Mitä pankkia oli Voikkaalla 1940-luvulla?

Koska Woikka-Voikkaa kirjan I-osaan tarkoitettua materiaalia jouduttiin rankasti supistamaa, ei esimerkiksi Voikkaalla toimivia pankkia siellä mainita lainkaan. Nyt II-osassa on sodanajan "Liike-elämä ja yritystoiminta" otsakkeen alla tarkoitus selvittää mitä pankkeja kyseisinä vuosina on toiminut.

Onko sinulla lisättävää, tai korjattavaa, etenkin alueellisen OP osalta. ota yhteyttä!

                                                                         Kuva Perinnepiirin arkisto

                                                                  Kouvolan Sanomien ilmoitus 3.8.19022

Voikkaan konttorin valvojan ominaisuudessa olin 50-v juhlatilaisuudessa 1972  mukana. Siihen silloinen henkilökunta, Maini, Arja ja Eevi ja muut tytöt joita kaikkia en edes nyt muista nimeltä,  sekä johtaja Sakari.V. Suomalainen oli panostanut todella paljon. Valitettavasti valokuvia tilaisuudesta on minulle jäänyt niukasti. 50-v näyttelyssä oli mm. esillä asiakirja, alkuperäisine allekirjoituksineen jolla pankkia anottiin paikkakunnalle. Eipä ollut silloin kännykameroita. Isoisäni Hiskias Paalanen oli siinä kauppiaiden ja yrittäjien joukossa mukana. 

Kansallis-Osake-Pankin perustamisessa joka tapahtui 12.10.1889 oli vahvasti takana suomalaisuus aate. Suomessa oli vain ennen pankkia joissa puhuttiin ruotsia PYP tai Viipurin kauppahuoneiden omistama panki jossa puhuttiin saksaa.   

PYP  Pohjoismaiden yhdyspankki on perustettu 1919. Käsittääkseni Kymin Oy oli sen merkittävin asiakas paikkakunnalla, konttori myös Voikkaalla.

Kuusankosken kunta oli perustamassa Kuusankosken Säästöpankki 1932, joten konttori Voikkaalla.

Postisäästöpankki, Voikkaan postissa, Tilisiirtoja jo 1939.

Alueellinen Osuuspankki Voikkaalla? Osuuskassojen yhteenliitty OKO perustettu 14.5.1902

Suomalaisen talossa oli  Savo-Karjalan Osake-Pankki (1933-1944)

Voikkaan perinnepiirin arkistosta löytyi lisää vanhoja pankkikonttorien kuvia ja lehtiuutisien leikkeitä. Sekä punaisen suomen seteli.

1918 Kansanvaltuuskunnan 100 markkaa 

PYP Rantakatu Voikkaa

PYP Pilkanmaa

Pertti Paalanen

pertti.paalanen@gmail.com

Sukellus Sota-aikaan 1939-1945 - Reino Koponen kuvassa

Reino Koponen lentokonemekaanikko toinen vasemmalta

kuva Ilkka Koposen arkisto

Aki Haimi kirjoittaa:

Ilmavoimien kuvaston perusteella veikkaan vahvasti, että kone on Iljushin DB-3M. Tunnus DB-17, joka oli Saksasta saatu sotasaalispommikone.

 

Iljushin DB-3M oli venäläinen kaksimoottorinen ja kolmipaikkainen pommikone.

Kone oli hitaahko ja kömpelö, mutta sen varustus oli aikalaisekseen monipuolinen.

Lentoaika oli 10 tuntia, jonka vasta 67 vuotta myöhemmin kuljetuskone CASA C-295M ylitti ilmavoimissamme. Ilmavoimille saatiin viisi DB-3M:ää sotasaaliiksi, ja

kuusi ostettiin osina Saksasta. Kuusi myös tuhoutui onnettomuuksissa. Suomessa oli käytössä yksitoista konetta vuosina 1940–1945.

 

Kärkiväli: 21,44 m

Pituus: 14,22 m

Lentopaino: 9 500 kg

Suurin nopeus: 439 km/h

Korkeus: 9 300 m

Pommeja: 2 500 kg.

 

kirja: Kotirintama  Sotavuosien Suomi naisten ja lasten silmin

Vähäheikkilän Kustannus 2003

Pertti Paalanen

 

Erään sodan laajenemisen vuosipäivä 24.3

 

PUNA-ARMEIJAN RINTAMAPROPAGANDAA 1939 - 1944

Lisää näytteitäyä alla olevasta linkistä

Venäläisten rintamapropaganda eroaa suomalaisesta siinä, että se oli tyyliltään varsin tökeröä ja yliampuvaa.

