perjantai 30. kesäkuuta 2023

Voikkaan ensimmäinen asukas 1300 luvulla Oravan Matti

Aluksi oli Kymijoki ja valtava koski, Salpausselänharju ja rantapeltojen lakeus sekä kaksi hiljaista kylää, Hirvelä ja Mattila. Hirvelä oli näistä vanhempi ja sekin vain Oravalan eteläinen osa. Oravala puolestaan saanut alkunsa 1300 -luvulla, kun Ruotsin kuningas antoi Oravan Matille suosituskirjan kylän maiden hallintaan. Muodollisesti Hirvelästä tuli HIrvelä vasta vuonna 1921 kun juuri perustettu Kuusankosken kunta halusi sille oman nimen erotukseksi Valkealan Oravalasta.

 Woikka - Voikkaa  Synty ja elinkeinoelämä
 Kari Immonen 
isbn 978-952-7130-65-0

https://www.valkealannuorisoseura.fi/kesa-2023-oravan-matti

https://www.valkealanmuseo.fi/

Pertti Paalanen


perjantai 26. toukokuuta 2023

Mitä pankkia oli Voikkaalla 1940-luvulla?

Koska Woikka-Voikkaa kirjan I-osaan tarkoitettua materiaalia jouduttiin rankasti supistamaa, ei esimerkiksi Voikkaalla toimivia pankkia siellä mainita lainkaan. Nyt II-osassa on sodanajan "Liike-elämä ja yritystoiminta" otsakkeen alla tarkoitus selvittää mitä pankkeja kyseisinä vuosina on toiminut.

Onko sinulla lisättävää, tai korjattavaa, etenkin alueellisen OP osalta. ota yhteyttä!

                                                                         Kuva Perinnepiirin arkisto

                                                                  Kouvolan Sanomien ilmoitus 3.8.19022


Voikkaan konttorin valvojan ominaisuudessa olin 50-v juhlatilaisuudessa 1972  mukana. Siihen silloinen henkilökunta, Maini, Arja ja Eevi ja muut tytöt joita kaikkia en edes nyt muista nimeltä,  sekä johtaja Sakari.V. Suomalainen oli panostanut todella paljon. Valitettavasti valokuvia tilaisuudesta on minulle jäänyt niukasti. 50-v näyttelyssä oli mm. esillä asiakirja, alkuperäisine allekirjoituksineen jolla pankkia anottiin paikkakunnalle. Eipä ollut silloin kännykameroita. Isoisäni Hiskias Paalanen oli siinä kauppiaiden ja yrittäjien joukossa mukana. 

Kansallis-Osake-Pankin perustamisessa joka tapahtui 12.10.1889 oli vahvasti takana suomalaisuus aate. Suomessa oli vain ennen pankkia joissa puhuttiin ruotsia PYP tai Viipurin kauppahuoneiden omistama panki jossa puhuttiin saksaa.   

PYP  Pohjoismaiden yhdyspankki on perustettu 1919. Käsittääkseni Kymin Oy oli sen merkittävin asiakas paikkakunnalla, konttori myös Voikkaalla.

Kuusankosken kunta oli perustamassa Kuusankosken Säästöpankki 1932, joten konttori Voikkaalla.

Postisäästöpankki, Voikkaan postissa, Tilisiirtoja jo 1939.

Alueellinen Osuuspankki Voikkaalla? Osuuskassojen yhteenliitty OKO perustettu 14.5.1902

Suomalaisen talossa oli  Savo-Karjalan Osake-Pankki (1933-1944)

Voikkaan perinnepiirin arkistosta löytyi lisää vanhoja pankkikonttorien kuvia ja lehtiuutisien leikkeitä. Sekä punaisen suomen seteli.


1918 Kansanvaltuuskunnan 100 markkaa 

PYP Rantakatu Voikkaa

PYP Pilkanmaa


Pertti Paalanen

pertti.paalanen@gmail.com


tiistai 7. maaliskuuta 2023

Sukellus Sota-aikaan 1939-1945 - Reino Koponen kuvassa

Reino Koponen lentokonemekaanikko toinen vasemmalta
kuva Ilkka Koposen arkisto
Aki Haimi kirjoittaa:

Ilmavoimien kuvaston perusteella veikkaan vahvasti, että kone on Iljushin DB-3M. Tunnus DB-17, joka oli Saksasta saatu sotasaalispommikone.

 

Iljushin DB-3M oli venäläinen kaksimoottorinen ja kolmipaikkainen pommikone.

Kone oli hitaahko ja kömpelö, mutta sen varustus oli aikalaisekseen monipuolinen.

