tiistai 9. helmikuuta 2021

Otteita Jaalan historiasta Voikkaaseen liittyviä

 





Jaalan historia ISBN 952-999364-0-0

Pertti Paalanen
pertti.paalanen@gmail.com

maanantai 8. helmikuuta 2021

Eija Parkkisen ehdotus entisille tai nykyisille Voikkaalaisille

 


kuva: Auli Joutjärvi helmikuu 2021

Eija Parkkisen kirjoitus Voikkaan FB ryhmässä

https://www.facebook.com/groups/103652063007846

Onko Voikkaalka ladut kunnosa? Itse en hiihdä, mutta tässä on yksi syy lisää tehdä Voikkaalle kyläyhdistys. Mitä mieltä olette? Lähtisikö joku vetämään tätä? Virtakivensauna tarjoaa ilmaiseksi yhdistykselle kokouspaikan ja itse lupaan olla mukana aktiivisena talvikauden. Vetäjäksi siihen minusta ei ole koska kesällä en kerkeä ja paperihommissa olen surkea. Mieleeni tulee heti kaksi kyläläisten järjestämää juttua talkoilla leikkikenttä tempaus muutama kesä sitten ja Woikkarock. Lisäksi perinne piiri työstää upeasti Voikkaasta kirjaa. Mitä muuta hienoa saataisiinkaan yhdessä aikaan meidän upealla Voikkaalla?

Pertti Paalanen

pertti.paalanen@gmail.com


tiistai 22. joulukuuta 2020

Voikkaan perinnepiiri 2021

 

Museovirasto finna.fi Kuusen koristelua 1960

Olen keskustellut Kansalaisopistolla Voikkaan perinnepiirin jatkamisesta ja olemme tulleet siihen tulokseen, että vasta ensi vuoden syksyllä on järkevää alkaa ison ryhmän kokoontumiset.
Toimituskunta on kokoontunut koronasta huolimatta vaikka tosin joulukuulle suunniteltu tapaaminen jouduttiin peruuttamaan koronatilanteen huononemisen takia.

Koronan takia ei siis voida perinnepiirin ison ryhmän kokoontumisia vielä aloittaa tulevalla kevätkaudella vaikka aiemmin sitä suunniteltiin.
Toivotaan, että tilanne paranee alkuvuoden mittaan ja rokotukset saadaan kaikille ja elämä palautuisi suunnilleen normaaleille urille.

Toimituskunta jatkaa kokoontumisia kuitenkin ja Voikkaa-kirjan ensimmäinen osa pitäisi saada kasaan kevään ja kesän mittaan. Paljon materiaalia toki jo onkin. Kirjan ilmestyminen on suunniteltu ensi syksyksi.

Toimituskunnan kokous  voitaisiin pitää tammikuun alkupuolella tai puolivälin paikkeilla. . Palaan tähän asiaan erikseen toimituskunnan kanssa. 

Kiitos kaikklle perinnepiiriläisille ja toimituskunnan jäsenille aktiivisuudesta ja innostuksesta.

Toivotan teille kaikille oikein hyvää ja rauhallista joulua ja parempaa uutta vuotta 2021.


Lämpimin terveisin

Niina Heikkilä

puh.   0400 543886

pertti.paalanen@gmail.com

maanantai 30. marraskuuta 2020

Otteita Kuusankosken VSS lautakunnan evakuointisuunnitelmasta vuodelta 1938

(SA-kuva) Lappeen evakkoja Iitissä 24.06.1941
 kuvassa myös häkäpönttöauto

5.3.5 Evakuointisuunnitelma Närpiöön

Kuusankosken VSS lautakunta 1938

Yleissuunnitelma Kuusankosken pitäjän evakontia varten

Jakautui alueisiin: Voikkaa kuului alue 2 , jotka taas jakautu evakuointipiireihin

15. Virtakivi

16. Sikomäki-Huonmäki

17. Yrjönoja-Voikan keskus, erillisenä evakuoitava Voikkaantehdas alue.

18. Mattila, paitsi erillisenä evakuoitava Mattilan Lastenkoti

19. Koulunmäki-Urheilukentänmäki

20. Hirvelä

Osa piireistä oli tyypillisä asutuspiiriä, osa maanviljetyspiirejä, ja tehdasalue joilla oli omat erityistarpeet.

Evakuoinnin suoritushenkilöstö

Kuhunkin evakuointipiiriin on nimetty piirinpäällikö apulaisineen. Samoin on nimetty väestön kokoontumispaikka ja tavaran kokoamispaikka ja päälliköt niihin. Sekä erilliset päälliköt jokaiseen niihin piiriin, joissa karjan kokoontumispaikka sijaitsee.

Hälyyttäminen

Piirien päälliköt apulaisineen hoitaa alueen hälyttämisen kuulutuksilla. Kokoontumisaikoja määrättäessä on väestölle varattava vähintään 6 tunnin valmistautumisaika henkilökohtaisien omaisuuden pakkaamiseen ja kuljettamiseen tavaran kokoamispaikalle.

Eri piirien kokoontuisaikoja määrätessä otetaan huomioon kunkin piirin asema suurimpiin pommitusmaaleihin nähden siten, että uhatuimmat piirit avakuoitdaan ensin. Lisäksi huomioidaan eri kokoontumispaikkojen etäisyys kuormauspaikasta, Voikkaan asemasta.

