuoroin avaa ikkunan Eurooppaan ja sitten läimäyttää sen kiinni? Kuka Venäjän aiemmista hallitsijoista on paras paralleeli Vladimir Putinille? Miksi Venäjä ja venäläiset eivät ole käyneet läpi Stalinin tekoja samanlaista katumusta harjoittaen kuin saksalaiset Hitlerin? Mikä on katumuksen ja armon ero? Muodostaako Venäjän ortodoksikirkko, kriminaalit ja poliitikot ”pyhän” kolminaisuuden, joka hallitsee Venäjää? Miksi venäläiset haluavat sotia? Entä kuka on Venäjän seuraava hallitsija?
Venäjälle ominaisen vertikaalisen vallankäytön esimerkkitapauksena on Viipuri ja siellä yhden hyvin erityisentalon kohtalo, ynnä muita Arvo Tuomisen tekemiä yleisiä yhteiskunnallisia huomioita venäläisestä maailmanmenosta.
Arvo Tuominen on tullut rajan molemmin puolin tunnetuksi Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa käsittelevistä dokumenttielokuvista ja kirjoista. Tuominen on verkostoitunut Venäjällä poikkeuksellisen hyvin tuntien maan koko kirjon baarien miehistä Vladimir Putinin lähipiiriin.
Tiistai 10.1.2023 klo 18 Kuusankoskitalo ja kaupungin YouTube-kanava
Mannerheim, Venäjä ja vapaussota 1917 – 1918
Seppo Aalto
Luennossa selvitetään vuonna 1917 Venäjällä kenraaliluutnantiksi ylennetyn ja kolme divisioonaa käsittävän armeijakunnan päälliköksi nimitetyn vapaaherra Carl Gustav Mannerheimin tietä Suomen valkoisen armeijan ylipäälliköksi. Miten aristokraattiupseeri toimi vallankumousten, anarkian ja sodan riepottelemalla Venäjällä? Miksi Mannerheim päätti lähteä Venäjältä ja jäädä epäröinnistä huolimatta vasta itsenäistyneeseen Suomeen vuodenvaihteessa 1917–1918?
Mannerheim oli Suomessa epäluotettavana pidetty kenraali ilman asemaa ja armeijaa. Hän oli ollut tsaarille järkkymättömän uskollinen, Hänen Majesteettinsa hovin ympärille muodostuneeseen hallintokoneistoon elämänsä sitonut henkivartiokaartin upseeri. Suomea johtaneet senaattorit ja suojeluskuntia armeijaksi organisoineet upseerit olivat tunnettuja itsenäisyysaktivisteja. Vastakkain olivat tuli ja vesi. Silti virkaheitto kenraali nousi alle kuukaudessa valkoisen armeijan ylipäälliköksi. Miten tämä oli mahdollista?
Kolmanneksi selvitetään Mannerheimin toimintaa ylipäällikkönä. Mitkä olivat hänen tavoitteidensa perimmäiset sotilaalliset, poliittiset ja ideologiset periaatteet. Mitä Mannerheimille merkitsi vapaussota. Lopuksi pohditaan ylipäällikön vaikutusta sisällissodan päättäneeseen myös Pohjois-Kymenlaaksoa ankarasti koetelleeseen valkoiseen terroriin ja vankileirikatastrofiin.
Seppo Aalto on Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti. Hän on kirjoittanut Suomen Ruotsin ajan ja Helsingin urheilun historiasta useita kirjoja, yleisesityksiä ja artikkeleita. Aalto sai viimeisimmästä teoksestaan Kapina Tehtailla vuoden 2018 Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon.
Tiistai 17.1.2023 klo 18 Kuusankoskitalo ja Kaupungin YouTube-kanava
Sodan tulevaisuus? Ukrainan ja talvisodan opit ja yhdenmukaisuudet
Lasse Laaksonen
Sodan tulevaisuus? Ukrainan ja talvisodan opit ja yhdenmukaisuudet.