Lentoaika oli 10 tuntia, jonka vasta 67 vuotta myöhemmin kuljetuskone CASA C-295M ylitti ilmavoimissamme. Ilmavoimille saatiin viisi DB-3M:ää sotasaaliiksi, ja

kuusi ostettiin osina Saksasta. Kuusi myös tuhoutui onnettomuuksissa. Suomessa oli käytössä yksitoista konetta vuosina 1940–1945.

 

Kärkiväli: 21,44 m

Pituus: 14,22 m

Lentopaino: 9 500 kg

Suurin nopeus: 439 km/h

Korkeus: 9 300 m

Pommeja: 2 500 kg.

 








kirja: Kotirintama  Sotavuosien Suomi naisten ja lasten silmin
Vähäheikkilän Kustannus 2003

Pertti Paalanen
 

perjantai 24. helmikuuta 2023

Erään sodan laajenemisen vuosipäivä 24.3

 

PUNA-ARMEIJAN RINTAMAPROPAGANDAA 1939 - 1944



Lisää näytteitäyä alla olevasta linkistä


Venäläisten rintamapropaganda eroaa suomalaisesta siinä, että se oli tyyliltään varsin tökeröä ja yliampuvaa.

Sanallinen viestintä oli usein puettu sanomalehtimäiseen asuun uutisineen ja haastatteluineen. Loikkareille taattiin hyvät ja inhimilliset olosuhteet vankileirillä ja mahdollisuus palata kotiin sodan päätyttyä. Alla olevissa kuvissa on esitetty muutamia Puna Armeijan propaganda-lehtisiä.

Napsauttamalla pikkukuvaa saat sen laajenemaan isoksi.

http://www.oh1kw.fi/propaven.html

Voikkaan Perinnepiirin sotatyöryhmän  kaivauksien tuloksia.


Jos Kyynelradioiden kehityksen historiasta haluat tietoa, täältä se löytyy

ww.oh1kw.fi/Kyyneleen_lyhyt_kh.html

Toimintakuntoinen Kyynel radio löytyy Kouvolan Sotilasradiomuseosta

https://putkiradiomuseo.fi/sotilasradiomuseo/

Pertti Paalanen




sunnuntai 5. helmikuuta 2023

Voikkaan Virvoitusjuomatehdas





Pullojen pesua



Reino Koponen pullotuskoneella
 


Ilkka Koposen arkisto

Pertti Paalanen



perjantai 6. tammikuuta 2023

 




Kouvolan Sanomat 1926 

Hei
Sovimme viime kerralla, että aloitetaan kokoontumiset tästä 11.1.2022 alkaen jo klo 17.00.
Joten  tavataan siis silloin. 

Ajattelin, että voisimme keskustella tapaamisessa pääasiassa urheiluasioista ja miettiä mitä kaikkea 
siihen liittyy.

Laitan tähän listan siitä, mitä olen kirjannut Voikkaa kakkosen sisältösuunnitelmaan urheiluasioista.
Tässähän ei toki ole kaikkea vaan paljon varmaan puuttuu. 

Miettikää tykönänne ennen keskiviikkoa mitä urheiluasioita kirjaan pitäisi sisällyttää ja mikä on oleellista
ja mainitsemisen arvoista. Kuviakin tietysti tarvitaan, joita kyllä on minulle jonkin verran jo kertynyt. 

Urheilu
- Urheiluseurat: Työryhmä miettimään asiaa! 
Voikkaan Viesti (Kari Immonen luvannut kirjoittaa)
Voikkaan Urheiluveikot
Pallopeikot
Voikkaan Vesa
Voikkaan Naisvoimistelijat
Voikan Uimaseura
Urheilupaikat
- kentät, hyppyrimäki, Sompasen uimalaitos (Lasse Kanpin teos), ampumarata  (kallioluola), Klubin kenttä, Palokunnantalo, Seuratalo, painisalit luistinradat, hiihtoreitit, Työväentalon kenttä

- Urheilijoita: Paavo Martelius, Harri Meriluoto, Veikko Lavonen, Ismo Kamesaki, Sami Hyypiä, Arvo Askola (kestävyysjuoksija mm. hopeaa Berliinin olympialaisissa), Stefan Koivikko  



Terveisin

Niina Heikkilä
puh. 0400 543 886


Pertti Paalanen

torstai 29. joulukuuta 2022

Kansallisarkisto: Ote Voikkaan Lottien jäsenluettelosta


Tuttuja nimiä runsaasti. 
Hammaslääkärin nimi tuli uutena esiin.

Pertti Paalanen