Voikkaan perinnepiiri 2021

 

Museovirasto finna.fi Kuusen koristelua 1960

Olen keskustellut Kansalaisopistolla Voikkaan perinnepiirin jatkamisesta ja olemme tulleet siihen tulokseen, että vasta ensi vuoden syksyllä on järkevää alkaa ison ryhmän kokoontumiset.

Toimituskunta on kokoontunut koronasta huolimatta vaikka tosin joulukuulle suunniteltu tapaaminen jouduttiin peruuttamaan koronatilanteen huononemisen takia.

Koronan takia ei siis voida perinnepiirin ison ryhmän kokoontumisia vielä aloittaa tulevalla kevätkaudella vaikka aiemmin sitä suunniteltiin.

Toivotaan, että tilanne paranee alkuvuoden mittaan ja rokotukset saadaan kaikille ja elämä palautuisi suunnilleen normaaleille urille.

Toimituskunta jatkaa kokoontumisia kuitenkin ja Voikkaa-kirjan ensimmäinen osa pitäisi saada kasaan kevään ja kesän mittaan. Paljon materiaalia toki jo onkin. Kirjan ilmestyminen on suunniteltu ensi syksyksi.

Toimituskunnan kokous  voitaisiin pitää tammikuun alkupuolella tai puolivälin paikkeilla. . Palaan tähän asiaan erikseen toimituskunnan kanssa. 

Kiitos kaikklle perinnepiiriläisille ja toimituskunnan jäsenille aktiivisuudesta ja innostuksesta.

Toivotan teille kaikille oikein hyvää ja rauhallista joulua ja parempaa uutta vuotta 2021.

Lämpimin terveisin

Niina Heikkilä

puh.   0400 543886

pertti.paalanen@gmail.com

Otteita Kuusankosken VSS lautakunnan evakuointisuunnitelmasta vuodelta 1938

(SA-kuva) Lappeen evakkoja Iitissä 24.06.1941

 kuvassa myös häkäpönttöauto

5.3.5 Evakuointisuunnitelma Närpiöön

Kuusankosken VSS lautakunta 1938

Yleissuunnitelma Kuusankosken pitäjän evakontia varten

Jakautui alueisiin: Voikkaa kuului alue 2 , jotka taas jakautu evakuointipiireihin

15. Virtakivi

16. Sikomäki-Huonmäki

17. Yrjönoja-Voikan keskus, erillisenä evakuoitava Voikkaantehdas alue.

18. Mattila, paitsi erillisenä evakuoitava Mattilan Lastenkoti

19. Koulunmäki-Urheilukentänmäki

20. Hirvelä

Osa piireistä oli tyypillisä asutuspiiriä, osa maanviljetyspiirejä, ja tehdasalue joilla oli omat erityistarpeet.

Evakuoinnin suoritushenkilöstö

Kuhunkin evakuointipiiriin on nimetty piirinpäällikö apulaisineen. Samoin on nimetty väestön kokoontumispaikka ja tavaran kokoamispaikka ja päälliköt niihin. Sekä erilliset päälliköt jokaiseen niihin piiriin, joissa karjan kokoontumispaikka sijaitsee.

Hälyyttäminen

Piirien päälliköt apulaisineen hoitaa alueen hälyttämisen kuulutuksilla. Kokoontumisaikoja määrättäessä on väestölle varattava vähintään 6 tunnin valmistautumisaika henkilökohtaisien omaisuuden pakkaamiseen ja kuljettamiseen tavaran kokoamispaikalle.

Eri piirien kokoontuisaikoja määrätessä otetaan huomioon kunkin piirin asema suurimpiin pommitusmaaleihin nähden siten, että uhatuimmat piirit avakuoitdaan ensin. Lisäksi huomioidaan eri kokoontumispaikkojen etäisyys kuormauspaikasta, Voikkaan asemasta.

Evakuoitavat yllämainituilta alueilta

Väestö: Erillisen suunnitelman mukaan kuljetettavat. Loput marssimaan pystyvät 30km/vuorokausi

Materiaali: Viljat 161.0 ton, koneita 87.9 ton, teuraseläimiä 8.6 ton, henk.koht omaisuus 100kg/ perhe 139.6 t, kauppa y.m. varastot 250.5 ton. Yhteensä 650.3 ton.

