Voikkaan perinnekerho

maanantai 11. maaliskuuta 2024

Kouvolan museokin mukana Wanhat valokuvat jahdissa 20.3.2024 Vo. Seuratalolla

Hei!

Meillä on seuraava perinnepiirin tapaaminen siis tällä viikolla keskiviikkona 13.3.

Ensin kokoontuu toimituskunta klo 15.00 ja sen jälkeen koko perinnepiiri klo 17.00 kuten jo olen kertonutkin.

Seuraavalla viikolla Kouvolan kaupunginmuseo järjestää valokuvaillan Voikkaan Seuratalolla keskiviikkona 20.3. klo 16 - 18.

Olen tästä jo muutamille perinnepiiriläisille maininnutkin.

Tilaisuus on periaatteessa avoin kaikille voikkaalaisille, mutta välitän tämän viestin nyt perinnepiirin osallistujille, koska heistäkin varmaan moni on kiinnostunut ja Seuratalon entiseen kahvilahuoneeseen ei kamalan suurta porukkaa mahdukaan. Mutta toki voit ottaa mukaan kaverin, joka on asiasta kiinnostunut.

Lisäksi voit ottaa mukaan sellaisia omia valokuvia tai valokuva-albumin, jossa on mielenkiintoisia kuvia Voikkaasta ja joista museo voi olla kiinnostunut.

Voimme ehkä katsoa myös jotain niistä kuvista, joita minulle on kertynyt Voikkaan perinnepiirissä.

Tässä tarkempia tietoja tilaisuudesta:

Poikilo-museot järjestää valokuvailtoja ympäri Kouvolaa yhdessä paikallisten yhdistysten kanssa. Kuvailloissa katsellaan yhdessä alueeseen liittyviä valokuvia ja keskustellaan, millaisia muistoja kuvat herättävät.

Yhdessä katsottavat valokuvat ovat Poikilo-museon kokoelmista ja liittyvät mahdollisuuksien mukaan aina alueeseen, jossa kuvailta järjestetään. Valokuvailloissa museo kerää ja tallentaa kävijöiden tarinoita. Pienikin muisto on museolle arvokas. Lisäksi paikallisilla on mahdollisuus tuoda näytille omia kuviaan.

Valokuvailtojen avulla Poikilo-museo haluaa kerätä kuviin liittyvää paikallistietoa, kertoa museon toiminnasta ja mahdollisesti löytää seuraavaan näyttelyyn liittyviä valokuvia lainaan tai museolle lahjoitettavaksi. Vuonna 2025 aukeava näyttely Muuttuva kaupunkimme kertoo Kouvolan kaupunkien ja kylien rakennusten muutoksista. Muistoja kerätään myös kaupunginmuseossa parhaillaan avoinna olevassa Mistä Kouvola on tehty? -näyttelyssä. Näyttely kutsuu pohtimaan, mistä Sinun Kouvolasi on tehty.

Keväällä kokoonnutaan yhteen Voikkaalla 20.3. Voikkaan seuratalolla klo 16–18 yhteistyössä Voikkaan perinnepiirin kanssa ja Valkealassa 18.4. Käräjätalolla klo 14–16 yhteistyössä Valkealan museoyhdistyksen kanssa.

Valokuvailtoihin ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet. Iltoihin on vapaa pääsy ja kahvia tarjolla.

Lisätietoja:

Minna Isopahkala, kaupunginmuseon näyttelyt, puh. 020 615 8332, minna.isopahkala(at)kouvola.fi

Olli Rojo, valokuva-arkisto, puh. 020 615 4653, olli.rojo(at)kouvola.fi

Terveisin

Niina Heikkilä

välitti

Pertti Paalanen

puh. 0400 543 886

keskiviikko 27. joulukuuta 2023

Suomen historiaa Venäjä naapurissa - Kuusankoskitalossa ja YouTube-kanavalla

Teemana Venäjä Suomen naapurina ja suuret kriisit Suomen historiassa

Luennot järjestetään 2.1.2024 alkaen vuoden viitenä ensimmäisenä tiistai-iltana Kuusankoskitalossa klo 18. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Luentoja voi seurata myös Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla tai katsoa tallenteen jälkikäteen.

Vuoden 2024 luennoitsijat ja aiheet ovat:

Tiistaina 2.1.2024 klo 18 MTV:n toimittaja Antti Rämänen: Rikottu rajamaa, sisällissota 1918 Kannaksen huvilaseudulla.
Tiistaina 9.1.2024 klo 18 filosofian tohtori ja dosentti Lasse Laaksonen: Sotapropaganda Suomen ja Venäjän suhteissa.
Tiistaina 16.1.2024 klo 18 historiantutkija ja filosofian tohtori Tuomas Hoppu: Suomalaisia kahden maan armeijassa
Tiistaina 23.1.2024 klo 18 dosentti ja tietokirjailija Aleksi Mainio: Jaalan pyöveli Vänrikki Sulo Nykäsen rikos ja rangaistus
Tiistaina 30.1.2024 klo 18 Suomen ja Skandinavian historian dosentti Seppo Aalto: Suurlakko 1905, Suomen historian käännekohta

Tiedon avulla ymmärrys lähihistoriasta laajenee

Seitsemättä kertaa järjestettävä luentosarja on löytänyt paikkansa Kouvolan tapahtumakartalla. Kuusaasali on lähes aina täynnä ja suosituimpien aiheiden tallenteet ovat keränneet jo yli satatuhatta katselukertaa.

