PYP Pilkanmaan konttori!

Nordean pankin kuvarekisteristä

Anonyymi kirjoitti...

Pohjoismaiden Yhdyspankki PYP, myöhemmin Suomen Yhdyspankki SYP, aloitti toimintansa Pikku-Päkän asemarakennuksessa 1963 alussa. Pankki muutti kasarmiin Myllykalliontielle heinäkuussa 1973, kun asemarakennus purettiin.

Kasarmialueen talot rakennettiin 1915-1917 työntekijöiden vuokra-asunnoiksi. Ne oli suunnitellut rakennusmestari W. Forsberg. Kolme oli neljän perheen ja kaksi kuuden perheen taloa. Neljän perheen talon jokaisessa asunnossa oli keittiö ja kamari alakerrassa ja makuuhuone yläkerrassa. Suunnittelussa oli ajateltu kolmivuorotyössä olevaa isää, joka tarvitsi nukkumismahdollisuuden päiväaikana. Suuret kasarmit olivat vaaleita. Maantien puolella olivat aidat portteineen, mutta ne poistettiin myöhemmin.

Pankki oli neljän asunnon kasarmissa. Rakennusluettelon tiedot: Talo ib 24,2523, Myllykalliontie 3, rakennettu 1917, purettu 1988.
Asunto 1, kymmenen asukkaan jälkeen viimeisenä SYP konttori 1973-1988.

Täältä toiminta siirtyi 1988 osoitteeseen Kalliokatu 1. Pankkitoiminta loppui Myllykalliolla 31.8.1990. Pankkitoimihenkilöinä ovat toimineet ainakin Kaino Volotinen, Helvi Haapasaari, Aira Björn, Tiina Rantanen ja Riitta Marttila.

Lähde:
Myllykallio – Kakaroiden kasvupaikka. Toimitusryhmä: Seija Halme, Turo Blomberg, Hellevi Göös-Valjakka, Ulla Nikula, Jorma Raschka. Julkaisija: Kuusankoski-Seura. Perinnejulkaisu 20. 2005

18. toukokuuta 2025 klo 10.53 

Tarkkusajoa Voikkaalla

 Voikkaan Viestin tarkkuusajojen osanottajat

Lauri Tollman, Kuvaaja 1939 - 1939

Kouvolan kaupunginmuseo

 Näytä tarkat tiedot

Voikkaan Viestin järjestämien tarkkuusajojen osanottajat ryhmäkuvassa Voikkaan urheilukentällä ("Voikkaan moottoripyöräkerho"). 1. Kaarlo Kähärä, 2. Väinö Järvinen, 3. Lauri Tollman, 4. Paavo Martelius, 7. Eero Rundberg, 8. Emil Sipilä.

Taustalla näkyvä hyppyrimäen kaksi lähtötasoa myös kiinnostaa

Pertti Paalanen

Mattilan hyppyrimäki - ja vähän Saharasta

 

kuva: Poikilo.finna.fi

Komea on hiilimurska juoksurata, oikeassa laidassa pilkottaa jalkapallijoiden hiekkakenttä, jota myös saharaksi haukuttiin, yksi hiekan ominaisuus ominaisuus tuli tuulessa esiin, kenttä oli Salpausselän harjulla. Muistan Pa-Pen juniori harjoitukset joissa olin mukana Ukkosen Niilon vetämänä. Kossilan bussilla tehtiin pelimatkoja lähiseudulle, käytiin jopa Kotkassa piirin mestaruudesta pelaamassa, hävittiin. Voitettiin pohjoisen alueen mestaruus, Kymenlaaksossa oli eteläinen ja pohjoinen alue, alueiden mestarit oli loppuottelussa vastakkain.

Pelaaja kavereita samasta ikäluokasta muistan Jokisen kaksoset Heikki ja Hannu, molemmat jo edesmenneitä, sekä Lehtisen Juhani.  Kaikki hyökkääjä pelaajia, oli teknistä osaamista pallon hallinnassa. Joukon erityis alue oli kulmapotkujen ilmatilan hallinta, joukkueen pisin pelaaja.