Kuljetuksissa hevoset oli merkittävässä osassa, samoin Voikaan asema johon Kuusankosken pitäjän tavaramäärä keskitettiin. Autot oli varattu sotilasjohdon käytööön, osin hevosetkin.

Karja: Elävinä kuljetettavien erillisen suunnitelman mukaisesti, kuljetus reitteineen hoittajineen.

Kymin Oy Voikkaan tehdaslaitoksen evakoitavat varastot, koneet ja arvokkaimmat koneenosat. Erillisen suunnitelman mukaan, yhteensä 3430.0 ton

Kouvolan kaupungin Arkisto

Nimimies Saastamoinen piti ainakin Kuusankosken ja Voikkaan Seurataloissa tilaisuudet evakuoinen käytännön ohjeistuksesta. Sen perusteella löytyy vieläkin koivuisia pöytiä ja tuolia joiden alle on maalilla kirjoitettu omistajan nimi ja paikkakunta Voikkaa. Myös puisiin evakkolaatikoihin tehtiin samat merkinnät.

Osana evakuointiin valmistautumista Kymin Oy tehtailla oli valmistettu ennakkoon tukevia puisia evakkolaatikoita, 50 x 60 cm joita oli jaettu ruokakunnille. Näille evakkolaatikoille oli suunnitelma siirtää välttämättömät tavarat Närpiöön, johon oli tarkoitus rakentaa niiden väliaikaiseen säilytykseen varastohalli, jonka piirrustukset oli jo valmiina Kuusankosken rakennustarkastaja Eino Niinivirralla.

Tätä 1938 laadittua suunnitelmaan, oli päivitetty useasti laatimisen jälkeen. Ainakin (YH) ylimääräisen kertausharjoitusten aikana 1939, välirauhan aikana ennen jatkosotaa, sekä varmasti 1.2.1941

Etelä-Suomessa on aloitettu väestön vapaaehtoiset evakuoinnit

Suomen Kuvalehti kertoo niistä lokakuun lopussa 1939 ja pohtii, millä nimellä näitä ”maaseudun hiljaisempiin ja rauhallisempiin oloihin” siirtyneitä tulisi kutsua. Ovatko he ”syysvieraita” vai”evakoituneita”, sillä ”ei voi puhua sotapakolaisistakaan”?

Helsingistä on  lähtenyt pois ”alun toistasataatuhatta” ihmistä.

SUOMEN ja Neuvostoliiton suhteet kiristyvät lokakuun alussa, kun neuvottelut ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä” Moskovassa alkavat. Suomi kutsuu kenttäarmeijan ”ylimääräisiin harjoituksiin”. Kyse on liikekannallepanosta.

Talvisota alkaa 30. 11.1939. Puna-armeija avaa tulen Kannaksella klo 6.50.

Suomen Kuvalehti 49/1939

Jatkosodan alkaessa 24.6.1941 tunnelmia Kuusankoskella

Nimismies Saastamoisen ohjeet evakuontiin:

Kuusankoskelta oli suuunta Mäntsälään. Ne joilla ei ollut polkupyörää, joutuisi kävelmään 30 km päivässä. Linja-autoja oli vain sairaita ja lapsia varten. Mukaan sai ottaa vain sen, mitä jaksoi kantaa.Vaatteet ja vuodevaatteet pakattiin evakkolaatikoihin, jotka vietiin määrättyyn paikkkaan, josta ne viranomaisten toimesta kuljetettaisi Mäntsälään. Kaikki muu kalusto oli jätettävä. Sikäli kun myöhemmin tarjoutuisi mahdollisuus hakea lisää tavaroita, tämä koskisi ensisijaisesti vaatteita, ompelukoneita ja kangaspuita.

Huonekalut oli merkattu punakynällä. Pakkoevakointia ei vielä ole meille tullut. Rajaseudun asukkaat kulkivat maantiellä tavaroinen ja lehmineen. Tulisiko koko Kymenlaakson teollisuusväestö kulkemaan tietä pitkin länteen? Pelkkä ajatus hirvitti.

Ryssät Tulevat: Brita von Troil

Onneksi tätä todella massiivista viranomaisten määräävää evakuonti suunnitelmaa ei tarvittu toteuttaa. Karjalankannas kesti suurin uhrauksin ja saksalaisten tehokkaalla viime hetken avulla. Pelko joka saattoi olla mielessä, tuleeko Kymijoki taas monenenko kerran rajajoeksi oli turha.

