Voikkaan perinnepiiri aloittaa 13.9.2023 Voikkaan Seuratalo klo 17.00

 

VOIKKAAN PERINNEPIIRI /Voikkaa1301113

Twiittaa

Jaa

Kurssilla kootaan muistoja materiaalia Voikkaan historiasta tavoitteena tehdä "Voikkaa kakkonen" eli toinen julkaisu Voikkaan historiasta. Kurssi on maksuton OPH:n opintosetelituen ansiosta. Kokoontumispäivät: 13.9., 11.10., 8.11., 13.12., 10.1., 14.2., 13.3., 10.4., 8.5.

---

Syyslukukausi

13.9.–13.12.2023(Kertoja: 4)

Avaa

Kevätlukukausi

10.1.–8.5.2024(Kertoja: 5)

Avaa

---

Opettaja

Niina Heikkilä

Opetuspaikka

Voikkaan Seuratalo

https://uusi.opistopalvelut.fi/kouvola/fi/course/21503

Pertti Paalanen

Laulu- ja Soittojuhla Voikkaassa 1.6.1939

 Kuva:Reino Kossilan arkisto

Muistini mukaan Perinnepiirin arkistossa on kuva Laulu- ja Soitto juhlan kulkueesta Lapin mäeltä.Tämä kuva oli uusi tuttavuus. Reino Kossilan arkistossa on Kouvolan Sanomien lehtiartikkeli samasta juhlasta. 

Pertti Paalanen

Voikkaan ensimmäinen asukas 1300 luvulla Oravan Matti

Aluksi oli Kymijoki ja valtava koski, Salpausselänharju ja rantapeltojen lakeus sekä kaksi hiljaista kylää, Hirvelä ja Mattila. Hirvelä oli näistä vanhempi ja sekin vain Oravalan eteläinen osa. Oravala puolestaan saanut alkunsa 1300 -luvulla, kun Ruotsin kuningas antoi Oravan Matille suosituskirjan kylän maiden hallintaan. Muodollisesti Hirvelästä tuli HIrvelä vasta vuonna 1921 kun juuri perustettu Kuusankosken kunta halusi sille oman nimen erotukseksi Valkealan Oravalasta.

 Woikka - Voikkaa  Synty ja elinkeinoelämä

 Kari Immonen 

isbn 978-952-7130-65-0

https://www.valkealannuorisoseura.fi/kesa-2023-oravan-matti

https://www.valkealanmuseo.fi/

Pertti Paalanen

Mitä pankkia oli Voikkaalla 1940-luvulla?

Koska Woikka-Voikkaa kirjan I-osaan tarkoitettua materiaalia jouduttiin rankasti supistamaa, ei esimerkiksi Voikkaalla toimivia pankkia siellä mainita lainkaan. Nyt II-osassa on sodanajan "Liike-elämä ja yritystoiminta" otsakkeen alla tarkoitus selvittää mitä pankkeja kyseisinä vuosina on toiminut.

Onko sinulla lisättävää, tai korjattavaa, etenkin alueellisen OP osalta. ota yhteyttä!

                                                                         Kuva Perinnepiirin arkisto

                                                                  Kouvolan Sanomien ilmoitus 3.8.19022

Voikkaan konttorin valvojan ominaisuudessa olin 50-v juhlatilaisuudessa 1972  mukana. Siihen silloinen henkilökunta, Maini, Arja ja Eevi ja muut tytöt joita kaikkia en edes nyt muista nimeltä,  sekä johtaja Sakari.V. Suomalainen oli panostanut todella paljon. Valitettavasti valokuvia tilaisuudesta on minulle jäänyt niukasti. 50-v näyttelyssä oli mm. esillä asiakirja, alkuperäisine allekirjoituksineen jolla pankkia anottiin paikkakunnalle. Eipä ollut silloin kännykameroita. Isoisäni Hiskias Paalanen oli siinä kauppiaiden ja yrittäjien joukossa mukana. 

Kansallis-Osake-Pankin perustamisessa joka tapahtui 12.10.1889 oli vahvasti takana suomalaisuus aate. Suomessa oli vain ennen pankkia joissa puhuttiin ruotsia PYP tai Viipurin kauppahuoneiden omistama panki jossa puhuttiin saksaa.   