Sanallinen viestintä oli usein puettu sanomalehtimäiseen asuun uutisineen ja haastatteluineen. Loikkareille taattiin hyvät ja inhimilliset olosuhteet vankileirillä ja mahdollisuus palata kotiin sodan päätyttyä. Alla olevissa kuvissa on esitetty muutamia Puna Armeijan propaganda-lehtisiä.

Napsauttamalla pikkukuvaa saat sen laajenemaan isoksi.

http://www.oh1kw.fi/propaven.html

Voikkaan Perinnepiirin sotatyöryhmän  kaivauksien tuloksia.

Jos Kyynelradioiden kehityksen historiasta haluat tietoa, täältä se löytyy

ww.oh1kw.fi/Kyyneleen_lyhyt_kh.html

Toimintakuntoinen Kyynel radio löytyy Kouvolan Sotilasradiomuseosta

https://putkiradiomuseo.fi/sotilasradiomuseo/

Pertti Paalanen

Voikkaan Virvoitusjuomatehdas

Pullojen pesua

Reino Koponen pullotuskoneella

 

Ilkka Koposen arkisto

Pertti Paalanen

 

Kouvolan Sanomat 1926 

. 

Hei

Sovimme viime kerralla, että aloitetaan kokoontumiset tästä 11.1.2022 alkaen jo klo 17.00.

Joten  tavataan siis silloin. 

Ajattelin, että voisimme keskustella tapaamisessa pääasiassa urheiluasioista ja miettiä mitä kaikkea 

siihen liittyy.

Laitan tähän listan siitä, mitä olen kirjannut Voikkaa kakkosen sisältösuunnitelmaan urheiluasioista.

Tässähän ei toki ole kaikkea vaan paljon varmaan puuttuu. 

Miettikää tykönänne ennen keskiviikkoa mitä urheiluasioita kirjaan pitäisi sisällyttää ja mikä on oleellista

ja mainitsemisen arvoista. Kuviakin tietysti tarvitaan, joita kyllä on minulle jonkin verran jo kertynyt. 

Urheilu
- Urheiluseurat: Työryhmä miettimään asiaa! 
Voikkaan Viesti (Kari Immonen luvannut kirjoittaa)
Voikkaan Urheiluveikot
Pallopeikot
Voikkaan Vesa
Voikkaan Naisvoimistelijat
Voikan Uimaseura
Urheilupaikat
- kentät, hyppyrimäki, Sompasen uimalaitos (Lasse Kanpin teos), ampumarata  (kallioluola), Klubin kenttä, Palokunnantalo, Seuratalo, painisalit luistinradat, hiihtoreitit, Työväentalon kenttä

- Urheilijoita: Paavo Martelius, Harri Meriluoto, Veikko Lavonen, Ismo Kamesaki, Sami Hyypiä, Arvo Askola (kestävyysjuoksija mm. hopeaa Berliinin olympialaisissa), Stefan Koivikko  

Terveisin

Niina Heikkilä

puh. 0400 543 886

Pertti Paalanen

Kansallisarkisto: Ote Voikkaan Lottien jäsenluettelosta

Tuttuja nimiä runsaasti. 

Hammaslääkärin nimi tuli uutena esiin.

Pertti Paalanen

 

Kiinnostavaa Suomen historiaa Kuusankoski talossa myös You Tube-kanavalla

 

Näkökulmia Suomen historiaan

Näkökulmia Suomen historiaan -luentosarja käynnistyy tammikuun alussa 2023 Kuusankoskitalossa ja verkkoluentoina.

Luentosarja koostuu viidestä eri osasta. Historialuennot järjestetään vuoden viitenä ensimmäisenä peräkkäisenä tiistai-iltana alkaen 3.1.2023 Kuusankoskitalossa (Kymenlaaksonkatu 1).

Luentoja voi seurata suoran verkkolähetyksenä ja jälkikäteen Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.

Tiistai 3.1.2023 klo 18 Kuusankoskitalo ja YouTube-kanava

Venäjä, Suomi, Ukraina ja Putin

Arvo Tuominen

Katso luento

Miksi Venäjä vuoroin avaa ikkunan Eurooppaan ja sitten läimäyttää sen kiinni? Kuka Venäjän aiemmista hallitsijoista on paras paralleeli Vladimir Putinille? Miksi Venäjä ja venäläiset eivät ole käyneet läpi Stalinin tekoja samanlaista katumusta harjoittaen kuin saksalaiset Hitlerin? Mikä on katumuksen ja armon ero? Muodostaako Venäjän ortodoksikirkko, kriminaalit ja poliitikot ”pyhän” kolminaisuuden, joka hallitsee Venäjää? Miksi venäläiset haluavat sotia? Entä kuka on Venäjän seuraava hallitsija?

Venäjälle ominaisen vertikaalisen vallankäytön esimerkkitapauksena on Viipuri ja siellä yhden hyvin erityisentalon kohtalo, ynnä muita Arvo Tuomisen tekemiä yleisiä yhteiskunnallisia huomioita venäläisestä maailmanmenosta.

