Voikkaan perinnepiirin aktivisti - paikkakunnan muisti Reijo Hasu

Reijo Hasu, monen toimen peruskuusaalainen

Sorvari vai laivuri? Elokuvakoneenkäyttäjä vai filmitähti? Matkanjohtaja vai tanssijärjestäjä?
 Pesulapomo vai basisti? Pilkanmaalla asuvasta Reijo Hasusta voisi käyttää kaikkia näitä titteleitä,
eikä mikään niistä tyhjentäisi hänen elämänkaarestaan kuin pätkän.

Haastatella Reijo Hasua - mission impossible. Häntä eivät kiinnosta haastattelijan tekosyvälliset "miten sinusta on tullut tuollainen tarinankertoja" -kysymykset; vastaus niihin on aina "en tiiä". Paras kun vain antautuu kuuntelemaan tätä armoitettua tarinaniskijää ja hauskaa seuramiestä. Silloin luvassa on naurua ja ihmettelyä siitä, miten luovasti tämän kuusaalaisen elämänkin voi elää.

Palapihviä utareesta

Reijon elämäntarinaa on puolitutun mahdotonta panna aikajärjestykseen - asiat ja tekemiset limittyvät, ja haastatellessa eri vuosikymmenten jutut samasta aiheesta punoutuvat toisiinsa. Alku on kuitenkin helppo hahmottaa, lapsuudenperheestä tämänkin elämäntaiteilijan vaiheet käynnistyivät.

Reijo Hasun julkaisuja

Pitkä ja mielenkiitoinen juttu lue lisää...
http://minkuusas.blogspot.com/2014/07/reijo-hasu.html

Kukahan tämä Kuusaankosken Sanomien 1980 luvulla pakinoinut Wiljaminpoika hänellä taisi olla jotain kytkentää Voikkaalle.

Pertti Paalanen
pertti.paalanen@gmail.com

Perinnepiirin Voikkaa kävely 8.5.2019 klo 17.30 Seuratalolta

Kuvat Esa Karhun arkistosta

Hauska tapaaminen täysin yllättäen Esa kanssa kahvila Mintussa Voikkaalla
jossa nämä kuvat oli hänellä mukana

Seuraavan kokoontumisen sijaan 8.5.2019 klo 17.30 suoritamme 

Voikkaa kävelyn Seuratalolta lähtö.

Kävely tehdään ellei sada kaatamalla tms. 

Ainakin sen olisi tarkoitus päättyä Virtakiven saunalle.

Toimituskunta kokoontuu normaalisti 8.5.2019 ennen Voikkaa kävelyä klo 15.00

Viime tapaamisessa kartoitimme paikallisia perinne ruokia. Lisää kaivataan mukana saa olla lyhyt resepti, niin valmistus aukea paremmin.

Samoin etsimme paikallisia murre sanoja tai sanontoja. Usein ne ovat ruotsin- tai venäjän kielestä lähtöisin.

Niitä voit lähettää allekirjoittaneelle vaikka sähköpostilla, jos et voi saapua tapaamisiimme, toimitan ne kaikki toimituskunnalle.

Voikkaan perinnepiirin aktiivi jäsen muistelee

Keijo Salonen tuntee Kuusankoskea ja varsinkin Voikkaata perusteellisemmin kuin moni muu paikkakuntalainen. Hän on aktiivinen perinteen harrastaja ja ollut mukana useankin paikallishistorian kirjan teossa - "että meistä jää jotakin jälelle".
- Aikaisemmin tehtiin Pilkanmaa-kirjaa, sitten Valdemar Haimin musiikkikirjaa. Kimmo Seppänen teki paikallisesta musiikin historiasta kirjan, ja nyt olen mukana Voikkaan perinnekirjan teossa. Synnyin Pilkanmaassa vuonna -30, mutta se oli oma sisäpiirin laaksonsa, ei siellä mitään tapahtunut. Voikkaa oli kaiken toiminnan keskus, siitä minä jonkin verran tiedänkin ja olen siksi mukana Voikkaan menneisyyttä kokoamassa.