Pertti Paalanen

Voikkaalaisia Pilkanmaan kartanon vieraina

Kuva:Poikilo.finna.fi

Väkeä Pilkanmaan kartanon tiloissa. Takana vasemmalla seisoo Pilkanmaan kartanon omistaja kansanedustaja Hjalmar "Jalmari" Alfhildus Forstadius, 1936 alkaen Pilkama. Äärimmäisenä oikealla istuu hänen vaimonsa Saima Forstadius, 1936 alkaen Pilkama (o.s. Varpenius). Hjalmar Pilkama oli kansanedustajana 1930-1942 (kuolemaansa asti). Kuvassa myös mm. rva Matilainen, opettaja Hilda Mäkelä, Jussi Kossila, rva Maja Gunnar (Kunnaala), Sirkka Aarnio, Martta Paalanen, leipurin rva Ikäheimonen, rva Westman, rva Kiminki ja rva Loijas. 

Pertti Paalanen

Sanontojen eroavuuksia ja karjalan ja valkealan murteiden välillä

Oravulas olo onnellinen

Oravalan kyläyhdistyksen julkaisu 2004

isbn 952-91-9652-0

 Pertti Paalanen

Sarjassa: Näkökulmia Suomen historiaan -Kouvolan naiset sisällissodassa j Lotta Svärdin osan 1918-1944

Tiistai 14.1.2025 klo 18 Kuusankoskitalo ja kaupungin YouTube-kanava

Kun isänmaa kutsuu sinua
– Kouvolan naiset sisällissodassa ja Lotta Svärdin osana 1918-1944

Sakari Viinikainen

Katso Sakari Viinikaisen luento Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.

Lotta Svärd-järjestö syntyi sisällissodan jälkeen, mutta sen juuret työntyvät syvälle Suomen intsenäistymiseen johtaneisiin tapahtumiin. Riihimäen suojeluskunnan naisjaosto alkoi marraskuussa 1918 käyttää itsestään Vänrikki Stoolin tarinoista lainattua Lotta Svärd-nimeä ja suojeluskuntien ylipäällikkö Georg Didrik von Essen toi sen yleiseen käyttöön kehottaessaan elokuussa1919 suojeluskuntia perustamaan yhteyteensä Lotta Svärd-osastoja. Valtakunnallinen Lotta Svärd-järjestö perustettiin maaliskuussa 1921. Siitä tuli Suomen kenties koko maailman suurin järjestö, johon kuului enimmillään 232 000 jäsentä. Ilman lottia Suomi ei olisi selvinnyt viime sodissamme. Heidän valtavaa suoranaista merkitystään sotatoimille kuvaa, että he vapauttivat vähintään divisioonan verran miehiä rintamatehtäviin. Järjestön tekemän kasvatustyön merkitystä maanpuolustushengelle on mahdotonta edes mitata.

Kouvolassa naiset alkoivat sisällissodan alla valmistaa rintamaoloihin sopivia varusteita ja sodan puhjettua toistakymmentä naista lähti rintamalle lääkintä- ja huoltotehtäviin. Sodan jälkeen naisten toiminta jatkui suojeluskuntien yhteydessä sen enempää organisoitumatta, kunnes toukokuussa 1919 Kouvolan suojeluskunnan esikunta kehotti heitä järjestäytymään talous-, ambulanssi- ja ompeluosastoksi. Kouvolan Lotta Svärd-yhdistys perustettiin tammikuussa 1920. Kymenlaakson lottapiiri perustettiin helmikuussa 1921. Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli kouvolalainen Fanny Rikala, joka valittiin yhdessä kotkalaisen Greta Krohn kanssa edustamaan Kymenlaaksoa valtakunnallista järjestöä perustettaessa. Greta Krohn oli sen ensimmäinen puheenjohtaja. Järjestön legendaarinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja oli Fanny Luukkonen. Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin syksyllä 1944 valvontakomission määräyksestä.

Sakari Viinikainen on kouvolalainen opetusneuvos, paikallishistoroitsija ja tietokirjailija.

---

 https://www.kouvola.fi/vapaa-aika/kulttuuri/kulttuuritapahtumat/nakokulmia-suomen-historiaan/

Pertti Paalanen

Voikkaa 1 vene ryhmä naisia - Lotta kultaiset sanat

 

Kuva Martta Paalasen arkistosta, kuvaajasta tai tapahtumasta ei tietoa

Martta Paalasen arkisto

Pertti Paalanen