Arvo Tuominen on tullut rajan molemmin puolin tunnetuksi Suomen ja Venäjän yhteistä historiaa käsittelevistä dokumenttielokuvista ja kirjoista. Tuominen on verkostoitunut Venäjällä poikkeuksellisen hyvin tuntien maan koko kirjon baarien miehistä Vladimir Putinin lähipiiriin.

---

Tiistai 10.1.2023 klo 18 Kuusankoskitalo ja kaupungin YouTube-kanava

Mannerheim, Venäjä ja vapaussota 1917 – 1918

Seppo Aalto

Katso luento

Luennossa selvitetään vuonna 1917 Venäjällä kenraaliluutnantiksi ylennetyn ja kolme divisioonaa käsittävän armeijakunnan päälliköksi nimitetyn vapaaherra Carl Gustav Mannerheimin tietä Suomen valkoisen armeijan ylipäälliköksi. Miten aristokraattiupseeri toimi vallankumousten, anarkian ja sodan riepottelemalla Venäjällä? Miksi Mannerheim päätti lähteä Venäjältä ja jäädä epäröinnistä huolimatta vasta itsenäistyneeseen Suomeen vuodenvaihteessa 1917–1918?

Mannerheim oli Suomessa epäluotettavana pidetty kenraali ilman asemaa ja armeijaa. Hän oli ollut tsaarille järkkymättömän uskollinen, Hänen Majesteettinsa hovin ympärille muodostuneeseen hallintokoneistoon elämänsä sitonut henkivartiokaartin upseeri. Suomea johtaneet senaattorit ja suojeluskuntia armeijaksi organisoineet upseerit olivat tunnettuja itsenäisyysaktivisteja. Vastakkain olivat tuli ja vesi. Silti virkaheitto kenraali nousi alle kuukaudessa valkoisen armeijan ylipäälliköksi. Miten tämä oli mahdollista?

Kolmanneksi selvitetään Mannerheimin toimintaa ylipäällikkönä. Mitkä olivat hänen tavoitteidensa perimmäiset sotilaalliset, poliittiset ja ideologiset periaatteet. Mitä Mannerheimille merkitsi vapaussota. Lopuksi pohditaan ylipäällikön vaikutusta sisällissodan päättäneeseen myös Pohjois-Kymenlaaksoa ankarasti koetelleeseen valkoiseen terroriin ja vankileirikatastrofiin.

Seppo Aalto on Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti. Hän on kirjoittanut Suomen Ruotsin ajan ja Helsingin urheilun historiasta useita kirjoja, yleisesityksiä ja artikkeleita. Aalto sai viimeisimmästä teoksestaan Kapina Tehtailla vuoden 2018 Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon.

---

Tiistai 17.1.2023 klo 18 Kuusankoskitalo ja Kaupungin YouTube-kanava

Sodan tulevaisuus? Ukrainan ja talvisodan opit ja yhdenmukaisuudet

Lasse Laaksonen

Katso luento

Sodan tulevaisuus? Ukrainan ja talvisodan opit ja yhdenmukaisuudet.
Sodankäynnin historiassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan on monessa suhteessa erityinen. Sotaa käydään useimmilla ulottuvuuksilla ja alustoilla kuin koskaan aiemmin. Sodan sumu on tiedon ja vaikuttamisen näkökulmasta sakeampaa kuin koskaan aikaisemmin. Samalla kuitenkin perinteiset taistelutavat ovat osoittaneet voimansa.

Sotahistoriasta löytyy paljon yhdenmukaisuuksia ja opetuksia, jotka pätevät ajankulusta huolimatta Tämä koskettaa erityisesti suomalaisia, joiden on ollut erityisen helppo samaistua ukrainalaisten ahdinkoon. Talvisodassa Suomi joutui taistelemaan itsenäisyydestä Daavid-Goljat -asetelmassa aggressiivista suurvalta-Neuvostoliittoa vastaan. Stalinin ja Putinin mielenliikkeissä ja toimenpiteissä on paljon samaa, samoin sotapäällikköjen johtamisessa massa-armeijassa.

Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan ja talvisotaa on tarkoituksenmukaista ja ajankohtaista verratta toisiin. Talvisotaan on viitattu niin Zelenskyn kuin Medjevin puheissa kuin maailman valtalehdissä. Erityisesti Suomen on Venäjän rajanaapurina hedelmällistä huomioida historia ja peilata sitä nykypäivään. Mitä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ajanmukaisesta sodankäynnistä opettanut? Miltä tulevaisuus näyttää?