Juttu jatkuu, lisää tästä linkistä
https://minkuusas.blogspot.com/2019/03/keijo-salonen-tunnistaa-voikkaan-taudin.html

Kuvaus voikkaalais-pariisilaisen taiteilijan vaiheista Vieno Elomaa

http://minkuusas.blogspot.com/2015/03/vieno-elomaa-kuusankosken-pariisitar.html
Poikilo museon linkki
https://tarinasoitin.fi/vienoelomaa

Seppo Hammar - suu messingillä jo 66 vuotta

Seppo Hammar sai metallipuolen nelivuotisen koulutuksen Kymiyhtiön ammattikoulussa. Koulun jälkeen hän pääsi Voikkaan korjauspajalle sorvariksi. Sieltä hän lähti teknilliseen kouluun Lappeenrantaan ja valmistui teknikoksi. Soitin pysyi kädessä kaikki nämäkin vuodet - myös Lappeenrannassa hänet pyydettiin orkesteriin. Tutkinnon suoritettuaan Hammar palasi korjauspajalle ja oli siellä eläkkeelle jäämiseensä asti, vuoteen 1992.

Juttu jatkuu, lisää tästä linkistä
https://minkuusas.blogspot.com/search?q=seppo+hammar

Voikkaalainen desantti

Väinö Niilo-Rämä syntynyt Voikkaalla 1900 luvun alkupuolella.

Isänsä vakaumuksellisia jälkiä seuraten liittyi jo nuorena Suomen Kommunistiseen Puolueeseen. Toimien siellä aktiivisesti, vakaumuksensa mukaan. Eri vaiheiden jälkeen hän loikkasi Pärmin pataljoonasta muutaman muun miehen kanssa Neuvostoliiton puolelle. Koulutettuna sähkötystaitoisena desanttina pudotettiin laskuvarjolla takaisin suomeen, suomalaisen sotilaan asussa huhtikuussa 1943, pudotus paikka oli Valkealassa. Josta siirtyi kotitaloonsa Voikkaalle jossa piileskeli. Mukana amerikkalainen sähkötysradio Tensor, jolla viestitti Neuvostoliitolle tietoja sodan loppuun saakka. Jäämättä toiminnasta kiinni. Hän toimi heti sodan jälkeen punaisen Valpon asiamiehenä.

Lähteet:

Jukka Rislakki 1985 Isbn 68-79.99.153-155.176

Kouvolan Sotilasradio museon julkaisu:

http://putkiradiomuseo.fi/historia/HUOMIO4.pdf

Pärmin Pataljoona:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Erillinen_Pataljoona_21

Pertti Paalanen
pertti.paalanen@gmail.com

Seuraava kokoontuminen 10.4.2019 klo 17.30 Voikkaan Seuratalossa

T:mi Paalasen liikerakennus vuosi 1949, korotettiin 1958 toisella kerroksella joilloin takana näkyvä asuinrakennus purettiin.

Kouvolan Sanomat 1925

Maakauppiaita  1928 luvulla

Valapaton tulva Kymenlaaksossa 1898-1910

Tiivistelmä – Referat – Abstract 

Tutkimuksessa tarkastellaan Kymijokilaaksossa vuosien 1898 ja 1899 valapaton tulvana tunnettua suurtulvaa yhdistellen paikallishistorian ja ympäristöhistorian näkökulmia. Vuoden 1899 suurtulva on yhä Suomen historian suurin mitattu tulva, jonka aikana Järvi-Suomen suuret laskujoet, Vuoksi, Kymijoki ja Kokemäenjoki tulvivat yli äyräidensä hukuttaen rantamaita tulvan alle. Tulvan tuhot kohosivat miljooniin markkoihin ja jättivät jälkeensä kiivaan keskustelun tulvan syistä ja korvausvelvollisista. Tulvan muistona rantakiviin ja -kallioihin jäi korkeanveden viivoja, joita kutsutaan edelleen valapaton viivoiksi muistona samana keväänä keisari Nikolai II antamasta helmikuun manifestista. Työssä keskitytään taustoittamaan jokilaaksossa ennen tulvaa käynnissä ollutta teollisuuden ja maatalouden muutosta kohti modernia ja rationaalista tuotantoa, mikä muodosti paikallisyhteisössä vallitsevan tilanteen tulvan aikana. Tämän jälkeen seurataan eri kunnissa paikallisyhteisöjen reaktioita tulvaan jakaen kunnat pareiksi toisen edustaessa Uudenmaan läänin ja toisen Viipurin läänin puolta Kymijoen rannoista. Paikallisyhteisön reaktiota seurataan sitten lehdistön, valitusten, delegaatioiden ja valtiopäivien kautta valtakunnalliselle tasolle. Lopuksi hahmotetaan, miten reaktio lopulta heijastui takaisin paikallistasolle valtakunnallisena politiikkana ja hallinnollisina toimenpiteinä.