Sodankäynnin historiassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan on monessa suhteessa erityinen. Sotaa käydään useimmilla ulottuvuuksilla ja alustoilla kuin koskaan aiemmin. Sodan sumu on tiedon ja vaikuttamisen näkökulmasta sakeampaa kuin koskaan aikaisemmin. Samalla kuitenkin perinteiset taistelutavat ovat osoittaneet voimansa.
Sotahistoriasta löytyy paljon yhdenmukaisuuksia ja opetuksia, jotka pätevät ajankulusta huolimatta Tämä koskettaa erityisesti suomalaisia, joiden on ollut erityisen helppo samaistua ukrainalaisten ahdinkoon. Talvisodassa Suomi joutui taistelemaan itsenäisyydestä Daavid-Goljat -asetelmassa aggressiivista suurvalta-Neuvostoliittoa vastaan. Stalinin ja Putinin mielenliikkeissä ja toimenpiteissä on paljon samaa, samoin sotapäällikköjen johtamisessa massa-armeijassa.
Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan ja talvisotaa on tarkoituksenmukaista ja ajankohtaista verratta toisiin. Talvisotaan on viitattu niin Zelenskyn kuin Medjevin puheissa kuin maailman valtalehdissä. Erityisesti Suomen on Venäjän rajanaapurina hedelmällistä huomioida historia ja peilata sitä nykypäivään. Mitä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ajanmukaisesta sodankäynnistä opettanut? Miltä tulevaisuus näyttää?
Lasse Laaksonen on filosofian tohtori ja dosentti. Hän toimii Suomen ja Skandinavian historian dosenttina Helsingin yliopistossa, Suomen sotahistorian dosenttina Maanpuolustuskorkeakoulussa ja sotahistorian dosenttina Itä-Suomen yliopistossa. Laaksosen väitöskirja Todellisuus ja harhat – Kannaksen taistelut ja suomalaisten joukkojen tila talvisodan lopussa (1999) herätti paljon keskustelua ja sai kiitosta osakseen.
Hänen tutkimuksiaan ovat mm. palkittu Eripuraa ja arvovaltaa – Mannerheimin ja kenraalien henkilösuhteet ja johtaminen (2004, 2014) sekä Viina, hermot ja rangaistukset – sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat 1918-1945 (2017), joka valittiin ehdolle sekä Vuoden Tiedekirjaksi että Vuoden Historiateokseksi. Viimeisin hänen kirjansa on Kynän ja miekan kenraali – Wallenius (2021). Lisäksi Laaksonen on esiintynyt kansainvälisissä seminaareissa, kirjoittanut artikkeleita sekä tehnyt arvosteluja ja vertaisarviointeja. Hän on syventynyt sotilaspedagogiikkaan ja sotataitoon Yhdysvaltojen sotilasakatemiassa West Pointissa (2007). Viime aikoina Laaksonen on analysoinut Ukrainan sotaa eri medioissa.
Tiistai 24.1.2023 klo 18 Kuusankoskitalo ja kaupungin YouTube-kanava
Venäjä, hybridivaikuttaja
Martti J. Kari
Filosofian tohtori, eversti (evp) Martti J Kari on Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin työelämäprofessori. Kari palveli pääosan sotilasurastaan sotilastiedustelussa kotimaassa ja Itä-Euroopan maissa muun muassa puolustusasiamiehenä Ukrainassa ja Puolassa ja kriisinhallintajoukon komentajana Bosniassa.
Keväällä 2017 Kari teki väitöskirjaa vanhempana tutkijana Atlantic Councilissa Washingtonissa. Vuonna 2020 hän työskenteli Kiovassa, Ukrainassa EUAM:n strategisena neuvonantajana Ukrainan tiedustelupalvelujen uudistuksessa. Kari on julkaissut useita artikkeleita tiedustelusta, Venäjästä, Ukrainasta, kyberturvallisuudesta ja hybridiuhista. Keväästä 2022 Kari on toiminut uutissuomalaisen kolumnistina kirjoittaen yli 60 kolumnia Ukrainan sodasta.
Hän opettaa ja tutkii strategista tiedustelua, tiedusteluanalyysiä, informaatiovaikuttamista, kyberturvallisuutta ja hybridiuhkiin liittyviä aiheita. Kari kehittää Jyväskylän yliopistossa informaatiopsykologisen turvallisuuden opetusta ja tutkimusta.