Pertti Paalanen

Valkealaisia puumerkkiä, mukana myös Mattilasta silloisesta Valkealasta

Ennen Kuusankosken syntyä 1921 Mattilan kylä oli osa Valkealaa joten Valkelan hautausmaalla on Mattilaisten sukuhautoja. Muutama Mattilan kylän tilanomistajien puumerkit löytyy listalta.

Pro Agrian sukuviiri listasta, päivitetty 1964 löytyy muutama Mattilan tila, vanhin  samansuvun hallussa vuodesta 1596, varmasti puumerkeille oli silloin merkitystä.

 Valkealan Sanomat 18.10.2020 Veikko Puuskarin muistiinpanot

https://valkealansanomat.fi/

Pertti Paalanen

pertti.paalanen@gmail.com

Voikkaalla Paalasia vähittäis- ja tukkukauppiaina

Hiskias Paalasen kauppiassuvun juuret menevät Savoon Mikkeliin tarkemmin Tuukkalaan. Hiskias Paalanen (1868-1939) kävi sotaväen Mikkelin Tarkka-Ampujapataljoonassa kolme vuotta, myi pikku tarvikkeita kasarmin väelle. Sotaväen jälkeen hän perusti ruokatavarakaupan ns. tukkipuotiin. Joka oli nykyisten kauppahallien esiaste sijaiten Mikkelissä, nykyisen linja-autoaseman paikalla. Hirsirakennuksessa oli rivi kauppoja jossa ei ollut ikkunoita, lämmityslaitteita, vain ovi kadulle, valaistus öljylampuilla. 1910 luvun vaihteessa hän lopetti siellä liiketoiminnan. Sen jälkeen hän toimi muutaman vuoden maanviljelijänä Ihastjärvellä lähellä Mikkeliä. Hiskias Paalanen avioitui 1889 Iida Särkän kanssa (1870-1953)

Kauppiasveri kuitenkin veti puoleensa joten isä Hiskias tuli Voikkaalle helmikuussa 1914, 16-vuotiaan Eero poikansa kanssa. Siellä avattiin entisen Kirjalaisen talossa ruokatavaraliike, liikerakennus tunnettiin myöhemmin Ympäristön talona. Perhe saapui kesäkuussa, lapsia olikin kertynyt: Otto, Aini, Eevert, Eero, Vilho, Jalmari, Martta, Urho ja Eino. Lisäksi Toivo ja Reino syntyivät Voikkaalla.

Hiskias Paalanen 60v päivät Voikkaalla 1928 

Ida Paalanen 80v Voikkaalla  1950

Vuokratalon toisessa päässä oli puoti, toisessa ahdas asunto. Välissä oli pari huoneinen kaljala, jossa varsinkin tili-iltoina miehet sammuttivat janoaan. Tämä kiinteistö myytiin Reimanille, ja vuokrasuhde päättyi. Hiskias osti talon vastapäätä Työväentaloa, siinäkin oli yksi huone ruokatavara myymäläksi ja vähän tilavampi asunto.

Varsinkin 1917-1918 oli myytävän tavaran hankinta vaikeaa, ajoittain hankinta matkat ulottuivat alueille Joutsa- Hartola-Mäntyharju. Hevosella talvisin reellä ja kesäisin kärryillä tehdyillä matkoilla, jopa hevosta välillä vaihdettiin. Liiketoiminta vilkastui 1919 Hiskias osti Joutsan Ruorasmäestä kaupan, sinne siirtyivät Eero, Vilho, ja Jalmari. Siellä tarvittiin suolaa, kahvia, sokeria ym. Maksuksi saatiin voita, lihaa, kananmunia ja muita tuotteita. Voikkaalla näille tuotteille oli kysyntää, hevoselle riitti rahdattavaa.

1920 luvun lopulla myi Hiskisas Ruorasmäessä olleen kaupan ja osti kiinteistön Mankalasta läheltä Kaukaan tehdasta sinne siirtyivät veljekset Jalmari ja Vilho nimeksi tuli Veljekset Paalanen. Vilho Paalanen toimi jonkin aikaa Mankalassa, siirtyi takaisin Voikkaalle Hirvelään Uperoffin paikalle ns Maitokolkkaaa vastapäätä.

