Voikkaan-Urheilu-Veikot - Keski-Suomen Rykmentti klubin kentällä joskus 1930 luvulla
Jussi Elorannan arkisto
Jouko löytyykö VUV arkistosta kuvaan nimiä, tai muita tietoja?
Pertti Paalanen
sunnuntai 8. lokakuuta 2023
tiistai 26. syyskuuta 2023
Voikkaan Merisuojeluskuntalaisia
Voikkaan merisuojeluskuntalaisia valmiina lähtöön
Jussi Elorannan arkisto
Vasen alakulma: Eino Paalanen, monta nimeä puuttuu!
sunnuntai 6. elokuuta 2023
Voikkaan perinnepiiri aloittaa 13.9.2023 Voikkaan Seuratalo klo 17.00
VOIKKAAN PERINNEPIIRI /Voikkaa1301113
Kurssilla kootaan muistoja materiaalia Voikkaan historiasta tavoitteena tehdä "Voikkaa kakkonen" eli toinen julkaisu Voikkaan historiasta. Kurssi on maksuton OPH:n opintosetelituen ansiosta. Kokoontumispäivät: 13.9., 11.10., 8.11., 13.12., 10.1., 14.2., 13.3., 10.4., 8.5.
- Opettaja
- Niina Heikkilä
- Opetuspaikka
- Voikkaan Seuratalo
https://uusi.opistopalvelut.fi/kouvola/fi/course/21503
Pertti Paalanen
torstai 27. heinäkuuta 2023
Laulu- ja Soittojuhla Voikkaassa 1.6.1939
Kuva:Reino Kossilan arkisto
Muistini mukaan Perinnepiirin arkistossa on kuva Laulu- ja Soitto juhlan kulkueesta Lapin mäeltä.Tämä kuva oli uusi tuttavuus. Reino Kossilan arkistossa on Kouvolan Sanomien lehtiartikkeli samasta juhlasta.
Pertti Paalanen
perjantai 30. kesäkuuta 2023
Voikkaan ensimmäinen asukas 1300 luvulla Oravan Matti
Aluksi oli Kymijoki ja valtava koski, Salpausselänharju ja rantapeltojen lakeus sekä kaksi hiljaista kylää, Hirvelä ja Mattila. Hirvelä oli näistä vanhempi ja sekin vain Oravalan eteläinen osa. Oravala puolestaan saanut alkunsa 1300 -luvulla, kun Ruotsin kuningas antoi Oravan Matille suosituskirjan kylän maiden hallintaan. Muodollisesti Hirvelästä tuli HIrvelä vasta vuonna 1921 kun juuri perustettu Kuusankosken kunta halusi sille oman nimen erotukseksi Valkealan Oravalasta.
Woikka - Voikkaa Synty ja elinkeinoelämä
Kari Immonen
isbn 978-952-7130-65-0
https://www.valkealannuorisoseura.fi/kesa-2023-oravan-matti
https://www.valkealanmuseo.fi/
Pertti Paalanen
perjantai 26. toukokuuta 2023
Mitä pankkia oli Voikkaalla 1940-luvulla?
Koska Woikka-Voikkaa kirjan I-osaan tarkoitettua materiaalia jouduttiin rankasti supistamaa, ei esimerkiksi Voikkaalla toimivia pankkia siellä mainita lainkaan. Nyt II-osassa on sodanajan "Liike-elämä ja yritystoiminta" otsakkeen alla tarkoitus selvittää mitä pankkeja kyseisinä vuosina on toiminut.
Onko sinulla lisättävää, tai korjattavaa, etenkin alueellisen OP osalta. ota yhteyttä!
Kouvolan Sanomien ilmoitus 3.8.19022
Voikkaan konttorin valvojan ominaisuudessa olin 50-v juhlatilaisuudessa 1972 mukana. Siihen silloinen henkilökunta, Maini, Arja ja Eevi ja muut tytöt joita kaikkia en edes nyt muista nimeltä, sekä johtaja Sakari.V. Suomalainen oli panostanut todella paljon. Valitettavasti valokuvia tilaisuudesta on minulle jäänyt niukasti. 50-v näyttelyssä oli mm. esillä asiakirja, alkuperäisine allekirjoituksineen jolla pankkia anottiin paikkakunnalle. Eipä ollut silloin kännykameroita. Isoisäni Hiskias Paalanen oli siinä kauppiaiden ja yrittäjien joukossa mukana.
Kansallis-Osake-Pankin perustamisessa joka tapahtui 12.10.1889 oli vahvasti takana suomalaisuus aate. Suomessa oli vain ennen pankkia joissa puhuttiin ruotsia PYP tai Viipurin kauppahuoneiden omistama panki jossa puhuttiin saksaa.
PYP Pohjoismaiden yhdyspankki on perustettu 1919. Käsittääkseni Kymin Oy oli sen merkittävin asiakas paikkakunnalla, konttori myös Voikkaalla.
Kuusankosken kunta oli perustamassa Kuusankosken Säästöpankki 1932, joten konttori Voikkaalla.
Postisäästöpankki, Voikkaan postissa, Tilisiirtoja jo 1939.
Alueellinen Osuuspankki Voikkaalla? Osuuskassojen yhteenliitty OKO perustettu 14.5.1902
Suomalaisen talossa oli Savo-Karjalan Osake-Pankki (1933-1944)
Voikkaan perinnepiirin arkistosta löytyi lisää vanhoja pankkikonttorien kuvia ja lehtiuutisien leikkeitä. Sekä punaisen suomen seteli.
1918 Kansanvaltuuskunnan 100 markkaa
PYP Rantakatu Voikkaa
PYP Pilkanmaa
pertti.paalanen@gmail.com
tiistai 7. maaliskuuta 2023
Sukellus Sota-aikaan 1939-1945 - Reino Koponen kuvassa
.JPG)
Reino Koponen lentokonemekaanikko toinen vasemmalta
kuva Ilkka Koposen arkisto
Aki Haimi kirjoittaa:
Ilmavoimien kuvaston perusteella veikkaan vahvasti, että kone on Iljushin DB-3M. Tunnus DB-17, joka oli Saksasta saatu sotasaalispommikone.
Iljushin DB-3M oli venäläinen kaksimoottorinen ja kolmipaikkainen pommikone.
Kone oli hitaahko ja kömpelö, mutta sen varustus oli aikalaisekseen monipuolinen.
Lentoaika oli 10 tuntia, jonka vasta 67 vuotta myöhemmin kuljetuskone CASA C-295M ylitti ilmavoimissamme. Ilmavoimille saatiin viisi DB-3M:ää sotasaaliiksi, ja
kuusi ostettiin osina Saksasta. Kuusi myös tuhoutui onnettomuuksissa. Suomessa oli käytössä yksitoista konetta vuosina 1940–1945.
Kärkiväli: 21,44 m
Pituus: 14,22 m
Lentopaino: 9 500 kg
Suurin nopeus: 439 km/h
Korkeus: 9 300 m
Pommeja: 2 500 kg.
kirja: Kotirintama Sotavuosien Suomi naisten ja lasten silmin
Vähäheikkilän Kustannus 2003
Pertti Paalanen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)