Lasse Laaksonen on filosofian tohtori ja dosentti. Hän toimii Suomen ja Skandinavian historian dosenttina Helsingin yliopistossa, Suomen sotahistorian dosenttina Maanpuolustuskorkeakoulussa ja sotahistorian dosenttina Itä-Suomen yliopistossa. Laaksosen väitöskirja Todellisuus ja harhat – Kannaksen taistelut ja suomalaisten joukkojen tila talvisodan lopussa (1999) herätti paljon keskustelua ja sai kiitosta osakseen.

Hänen tutkimuksiaan ovat mm. palkittu Eripuraa ja arvovaltaa – Mannerheimin ja kenraalien henkilösuhteet ja johtaminen (2004, 2014) sekä Viina, hermot ja rangaistukset – sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat 1918-1945 (2017), joka valittiin ehdolle sekä Vuoden Tiedekirjaksi että Vuoden Historiateokseksi. Viimeisin hänen kirjansa on Kynän ja miekan kenraali – Wallenius (2021). Lisäksi Laaksonen on esiintynyt kansainvälisissä seminaareissa, kirjoittanut artikkeleita sekä tehnyt arvosteluja ja vertaisarviointeja. Hän on syventynyt sotilaspedagogiikkaan ja sotataitoon Yhdysvaltojen sotilasakatemiassa West Pointissa (2007). Viime aikoina Laaksonen on analysoinut Ukrainan sotaa eri medioissa.

---

Tiistai 24.1.2023 klo 18 Kuusankoskitalo ja kaupungin YouTube-kanava

Venäjä, hybridivaikuttaja

Martti J. Kari

Katso luento

Filosofian tohtori, eversti (evp) Martti J Kari on Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin työelämäprofessori. Kari palveli pääosan sotilasurastaan sotilastiedustelussa kotimaassa ja Itä-Euroopan maissa muun muassa puolustusasiamiehenä Ukrainassa ja Puolassa ja kriisinhallintajoukon komentajana Bosniassa.

Keväällä 2017 Kari teki väitöskirjaa vanhempana tutkijana Atlantic Councilissa Washingtonissa. Vuonna 2020 hän työskenteli Kiovassa, Ukrainassa EUAM:n strategisena neuvonantajana Ukrainan tiedustelupalvelujen uudistuksessa. Kari on julkaissut useita artikkeleita tiedustelusta, Venäjästä, Ukrainasta, kyberturvallisuudesta ja hybridiuhista. Keväästä 2022 Kari on toiminut uutissuomalaisen kolumnistina kirjoittaen yli 60 kolumnia Ukrainan sodasta.
Hän opettaa ja tutkii strategista tiedustelua, tiedusteluanalyysiä, informaatiovaikuttamista, kyberturvallisuutta ja hybridiuhkiin liittyviä aiheita. Kari kehittää Jyväskylän yliopistossa informaatiopsykologisen turvallisuuden opetusta ja tutkimusta.

---

Tiistai 31.1.2023 klo 18 Kuusankoskitalo ja kaupungin YouTube-kanava

Kansakunnan Kakkonen – Kalevi Sorsan poliittinen toiminta 1969 -1993

Henrik Meinander

Katso luento

Kalevi Sorsa (1930–2004) muistetaan Kekkosen ja Koiviston ohella keskeisenä poliittisena vaikuttajana 1970- ja 1980-lukujen Suomessa. Hän johti maan suurinta puoluetta SDP:tä 12 vuotta, toimi yhteensä kymmenen vuotta pääministerinä ja kolme vuotta ulkoministerinä, muttei koskaan noussut tasavallan presidentiksi. Epäonnistuiko Sorsa vai oliko hän kansakunnan pitkäaikaisimpana kakkosena itse asiassa sen ykkönen?

Henrik Meinanderin monivivahteissa Sorsa-elämäkerrassa avautuu monta uutta näkymää suomalaiseen vallankäyttöön, poliittiseen julkisuuteen ja taloudelliseen siirtymään YYA-ajan kytköksistä kohti EU:ta. Teos perustuu laajaan lähdeaineistoon ja aiemmin käyttämättömään Sorsan henkilöarkistoon, jota Meinander tapansa mukaisesti tulkitsee kriittisen empaattisesti.

Henrik Meinander on toiminut historian professorina Helsingin yliopistossa vuodesta 2001. Hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja, tieteellisiä artikkeleita ja kolumneja.

Luentosarjan järjestää Kouvolan kaupungin kulttuuripalvelut.

Ota yhteyttä

Jetsu Helena

Kulttuurituottaja

Käyntiosoite: Varuskuntakatu 11, 45100 Kouvola

Puhelinnumero: 0206157420

Matkapuhelinnumero: 0400775681

Sähköposti: helena.jetsu@kouvola.fi

Yksikkö: Kulttuuritapahtumat

Toimisto: Kouvola-talo

 https://www.kouvola.fi/vapaa-aika/kulttuuri/kulttuuritapahtumat/nakokulmia-suomen-historiaan/.

Pertti Paalanen