PYP  Pohjoismaiden yhdyspankki on perustettu 1919. Käsittääkseni Kymin Oy oli sen merkittävin asiakas paikkakunnalla, konttori myös Voikkaalla.

Kuusankosken kunta oli perustamassa Kuusankosken Säästöpankki 1932, joten konttori Voikkaalla.

Postisäästöpankki, Voikkaan postissa, Tilisiirtoja jo 1939.

Alueellinen Osuuspankki Voikkaalla? Osuuskassojen yhteenliitty OKO perustettu 14.5.1902

Suomalaisen talossa oli  Savo-Karjalan Osake-Pankki (1933-1944)

Voikkaan perinnepiirin arkistosta löytyi lisää vanhoja pankkikonttorien kuvia ja lehtiuutisien leikkeitä. Sekä punaisen suomen seteli.

1918 Kansanvaltuuskunnan 100 markkaa 

PYP Rantakatu Voikkaa

PYP Pilkanmaa

Pertti Paalanen

pertti.paalanen@gmail.com

Sukellus Sota-aikaan 1939-1945 - Reino Koponen kuvassa

Reino Koponen lentokonemekaanikko toinen vasemmalta

kuva Ilkka Koposen arkisto

Aki Haimi kirjoittaa:

Ilmavoimien kuvaston perusteella veikkaan vahvasti, että kone on Iljushin DB-3M. Tunnus DB-17, joka oli Saksasta saatu sotasaalispommikone.

 

Iljushin DB-3M oli venäläinen kaksimoottorinen ja kolmipaikkainen pommikone.

Kone oli hitaahko ja kömpelö, mutta sen varustus oli aikalaisekseen monipuolinen.

Lentoaika oli 10 tuntia, jonka vasta 67 vuotta myöhemmin kuljetuskone CASA C-295M ylitti ilmavoimissamme. Ilmavoimille saatiin viisi DB-3M:ää sotasaaliiksi, ja

kuusi ostettiin osina Saksasta. Kuusi myös tuhoutui onnettomuuksissa. Suomessa oli käytössä yksitoista konetta vuosina 1940–1945.

 

Kärkiväli: 21,44 m

Pituus: 14,22 m

Lentopaino: 9 500 kg

Suurin nopeus: 439 km/h

Korkeus: 9 300 m

Pommeja: 2 500 kg.

 

kirja: Kotirintama  Sotavuosien Suomi naisten ja lasten silmin

Vähäheikkilän Kustannus 2003

Pertti Paalanen

 

Erään sodan laajenemisen vuosipäivä 24.3

 

PUNA-ARMEIJAN RINTAMAPROPAGANDAA 1939 - 1944

Lisää näytteitäyä alla olevasta linkistä

Venäläisten rintamapropaganda eroaa suomalaisesta siinä, että se oli tyyliltään varsin tökeröä ja yliampuvaa.

Sanallinen viestintä oli usein puettu sanomalehtimäiseen asuun uutisineen ja haastatteluineen. Loikkareille taattiin hyvät ja inhimilliset olosuhteet vankileirillä ja mahdollisuus palata kotiin sodan päätyttyä. Alla olevissa kuvissa on esitetty muutamia Puna Armeijan propaganda-lehtisiä.

Napsauttamalla pikkukuvaa saat sen laajenemaan isoksi.

http://www.oh1kw.fi/propaven.html

Voikkaan Perinnepiirin sotatyöryhmän  kaivauksien tuloksia.

Jos Kyynelradioiden kehityksen historiasta haluat tietoa, täältä se löytyy

ww.oh1kw.fi/Kyyneleen_lyhyt_kh.html

Toimintakuntoinen Kyynel radio löytyy Kouvolan Sotilasradiomuseosta

https://putkiradiomuseo.fi/sotilasradiomuseo/

Pertti Paalanen

Voikkaan Virvoitusjuomatehdas

Pullojen pesua

Reino Koponen pullotuskoneella

 

Ilkka Koposen arkisto

Pertti Paalanen