Kansallis-Osake-Pankin konttoria Voikkaalle anottaessa allekirjoittajana oli myös Hiskias Paalanen. Konttori avattiin 4.8.1922 kirjakauppias Antti Savisen talossa.

Vuonna 1931 Paalaset rakennuttivat kaupan Voikkaan Hirvelään ns. Paalasen mäelle. Tästä kaupasta alkoi Hiskias ja Iida Paalasen pojan Reinon ja hänen vaimonsa Taimin sekä heidän perillisten kauppiasurat. Paalasen mäellä toimittiin aina vuoteen 1966 asti.

 Jonka jälkeen kolmannessa sukupolvessa kauppiaana toiminut Kalevi Paalanen yhdessä vaimonsa Hellevin kanssa avasi kaupan uudessa kiinteistössä Ulasentiellä Hirvelässä. 

Vuonna 1983 Paalasen kauppa, nykyinen K-Market Woikantori, siirtyi Voikkaan Hirvelästä keskustaan nykyiselle paikalleen. Kalevin poistuttua joukostamme vuonna 1989 Hellevi jatkoi kaupan pitoa yhdessä heidän tyttärensä Mari Paalasen kanssa, joka kouluttautui kaupan alalle työn ohessa isänsä menehdyttyä. Vuodesta 2008 lähtien Mari Paalanen-Taskinen on toiminut neljännessä sukupolvessa kauppiaana Paalasen kaupassa – K-Market Woikantorilla. 

1920 osti Hiskias asuinrakennuksen nykyisen Seuratalon vastapäätä sen yhteen huoneistoon sijoitettiin ruokatavara myymälä, se toimi 1936 saakka. Pihamaalle rakennettiin suolaus- ja jääkellarit sekä betoninen savustamo.

 Myöhemmin tunnettiin Teräksen kiinteistönä

Vuonna 1936 ostettiin August Paavilaisen kauppaliikkeen toiminta, jossa sijaitsi aikanaan Voikkaan puhelinkeskus, keskeisellä paikalla Voikkaalla apteekin alapuolella. Toiminta tapahtui T:mi H Paalasen nimellä. Tässä kaupassa myytiin ruokatavaroiden lisäksi muutakin, mm. hevosen valjaita, tärpättiä ja muita rautakauppatavaroita, peltiämpäreitä, kuokkia, huopikkaita. Tässä kaupassa toimivat Martta, Urho ja Toivo Paalanen.

Puhelinnumeron siirto joka kuului kauppaan joka oli Voikkaa 14. Palveli pitkään kunnes Voikkaan käsi välitteisessä keskuksessa tehtiin laajennuksia ja numeroita lisättiin ensin 140 ja 414.

Välittömästi perheen Voikkaalla tulon jälkeen aloitettiin torimyynti, alussa Voikkaalla, Kuusaalla ja Kymintehtaan puolella. 1930 luvulla torimyynti alue laajeni: Kouvola-Lappeenranta- Loviisa-Ahvenkoski. Silloin oli jo käytössä T-malli Ford. Toreilla myytiin pääasiassa, maalaisvoita, lihoja tuoreena, suolattuna ja palvattuna sekä kananmunia. Lihojen suolaus tapahtui isoissa puusammioissa, maakellareissa jotka oli pihan laidalla, silloin oli jo käytössä kelluvan perunan menetelmä, savustukset tehtiin omassa savustamossa pihassa. Kaikki työ tehtiin omin voimin, samoin torimyynti.

Kesää varten kevättalvella hankittiin jäätä 20-30m3, tuoreen lihan säilymisen varmistamiseksi, jota säilytettiin erillisessä viereisessä kellarissa, jossa oli sahanpurua jäiden alla ja päällä.

Hiskias Paalasen kuoltua 1939 liiketoiminta Voikkaalla jatkoi Martta, Urho ja Toivo Paalanen. Hirvelässä Reino ja Taimi Paalanen omana yrityksenä.

Miehet kutsuttiin 1939 ylimääräisiin kertausharjoituksiin, ja myöhemmin sotatoimiin. Jäi liiketoiminnan ja säännöstely viranomaisten vaatimusten pyörittäminen naisten harteille, kuten silloin myös monet muut elintärkeät yhteiskunnan toiminnan kannalta olevat toiminnot. Säännöstely alkoi 25.10.1939 ja päättyi Kansanhuollon osalta 1947, kahvin tuontia säännösteltiin vielä 1954 saakka.

