Voikkaalaisia Pilkanmaan kartanon vieraina

Kuva:Poikilo.finna.fi

Väkeä Pilkanmaan kartanon tiloissa. Takana vasemmalla seisoo Pilkanmaan kartanon omistaja kansanedustaja Hjalmar "Jalmari" Alfhildus Forstadius, 1936 alkaen Pilkama. Äärimmäisenä oikealla istuu hänen vaimonsa Saima Forstadius, 1936 alkaen Pilkama (o.s. Varpenius). Hjalmar Pilkama oli kansanedustajana 1930-1942 (kuolemaansa asti). Kuvassa myös mm. rva Matilainen, opettaja Hilda Mäkelä, Jussi Kossila, rva Maja Gunnar (Kunnaala), Sirkka Aarnio, Martta Paalanen, leipurin rva Ikäheimonen, rva Westman, rva Kiminki ja rva Loijas. 

Pertti Paalanen

Sanontojen eroavuuksia ja karjalan ja valkealan murteiden välillä

Oravulas olo onnellinen

Oravalan kyläyhdistyksen julkaisu 2004

isbn 952-91-9652-0

 Pertti Paalanen

Sarjassa: Näkökulmia Suomen historiaan -Kouvolan naiset sisällissodassa j Lotta Svärdin osan 1918-1944

Tiistai 14.1.2025 klo 18 Kuusankoskitalo ja kaupungin YouTube-kanava

Kun isänmaa kutsuu sinua
– Kouvolan naiset sisällissodassa ja Lotta Svärdin osana 1918-1944

Sakari Viinikainen

Katso Sakari Viinikaisen luento Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.

Lotta Svärd-järjestö syntyi sisällissodan jälkeen, mutta sen juuret työntyvät syvälle Suomen intsenäistymiseen johtaneisiin tapahtumiin. Riihimäen suojeluskunnan naisjaosto alkoi marraskuussa 1918 käyttää itsestään Vänrikki Stoolin tarinoista lainattua Lotta Svärd-nimeä ja suojeluskuntien ylipäällikkö Georg Didrik von Essen toi sen yleiseen käyttöön kehottaessaan elokuussa1919 suojeluskuntia perustamaan yhteyteensä Lotta Svärd-osastoja. Valtakunnallinen Lotta Svärd-järjestö perustettiin maaliskuussa 1921. Siitä tuli Suomen kenties koko maailman suurin järjestö, johon kuului enimmillään 232 000 jäsentä. Ilman lottia Suomi ei olisi selvinnyt viime sodissamme. Heidän valtavaa suoranaista merkitystään sotatoimille kuvaa, että he vapauttivat vähintään divisioonan verran miehiä rintamatehtäviin. Järjestön tekemän kasvatustyön merkitystä maanpuolustushengelle on mahdotonta edes mitata.

Kouvolassa naiset alkoivat sisällissodan alla valmistaa rintamaoloihin sopivia varusteita ja sodan puhjettua toistakymmentä naista lähti rintamalle lääkintä- ja huoltotehtäviin. Sodan jälkeen naisten toiminta jatkui suojeluskuntien yhteydessä sen enempää organisoitumatta, kunnes toukokuussa 1919 Kouvolan suojeluskunnan esikunta kehotti heitä järjestäytymään talous-, ambulanssi- ja ompeluosastoksi. Kouvolan Lotta Svärd-yhdistys perustettiin tammikuussa 1920. Kymenlaakson lottapiiri perustettiin helmikuussa 1921. Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli kouvolalainen Fanny Rikala, joka valittiin yhdessä kotkalaisen Greta Krohn kanssa edustamaan Kymenlaaksoa valtakunnallista järjestöä perustettaessa. Greta Krohn oli sen ensimmäinen puheenjohtaja. Järjestön legendaarinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja oli Fanny Luukkonen. Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin syksyllä 1944 valvontakomission määräyksestä.

Sakari Viinikainen on kouvolalainen opetusneuvos, paikallishistoroitsija ja tietokirjailija.

---

 https://www.kouvola.fi/vapaa-aika/kulttuuri/kulttuuritapahtumat/nakokulmia-suomen-historiaan/

Pertti Paalanen

Voikkaa 1 vene ryhmä naisia - Lotta kultaiset sanat

 

Kuva Martta Paalasen arkistosta, kuvaajasta tai tapahtumasta ei tietoa

Martta Paalasen arkisto

Pertti Paalanen

Voikkaan kuuluisa liikemies kolmikko 1960 luvulla Viiksi - Vieteri - Vernissa

Kuusankosken Sanomien ilmoitus1965

Viiksi - Yrjö Kaukoluoto parturi, myöhemmin ammattikoulun parturilinjan työnopettaja.