Luentosarjasta vastaava kulttuurituottaja Helena Jetsu arvioi, että maailmanpoliittinen tilanne ja turvallisuusympäristön muutos saavat ihmiset hakemaan tietoa, miten voisivat ennakoida ja varautua muuttuviin tilanteisiin paremmin. Voiko historiasta oppia jotakin? Löytyykö uusia tulkintoja uusien tutkijoiden voimin? Mikä on totta ja mikä ei? ”Tutkimuksen ja tiedon avulla voimme laajentaa ymmärrystämme lähihistoriaan ja sitä kautta saada vastauksia omiin pitkäänkin mieltä vaivanneisiin kysymyksiin.”

Helena Jetsu on ilahtunut, että historialuennot ovat saaneet myös miehet mukaan Kouvolan tapahtumatalojen tarjoamaan toimintaan. ”Sotahistoria kiinnostaa sodan jälkeen syntyneitä sukupolvia. Ovathan he saaneet kantaa mielessään monenlaista taakkaa viime sotien seurauksista. Pula-aika ja elintarvikkeiden säännöstely, sotakorvaukset, pelon, ankaran kurin ja väkivallan ilmapiiri saattoi olla niin monen lapsen ja nuoren arkipäivää. Nyt on aika saada vastauksia kysymyksiin, mistä sota-ajan jälkeinen henkinen ilmapiiri johtui.”

Luentojen seuraaminen Kouvolan kaupungin You Tube -kanavan kautta mahdollistaa myös sellaisten ihmisten osallistumisen, jotka eivät pääse itse paikan päälle. Jetsu kertoo, että palvelua markkinoidaan myös suoraan ikääntyneitten palveluyksiköihin.

Lisätietoja

Näkökulmia Suomen historiaan – Kouvolan kaupunki

Kulttuurituottaja Helena Jetsu, p. 020 615 7420, helena.jetsu@kouvola.fi (poissa 18.-31.1.)

https://www.kouvola.fi/vapaa-aika/kulttuuri/kulttuuritapahtumat/nakokulmia-suomen-historiaan

maanantai 25. joulukuuta 2023

Mitä on Voikkaalaisuus?

Emiritius professori Kari Immonen perinnepiirin jäsen kysyi: Mitä on Voikkaalaisuus?

Tässä yksi maalikon vastaus

Taustoja Voikkaalaisuuden syntyyn

Se sukupolvi joka tuli 1800- luvun lopussa tuli Voikkaata rakentamaan, oli sen aikaisista perheistä, taisi olla keskimäärin viisi lasta perheessä keskimäärin, siinä lapsiluvussa ei kaikille olisi tulevaisuutta. Omavarais maatalous oli tyypillisellä pikkutilalla, jos sitäkään oli?

Usein he olivat lapsena naapurissa tai lähiseudulla lapsipiikana, lastenhoidossa, kotitalousapuna, vedenkannossa, pellolla, apuna karjan hoidossa, ja paimenessa. Vain majoitus ja ruoka oli talon puolesta, ilman palkkaa.

Vartuttuaan heille oli selvää, ettei näin voi elämä jatkua. Omaa ansaintoa on saattava ja silloin orastavat teollisuuden paikkakunnat oli siihen ratkaisu, kuten Voikkaalla muutto.

Voikkaalle saavuttuaan, heille tuli selväksi, että yhteistyötä täällä oli tehtävä, jotta kotiin jääneille voitiin kertoa miten meillä menee. Oli jo ehkä saatu vuokralle oma pikkuhuone, pois alivuokralais nurkasta, ehkä perheen perustamista suunniteltu, tulevaisuutta suunniteltiin kovasti.Vaikka se ei aina helppoa ollut, uskottiin yrittämiseen ja tulevaisuuteen.

Se oli oikeudellisuus ja yhteisöllisyyttä joka Voikkaata yhdisti!

Vaikka tehtaalla oltiin välillä napit vastakkain sopu aina löytyi, se oli molempien osapuolten etu, tehdas jauhoi paperia ja palka tuli sovitusti.

Haluttiin näyttää kyllä me pärjätään, perustettiin erilaisia harrastuspiiriä, joissa oma osaaminen lisäsi itsetuntoa. Voikkaan tehtaalla ja sen paikkakunnalle siirtyneestä hyvin koulutetusta henkilökunnasta oli voimakas merkitys myös harrastus piireihin. Samoin seurakunnan orastavan toiminnan kannalta Voikkaalle saadun kirkon merkitys. Ei sellaista kuoroa ollut jossa kanttori ei olisi ollut jossain vaiheessa mukana. Myös opettajien merkitys monessa harrastuksessa oli ja on suuri.

Jos Elimäellä lukuisat kartanot säteili ympäristöön myönteistä kehitystä maanviljelyyn. Voikkaalla tehtaan vaikutus ympäröivän yhteiskunnan kehitykseen ja toimimiseen oli vielä ratkaisevammassa asemassa.

17.12.2023

kolmannen polven voikkaalainen

Pertti Paalanen