Ennen sotia ja sotien aikana aikana T:mi H Paalasen liikkeessä oli työskennellyt Martan, Urhon ja Toivon kanssa Katri Janhunen os.Uitto, Pentti Vesanen, Liisa Luoranen ja Hilkka Ahonen.

Muistan pikkupoikana miten Martta täti oli entistä tiukempana linnoittatuneena konttoriin kansanhuollon tilityksiin syventyneenä, se ainoa liikkeen puhelin oli juuri siinä huoneessa.

Siihen hän ei vastannut jos tilityksen tekeminen oli liikeaikana kesken. Ne pienet kupongit piti liimata siihen oikeaan A4 arkkiin, joita oli pöydällä kirje kuorissaan siitä ne niputettiin ja liimattiin. Ja lähettiin Kansanhuollolle postitse. Myöhemmin tilitykset Martta siirsi illalla tehtäväksi työksi, koska silloin sai olla rauhassa. Myydyt säännöstelyn kohteena olevat tavarat ja niiden varastoinventaario piti täsmätä, kansanhuollon tarkastajat teki pistokokeita, jos huomauttamista oli toistuvasti, oli myymälälle myyntikielto tulossa. Ei ollut helppoa tiskin takana olla myyjänä, kappaletavarassa se oli helppoa. Martta hoiti T:mi H Paalasen liikkeen kirjanpidon, joten Kansanhuollon tilitysten tekeminen hänelle oli rutiinia.

Seuratalon vastapäätä olevaan kiinteistöön lisättiin erillinen yksikerroksinen liikerakennus 1949 myymälä toimi palveluperiateella

Kuusankosken Sanomat 1979 

 T:mi H Paalanen, Martta, Urho ja Toivo Paalanen jatkoivat tässä liiketoimintaa.Takana ollut asuin rakennus purettiin ja asuinkerros rakennettiin liikeosan päälle 1955.

Näitä puna- tai vihreällä pohjalla tulitikku rasioita oli Paalasien kaupoissa 1960 luvulla. 

Toivo ja Asta Paalanen päättivät lähteä itsenäiseksi yrittäjäksi Mallasjuoma Oy virvokkeiden tukkumyyjäksi. Voikkaan Mattilaan silloiselle II-tielle varrelle rakennettiin omakotitalo, jonka yhteyteen tuli toimitilat yritystoiminnalle. 

Yritys toimi aluksi T:mi T Paalanen nimisenä. Toivo ajoi kuorma-autolla Lahden Mallasjuoman Oy tehtaalta varastoon ja jakoi ne vähittäismyymälöihin. Asta vastasi tilauksien vastaanotosta . Jonkin ajan kuluttua oli mahdollista palkata ensimmäinen vieras työntekijä autonkuljettaja Onni Huuhilo. Yrityksen nimi vaihtui Virvoketukku T Paalanen & kump. Virvokkeet kannettiin käsin tai kärreillä kauppojen ahtaisiin kellareihin ja varastoihin. Vuonna 1960 toiminta lisääntyi työntekijöitä oli viisi- kuusi henkilöä. Toimistoon voitiin palkata Astan lisäksi osa-aikainen tuttavan rouva. Mallasjuoma ilmoitti Toivolle mahdollisuudesta laajentaa toimintaansa Kouvolan alueelle. Toivo etsi tonttimaata Kuusankoskelta, mutta sai silloiselta Kouvolan kaupungilta edullisen maa-alueen, johon valmistui uudet toimitilat Kellomäkeen joulukuussa 1963. Jossa liikevaihto nousi jyrkästi samoin henkilökunnan lukumäärä. Syntyperäisenä Voikaalaisena Toivo pysyi aina voikaalaisena hän oli myös useissa Voikkaan urheiluseuroissa kannatus jäsenenä sekä Lions Club Kuusankoski-Voikkaa toiminnassa mukana. Hän mielellään muisteli ikäihmisenä hauskoja Voikkaan tapahtumia. 

Martta Paalanen jäi 46 vuoden jälkeen ansaitulle eläkkeelle. Urho ja Aili Paalasen jälkeläiset jatkoi liiketoimintaa. Urhon kuoltua 23.08.1964 jäi liiketoiminnan vastuu Pertti Paalaselle, joka muutti palveluperiatteella toimivan myymälän valintamyymäläksi, ensimmäinen Voikkaalla.