Pro gradu -työ Pasi Pykälistö Suomen ja Pohjoismaiden historia Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Helsingin yliopisto 6.3.2017

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/181399/Pykalisto_Pasi_Progradu_2017.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Pertti Paalanen

pertti.paalanen(at)gmail.com

Seuraava kokoontuminen 13.3.2019 Voikkaan Seuratalolla

Valokuva taulusta Shell Voikkaa.  Reino Kossilan perilliset

Tuon bensamittarin edestä on facebookin Voikkaa sivuilla julkaistu, ainakin yksi kuva.

 Itsekkin tuosta oikean puoleisesta 2-tahtisen mittarista mopoa tankannut.

Voikkaa ryhmän facebook sivut löytyy täältä

https://www.facebook.com/groups/103652063007846/?ref=bookmarks

Pertti Paalanen

pertti.paalanen@gmail.com

Kouvola TV kanavalla useita esitelmiä historiasta kiinnostuneille

Kaupunginvalttuuston kokousten lomassa mielenkiintoisia esitelmiä, jos et ole sattunut itse paikalle Kuusankoskei talolle, jossa esitelmät on taltioitu.

https://kouvola.play.livearena.com

Pertti Paalanen

pertti.paalanen(at)gmail.com

Helmikuun kokoontumisen aihe

Voikkaan klubi joskus silloin (Wikimapia)

13.2.2019 klo 17.30  Voikkaan Seuratalo 

Eero Niinikoski

Voikkaan tehtaan historiaa viime sotien ajalta

pertti.paalanen(at)gmail.com

Perinnepiirissä tunnelma tiivistyy- Voikkaan puhelin luettelo 1954 täydennystä vaatien

Kerrostaloa pukkaa Voikkaantie 12 rakenteilla
kuva ollut Voikkaalaisten Facebook sivulla

https://www.facebook.com/groups/103652063007846/?ref=bookmarks

Hyvää alkanutta vuotta 2019

Vuoden ensimmäinen kokoontuminen on keskiviikkona 16.1.2019 klo 17.30 Voikkaan Seuratalolla.

Aiheena ainakin Voikan Puhelinosuuskunnan osuustodistusluettelo, sitä sopivasti täydentäen paikalla olevien muistitiedoilla. Sisältää nimiä ja puhelin numeroita 1948-1954. Viimeinen jaettu puhelin numero oli 206, saattoi sieltä välistä olla pois jakamattomia ja poistuneita numeroita.

Tässä luettelossa ei ollut yhtään kahden soiton numeroita, joita itse aikaisemmin muistin ainakin meilläkin olleen silloisen Mattilantien varrella asuessamme. Meillä ja Eero Saarisella oli sama numero (9) meillä vain kaksi soittoa. Ehkä keskuksen kokoa oli lisätty, myöhemmin Saarisen numero muuttui 91 ja me muutimme Voikkaantielle.
(kiitos Niina digitoinninsta)

Tästä puheliluettelosta puuttuu tietysti kaikki Kymin Oy Voikkaan tehtaan sisäiset numerot koska Voikkaan tehtaalla oli oma puhelinkeskus hoitamassa heidän sisäisen liikenteen, varmaa useita kymmenia numeroita Luettelossa vain nuo kaksi numeroa, joilta heillä oli ulospäin linjoja, yleiseen verkkoon.

Tutkijat ovat selvästi tulleet siihen johtopäätökseen että paikallinen puhelin luettelo antaa kyseisen alueen silloisesta talouden vireydestä hyvän kuvan.
Harrastus-  ja muu kulttuuritoiminta on myös vireää, jos taloudelliselle pohjalle on edellytykset kunnossa. Kymin Oy panosti henkilöstön hyvinvointiin merkittävästi ja se näkyi entenkin tilipäivinä Voikkaallakin. Ajan kuvaan sopi hyvin talkoohenki oli joka jälleenrakentamisen ja sotakorvauksien kunniakkaaseen hoitamiseen oli voimissaan täälläkin, yhteisöllisyys oli ehkä huipussaan.

Mukana olleena
Pertti Paalanen
pertti.paalanen(at)gmail.com