Evakuoitavat yllämainituilta alueilta

Väestö: Erillisen suunnitelman mukaan kuljetettavat. Loput marssimaan pystyvät 30km/vuorokausi

Materiaali: Viljat 161.0 ton, koneita 87.9 ton, teuraseläimiä 8.6 ton, henk.koht omaisuus 100kg/ perhe 139.6 t, kauppa y.m. varastot 250.5 ton. Yhteensä 650.3 ton.

Kuljetuksissa hevoset oli merkittävässä osassa, samoin Voikaan asema johon Kuusankosken pitäjän tavaramäärä keskitettiin. Autot oli varattu sotilasjohdon käytööön, osin hevosetkin.

Karja: Elävinä kuljetettavien erillisen suunnitelman mukaisesti, kuljetus reitteineen hoittajineen.

Kymin Oy Voikkaan tehdaslaitoksen evakoitavat varastot, koneet ja arvokkaimmat koneenosat. Erillisen suunnitelman mukaan, yhteensä 3430.0 ton

Kouvolan kaupungin Arkisto

Nimimies Saastamoinen piti ainakin Kuusankosken ja Voikkaan Seurataloissa tilaisuudet evakuoinen käytännön ohjeistuksesta. Sen perusteella löytyy vieläkin koivuisia pöytiä ja tuolia joiden alle on maalilla kirjoitettu omistajan nimi ja paikkakunta Voikkaa. Myös puisiin evakkolaatikoihin tehtiin samat merkinnät.

Osana evakuointiin valmistautumista Kymin Oy tehtailla oli valmistettu ennakkoon tukevia puisia evakkolaatikoita, 50 x 60 cm joita oli jaettu ruokakunnille. Näille evakkolaatikoille oli suunnitelma siirtää välttämättömät tavarat Närpiöön, johon oli tarkoitus rakentaa niiden väliaikaiseen säilytykseen varastohalli, jonka piirrustukset oli jo valmiina Kuusankosken rakennustarkastaja Eino Niinivirralla.

Tätä 1938 laadittua suunnitelmaan, oli päivitetty useasti laatimisen jälkeen. Ainakin (YH) ylimääräisen kertausharjoitusten aikana 1939, välirauhan aikana ennen jatkosotaa, sekä varmasti 1.2.1941

Etelä-Suomessa on aloitettu väestön vapaaehtoiset evakuoinnit

Suomen Kuvalehti kertoo niistä lokakuun lopussa 1939 ja pohtii, millä nimellä näitä ”maaseudun hiljaisempiin ja rauhallisempiin oloihin” siirtyneitä tulisi kutsua. Ovatko he ”syysvieraita” vai”evakoituneita”, sillä ”ei voi puhua sotapakolaisistakaan”?

Helsingistä on  lähtenyt pois ”alun toistasataatuhatta” ihmistä.


SUOMEN ja Neuvostoliiton suhteet kiristyvät lokakuun alussa, kun neuvottelut ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä” Moskovassa alkavat. Suomi kutsuu kenttäarmeijan ”ylimääräisiin harjoituksiin”. Kyse on liikekannallepanosta.

Talvisota alkaa 30. 11.1939. Puna-armeija avaa tulen Kannaksella klo 6.50.

Suomen Kuvalehti 49/1939

Jatkosodan alkaessa 24.6.1941 tunnelmia Kuusankoskella

Nimismies Saastamoisen ohjeet evakuontiin:

Kuusankoskelta oli suuunta Mäntsälään. Ne joilla ei ollut polkupyörää, joutuisi kävelmään 30 km päivässä. Linja-autoja oli vain sairaita ja lapsia varten. Mukaan sai ottaa vain sen, mitä jaksoi kantaa.Vaatteet ja vuodevaatteet pakattiin evakkolaatikoihin, jotka vietiin määrättyyn paikkkaan, josta ne viranomaisten toimesta kuljetettaisi Mäntsälään. Kaikki muu kalusto oli jätettävä. Sikäli kun myöhemmin tarjoutuisi mahdollisuus hakea lisää tavaroita, tämä koskisi ensisijaisesti vaatteita, ompelukoneita ja kangaspuita.

Huonekalut oli merkattu punakynällä. Pakkoevakointia ei vielä ole meille tullut. Rajaseudun asukkaat kulkivat maantiellä tavaroinen ja lehmineen. Tulisiko koko Kymenlaakson teollisuusväestö kulkemaan tietä pitkin länteen? Pelkkä ajatus hirvitti.

Ryssät Tulevat: Brita von Troil

Onneksi tätä todella massiivista viranomaisten määräävää evakuonti suunnitelmaa ei tarvittu toteuttaa. Karjalankannas kesti suurin uhrauksin ja saksalaisten tehokkaalla viime hetken avulla. Pelko joka saattoi olla mielessä, tuleeko Kymijoki taas monenenko kerran rajajoeksi oli turha.

Pertti Paalanen




lauantai 24. lokakuuta 2020

Valkealaisia puumerkkiä, mukana myös Mattilasta silloisesta Valkealasta

Ennen Kuusankosken syntyä 1921 Mattilan kylä oli osa Valkealaa joten Valkelan hautausmaalla on Mattilaisten sukuhautoja. Muutama Mattilan kylän tilanomistajien puumerkit löytyy listalta.
Pro Agrian sukuviiri listasta, päivitetty 1964 löytyy muutama Mattilan tila, vanhin  samansuvun hallussa vuodesta 1596, varmasti puumerkeille oli silloin merkitystä.




 Valkealan Sanomat 18.10.2020 Veikko Puuskarin muistiinpanot


Pertti Paalanen
pertti.paalanen@gmail.com