Valinta Paalanen avajaiset 17.6.1965

Ostettiin Kymin Tehtaitten Kauppa Oy lopetuksen yhteydessä Voikkaan myymälän varasto joka myytiin loppuun, myymälä sijaitsi Voikkaan Seuratalon alakerrassa.

Kaupallisesti merkittävä tapahtuma oli myös 1.1.1969 Keskioluen vapautuminen, joka tapahtui kunta kohtaisella päätöksellä. Kuusankoski oli heti alussa mukana vapautumisessa. Vielä 1980 luvulla oli pohjanmaalla kuntia joissa ei saanut myydä keskiolutta.

1974 Pertti perheineen siirtyi Kotkaan kauppiaaksi. Pertin nuorempi veli Markku jatkoi liiketoimintaa kiinteistössä.

Osmo Paalanen sukututkimus

Toivo Paalanen muistelut sekä Helena Viitala muistelut

Jorma Paalanen muistelut ja haastattelut

Pertti Paalanen yhteenvetoa ja muistelut

Voikkaa kirjan ilmestyminen

Laiturin päädyn heijastuksia.

Meiltä kysellään milloin Voikkaan kirjan osa 1 ilmestyy?
Kirjan valmistuminen menee tod.näk. ensi vuoden puolelle, mikä johtuu mm. koronan aiheuttamasta tauosta kokoontumisissa ja avainhenkilöiden sairastelusta.

Tietoa välitti
Pertti Paalanen

Kouvolan Maakirjakylät Mattila-Voikkaa

Yleissuunnitelma 1941 Kuusankosken pitäjän evakuointiavarten

Antilan vintiltä Voikkaalla löytyi Evakko laatikko

Erkki Antila kirjoitti saatteeksi kuviin:

Evakko laatikko, nämä varmaankin tehty yhtiön Puuseppäverstaalla tai Arkkisalin naulaamossa Kannessa oli lappu mikä oli määränpää. 

Itse olen nähnyt paikallisilla kirpputoreilla, silmämääräisesti syvempia puulaatikoita, joita on myyty myös evakko laatikkoina. Ne eivät olleet näin tukeva rakenteisia kuin kuvassa oleva, silmämääräisesti samaa kokoa muuten. Valmistettiinko näitä myös toisilla piirustuksilla, koska muistan kyselyjä Voikkaan facebook sivuilla, Vuolle nimisestä laatikosta. Joka taas oli rakennusmestari Voikkaan tehtaalla.

Näitä evakko laatikoita jaettiin yksi per ruokakunta, ne oli tarkoitus kuljettaa ainakin Närpiöön johon oli suunniteltu rakennettavaksi varasto, piirrustukset oli jo valmiina silloisen rakennustarkastajan toimesta laadittu.

Muita evakuointi toimia kotitalouksissa
Meilläkin on vielä varaston nurkassa kaikkien turhien tavaroiden peitossa, entinen keittiön kokopuinen pöytä noin 100 x 100 sm kulmat pyöristetty taso vihreä, reunat punaisella. Kuin muistaakseni muukin silloisen keittiön kaappi ja tuolit. Pöydän pohjassa maalattuna, isäni etu- ja sukunimi osoitteena Voikkaa.

Kuusankosken VSS. lautakunta

Yleissuunnitelma 1941

Kuusankosken pitäjän evakuointiavarten

Nimismies Saastamoinen oli vastuuhenkilö Kuusankoskella

Lähde: Kouvolan kaupungin arkisto

Pertti Paalanen
pertti.paalanen@gmail.com

Varsinainen Voikkaa osio - Vellikuppi 2006

Pertti Paalanen
pertti.paalanen@gmail.com

Wanhan Kouvolan etiket sarjassa

Missä paikallislehdessä ja milloin tämä on julkaistu?

Pertti Paalanen

pertti.paalanen@gmail.com

Voikkaan puhelinkeskuksen numero 14 historiaa

Kuusankosken Sanomat osana Ensio Sihvosen julkaisua

Voikkaan puhelin keskuksen numeron 14 historiaa

Isänisäni Hiskias Paalanen osti 1940 luvulla eläkkeelle siirtyneeltä August Paavilaisen Voikkaan liikkeen, kauppaan sisältyi puhelin Voikkaan keskuksen numero 14. Jonka maantieteellinen sijainti siirtyi silloiselta Voikkaantiellä toiseen osoitteeseen. Seurataloa vastapäätä olevaan kiinteistöön. Voikkaan keskuksen laajennuksen yhteydessä numero muuttui 414, muistaakseni silloin vielä se yhdistyspohjainen ja käsivälitteinen keskus.