Tiistai 31.1.2023 klo 18 Kuusankoskitalo ja kaupungin YouTube-kanava
Kansakunnan Kakkonen – Kalevi Sorsan poliittinen toiminta 1969 -1993
Henrik Meinander
Kalevi Sorsa (1930–2004) muistetaan Kekkosen ja Koiviston ohella keskeisenä poliittisena vaikuttajana 1970- ja 1980-lukujen Suomessa. Hän johti maan suurinta puoluetta SDP:tä 12 vuotta, toimi yhteensä kymmenen vuotta pääministerinä ja kolme vuotta ulkoministerinä, muttei koskaan noussut tasavallan presidentiksi. Epäonnistuiko Sorsa vai oliko hän kansakunnan pitkäaikaisimpana kakkosena itse asiassa sen ykkönen?
Henrik Meinanderin monivivahteissa Sorsa-elämäkerrassa avautuu monta uutta näkymää suomalaiseen vallankäyttöön, poliittiseen julkisuuteen ja taloudelliseen siirtymään YYA-ajan kytköksistä kohti EU:ta. Teos perustuu laajaan lähdeaineistoon ja aiemmin käyttämättömään Sorsan henkilöarkistoon, jota Meinander tapansa mukaisesti tulkitsee kriittisen empaattisesti.
Henrik Meinander on toiminut historian professorina Helsingin yliopistossa vuodesta 2001. Hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja, tieteellisiä artikkeleita ja kolumneja.
Luentosarjan järjestää Kouvolan kaupungin kulttuuripalvelut.
Ota yhteyttä
Jetsu Helena
Kulttuurituottaja Varuskuntakatu 11, 45100 Kouvola
Kulttuuritapahtumat
Kouvola-talo
https://www.kouvola.fi/vapaa-aika/kulttuuri/kulttuuritapahtumat/nakokulmia-suomen-historiaan/.
Pertti Paalanen
perjantai 16. joulukuuta 2022
Kevätkauden 2023 kokoontumispäivät - aloitamme jo kello 17.00
Piirtänyt: Eveliina K
14.12.2022 Kokoonuttiin Voikkaan Seuratalolle vuoden viimeiseen istuntoon
Jouluisissa tunnelmissa, oli glögiä ja piparia tarjolla. Katseltiin uudelleen vanhoja kuvia, muutama uusi kuva kiersi pöydällä, yritettiin tunnistaa kuvista nimiä, kuultiin kahden työryhmän tilanne kuvaukset. Todella paljon on vielä auki kirjoittajien paikkoja. Tulevalle vuodelle on vielä paljon on tehtävää, riittääkö sekään vielä?
Kokoontumisajat muutettiin alkavaksi klo 17.00
Kevätkauden kokoontumispäivät ovat
11.1.2023
15.2.2023
8.3.2023
12.4.2023
17.5.2023
Pertti Paalanen
keskiviikko 7. joulukuuta 2022
14.12.2022 Keskiviikkona kokoonnutaan Voikkaan Seuratalolla klo 17.30
Voikkaan Alko
kuva: Voikkaan perinnepiirin arkisto
Voikkaan perinnepiiri kokoontuu vielä ennen joulua 14.12. klo 17.30 Seuratalolla.
Kevätkauden kokoontumispäivät ovat
11.1. 2023
15.2.2023
8.3.2023
12.4.2023
17.5.2023
Pertti Paalanen
tiistai 6. joulukuuta 2022
Tuulan itsenäisyyspäivä
Ei sekään kaveri häävi ollut
kun siviiliin siirryttiin.
Ja ensimmäiseen tilinauhaan
palkkoja laskettiin.
Hän kertoi:
Olimme sekaisin,
risukasan alta sen näin,
miten vanjapoika juoksi
minun Suomeni rantoja päin.
Mutta tekivät vastaiskun
omat poppooni pojat nuo.
Vaikka paperikone pauhaa,
ei unohdu muisto tuo.
Paavo Smed: Joen laulu, 2003
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)