Vieteri - Ahti Nurminen kelloseppä, nuorena TUL painin mestaruuskisoissa, Voikkaan Viestin edustajana. Usein voikkaalaisten seurojen palkintojen sponsori.

Vernissa -  Lauri Uitto maalikauppias, oli perustamassa maahan alan kaupallista yhteistyö liittymää. 

Heillä oli tapana kokoontua Kymen Sillassa, joka oli Voikkaan työväentalon ravintola, silloin oli valkoiset pöytäliinat kuten tasokkaissa ravintoloissa. 

Kahdella ensin mainitulla oli lyhyt matka kokoontumisiin, liikkeet samassa kiinteistössä, eikä Myllytieltä ollut pitkä matka Laurilla. 

Ahti kertoi huoltavan, isoja kelloja kuten seinä- ja kaappikelloja vain alkuviikosta. 

Pertti Paalanen

Elämää Voikkaan kakkoskirjan jälkeen

Kuvien alkuperää selvitetään

Hyviä uutisia Kuusankoski seuralta, kaikki Voikkaanperinne piirille luovutetut valokuvat jotka on jo nyt scannattu, Voikkaa kirjojen valmistumiseen, eivät joudu arkiston hyllyille, vaan niistä muodostetaan laaja Voikkaa-aiheinen jäsennelty kuva-arkisto nettiin. 

Voikkaan kakkoskirjan valmistumisen, jälkeen loppuvuosi 2025. Voikkaan perinnepiiri käy kuva kuvalta arkistoa läpi lisäten niihin kuvien perustietoa. Ne on tarkoitus julkistaa Kuusankoski seuran netissä

Lisää kuvia perus tietoineen luovuttaja, kuvaaja, milloin kuvattu, mahdolliset kuvan henkilöt kaivataan, ellei kaikkia osia tiedossa, vajailla tiedoilla Voikkaa kuvat otetaan vastaan.

Rakennetaan myös valokuvilla Voikkaan historiaa, jota rajallisiin kahden kirjan sivuihin ei mahdu. Minun arvaukseni kuvien lukumäärästä tällä hetkellä, muutama sata, lisää tulee jokaisessa tapaamisessa.

Tuo kuvat mukanasi tapaamisiin, ellei ole mahdollisuutta scannata ja lähettää sähköpostilla. 

 Vanha totuus valokuva vastaa tuhatta sanaa.

 Hyvä päätös Kuusankoski seuralta ottaa käyttöön myös netin mahdollisuudet!

Pertti Paalanen

Woikka - Voikkaa kakkoskirja 2025 lopulla

Keskiviikkona 13.11.2024 Koulunmäellä käytiin läpi tulevan kirjan sisältöä lisäyksineen ja mukaan lupautuneita kirjoittajia. Esille siellä tuli Voikkaan kirkko tässä linkissä joka oli aikanaan myös blogissa kuva ja Eero Niinikosken puhe seurakunnan 100- vuotisesta taipaleesta.

https://voikkaanperinne.blogspot.com/2019/06/

Saamani tiedon mukaan suomen naisvoimistelijat harjoitti tiettyä ohjelmaa jota oli tarkoitus 1936 Berliinissä esittää, ei kilpailuna, vaan naisvoimistelun esille tuomisena. Voikkaalla harjoiteltiin myös ohjelmaa, lähtijöitä oli matkakustannukset osallistujat hoiti itse.  

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/naisvoimistelijat-tapasivat-fuhrerin

Uskon että tuleva kakkoskirja etenee aikataulun mukaisesti, katse tulevaisuuteen!

Huoleni on, mihin se suurimäärä valokuvia joita Voikkaan perinnepiirille saaduista kuvista joutuu, jotka ei mahdu näihin kahteen kirjaan.Ei kait vain parhaassa tapauksessa suoraan johonkin arkistoon, kun ne jo on skannattu digitaaliseen muotoon valmiiksi?

Ehdotukseni oli että Kuusankoski seura isännän oikeudella, paikkakunnan kulttuuriperinnön säilyttäjänä ja tarvittavalla rahoituksella hoitaisi kuvien lajittelun ja arkisteroinnin  kaikkien iloksi myös nettiin kaikkien iloksi.

Pertti Paalanen