Puhelin toiminnan automatisoinnin yhteydessä valtion omistama Tele- ja Posti osti toiminnat ja numero muuttui 89414, vastaavasti Kuusaalla oli 86 alkuisia  numeroita. Valtakunnallisen automatisoinnin yhteydessä Suomeen laadittiin teleliikenne alueet meillä Kymessä suuntanumero oli 05. Omakohtainen seurantani päättyi Voikkaan numeron osaltani 1974. Muistini mukaan senkin jälkeen tuli Voikkaan numeroihin muutoksia ainakin yksi numero lisää.

.

Pertti Paalanen

pertti.paalanen@gmail.com

Eskolan seppäsuku Voikkaan Mattilassa osa II

Lähde: Amanuenssi Kimmo Seppäsen projekti paikallislehtien tallenteista
ES: Ensio Sivonen julkaisi Kuusankosken Sanomissa haastatteluja ja omia muistelmia

Pertti Paalanen
pertti.paalanen@gmail.com

Eskolan seppäsuku Voikkaan Mattilassa osa I

Lähde: Amanuenssi Kimmo Seppäsen projekti paikallislehtien tallenteista
ES: Ensio Sivonen julkaisi Kuusankosken Sanomissa haastatteluja ja omia muistelmia

Pertti Paalanen
pertti.paalanen@gmail.com

2020 Kokoontumisien aiheet - Multamäen vaari IIvari Kuivanen Voikkaalla ostoksilla

Ensio Sihvonen haastatteli ihmisiä ja kirjoitti näiden sekä omien muistelmiensa pohjalta artikkeleita Kuusankosken Sanomiin vuosien 1976–1985 tienoilla

Omakohtaisia muistoja Iivarista. Hän tuli pyörällä Voikkaalle Multamäestä matka kertyi noin 10 km ostoksille reppuselässä. Olin kesäpoikana isäni Urhon ja hänen siskonsa Martan liikkeessä 1950 luvun loppupuolella. Iivari tuli  kauppaan, antoi ostoslistan myyjälle jossa vakio tavaroita oli Työmies kartonki, Havin valkoiset kruunukynttilät 5 kpl pakkauksessa ja tulitikku puntti, ja iso joukko elintarvikkeita. Tämän jälkeen hän keskittyi Työmies savukkeiden polttoon kaupassa, kesäisin saattoi I-luokan pilsneri pullokin siinä saattoi mennä, mitään kiirettä ei ollut, juttua tuli kaikkien kanssa. Hänen tupakointi tuolinsa oli siirretty kaupan aivan toiseen laitaan mahdollisimman kauaksi elintarvikkeista. Martta oli topakka kurinpitäjä joka ei todellakaan pitänyt tupakoinnista, eikä pilsnerin juonnista kaupassa. Tuhkakuppi, lasi ja pullo vietiin heti pois tiskiltä kun IIvari sai ostokset suoritettua. Silloin vielä elettiin kaupassa palvelutiskien aikaa. Edes isäni ei saanut Klubi 77 polttaa kaupan puolella, tai konttorissa, varastoa ei kielto koskenut. Iivari sai usein isäni toimesta viime aikoina paluukuljetuksen farmari autolla, pyörä ja ostokset kyydissä. Iivarin sitkeyttä ja elämän asennetta selvästi meillä arvostettiin.

Seuraavien kuukausien kokouksien aiheita 

ke 12.2.2020 Terveydenhoito ja hyvinvointi (siis. Lääkärit, terveyssisaret, neuvolat, hammaslääkärit yms.)

ke 11.3.2020 Terveydenhoito jatko sekä näiden yleiset saunat

ke 8.4.2020 Ev.lut. seurakunta, papit, Pelastusarmeija. Saalem-seurakunta

ke 13.5.2020 Urheilu ja kulttuuri / taide

Em kokoontumiset alkavat siis klo 17.00 Voikkaan Seuratalolla.

TERVETULOA valokuvien kanssa tai ilman

Pertti Paalanen
pertti.paalanen@gmail.com
skype pertti.paalanen