Voikkaan kirkko 100- vuotta su 14.12.2025

 

Syyslukukausi alkaa 9.10.2025 klo 17.00 Voikkaan koulu Minikuja 10

 

Silloin ennen, muistaakseni tummassa kivijalassa oli poikien puukäsityö luokka

Kuusankoski Historia, yhteiskunta ja talous Historia

VOIKKAAN PERINNEPIIRI /Voikkaa1301113

 Jaa

 Jaa

 Jaa

Jaa

Kurssilla kootaan muistoja materiaalia Voikkaan historiasta. Kurssin tavoitteena tehdä "Voikkaa kakkonen" eli toinen julkaisu Voikkaan historiasta. Kurssi on maksuton OPH:n opintosetelituen ansiosta.

---

Syyslukukausi

9.10.–11.12.2025(Kertoja: 3)

Sulje

torstai 9.10.2025	17:00–18:30	Voikkaan koulu, Minikuja 10
torstai 13.11.2025	17:00–18:30	Voikkaan koulu, Minikuja 10
torstai 11.12.2025	17:00–18:30	Voikkaan koulu, Minikuja 10

---

Opettaja

Niina Heikkilä

Opetuspaikka

Voikkaan kouluMinikuja 10Kouvola

Opetusmuoto

Lähiopetus

Voikkaan Seuratalon puolesta vetoomus

 

Voikkaan Seuratalo 1950-luvulla

Voikkaan seurataloa ei saa sulkea

Voikkaan Virtakivessä pidettiin 13.8.2024 Voikkaan kyläyhdistyksen järjestämä kyläilta, jossa oli tarkoitus pohtia, miten päästään eteenpäin, kun Hirvelän koulu ja Työväentalo ovat poistumassa käytöstä ja myös Voikkaan Seuratalo on tarkoitus tyhjentää käyttäjistä.

Muun muassa Kuusankoski-Seura, Voikkaan kyläyhdistys ja Voikkaan Viesti sekä iso osa muista voikkaalaisista ovat erittäin järkyttyneitä tiedosta, että Seuratalo suljetaan tulevana syksynä ja että talon lämmitys lopetetaan vuodenvaihteessa. Rakennuksen käytön lopettaminen johtaa vääjäämättä sen tuhoutumiseen, joka on estettävä.

Seuratalon sulkemisasia tuli tiedoksi hankalaan aikaan ja yllättäen kesälomakaudella, jolloin ei ollut mahdollisuutta selvittää asiaa kaupungin kanssa, ja kun monien ryhmien toimintakauden alkaminen on jo hyvin lähellä. Tuntuu, että asian kokonaisvaikutuksia ei ole kunnolla pohdittu eikä talon käyttäjien kantaa mahdollisiin muutoksiin ole kysytty.

Kaupungilla ei myöskään ole ollut tarkkoja tietoja, miten paljon Seurataloa on käytetty jo aiemmin tehtyjen sopimusten perusteella. Taloa on käytetty myös yksityistilaisuuksien järjestämiseen, jolloin kaupungille maksetut korvaukset ovat olleet aivan liian pieniä vastaavien tilojen yleiseen hintatasoon verrattuna. Niitä ei ilmeisesti ole tarkistettu vuosiin.

Kaupunki on perustellut Seuratalon sulkemista sillä, että talon käyttö ei tuota tarpeeksi ylläpitokustannuksiin nähden. On ymmärrettävää, että kaupungin taloudellinen tilanne on heikko, mutta rajan täytyy tulla vastaan siinä, missä yhteisön toimintaedellytykset tuhotaan ja kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti keskeinen rakennus vaarannetaan.

Sitä paitsi kunnan tulee tarjota asukkailleen palveluja kunta- ja liikuntalain mukaan. Jokainen palvelu ei voi tuottaa voittoa, mutta niitä tarjotaan käyttäjille pääosin verovaroin. Toki käyttäjien maksamat maksut tuottavat osan.

Jos Seuratalon tilat eivät ole enää käytössä, miten paljon negatiivisia vaikutuksia sillä on nuorille ja aikuisillekin, jos korvaavat tilat sijaitsevat hyvinkin kaukana?

Voikkaan alakoululta tarjotut tilat eivät riitä kaikille käyttäjille, eivätkä ne ole kaikkeen toimintaan sopivia. Myös entiseen apteekkitilaan suunniteltujen Kansalaisopiston kangaspuiden siirto ei ole tarkoituksenmukaista. Samalla häviäisi ennakkoäänestyspaikka. Myös Hirvelän koulun varsinainen äänestyspaikka on katoamassa.

Kyläillassa sovittiin, että pyritään yhteisesti mahdollisimman paljon vaikuttamaan siihen, että Kouvolan kaupunki peruuttaa Voikkaan Seuratalon sulkemisen ja käynnistää mahdollisimman pikaisesti rakennuksen tarvitsemat korjaustyöt. Kaupungin pitäisi myös selvittää, miten paljon taloa todellakin tarvitaan, ja selvittää sulkemisen aiheuttamat seurannaisvaikutukset.

Olli Laitinen

puheenjohtaja

Kuusankoski-Seura

Anni Kiviniemi

puheenjohtaja

Voikkaan kyläyhdistys

Tiia Walin

puheenjohtaja

Voikkaan Viesti

Niina Heikkilä

Kuusankoski-Seuran johtokunnan jäsen

Pertti Paalanen

Voikkaan perinnepiirin syksy 2025 - Voikkaan Seuratalon tilanne!

                                                  Voikkaan Seuratalo 1950-lukua

Voikkaan perinnepiiri on vielä tänä syksynä Kouvolan Kansalaisopiston ohjelmassa eli kokoontumis on lokakuussa, marraskuussa ja joulukuussa. 

Kokoontumispäivät ovat torstaisin 

9.10.2025, 13.11.2025 ja 11.12.2025

En osaa sanoa miksi Kansalaisopisto on muuttanut päivän keskiviikosta torstaille. Opiston kurssihjelmassa on päiviä myös keväälle, mutta tarkoitus on siis, että kokoonnumme vain nyt syksyllä kolme kertaa. Olen ilmoittanut opistolle, että lopetamme jo joulukuussa. 

Keväällä voidaan katsoa muita kokoontumispäiviä Kansalaisopiston ohjelman ulkopuolella. 

Paikka on Voikkaan alakoulu kuten viime viimeksi. 

Voikkaa-kirjan julkaisu siirtyy ensi kevääseen, koska Kuusankoski-seuralla ei ole tarpeeksi varoja vielä sen painatukseen. 

Toimituskunta tekee vielä kovasti töitä aineiston tarkistamisessa ja kuvin valitsemisessa. 

Soittele jos on kysyttävää tai muuta kommentoitavaa.

Terveisin

Niina Heikkilä

puh.  0400543886

KS Juttu aiheesta: Kouvolan kaupunki ei ole perääntymässä suunnitelmastaan sulkea Voikkaan seuratalo tulevan syksyn aikana. Kaupunki on vastannut Kuusankoski-seuran vetoomukseen seuratalon puolesta.

Talossa toimivien vuokralaisten vuokrasopimukset on irtisanottu. Talon lämmitys on tarkoitus lopettaa vuodenvaihteessa.

Seura kirjoittaa puheenjohtaja Olli Laitisen ja sihteeri Pauliina Nurmion allekirjoittamassa vetoomuksessa, että rakennuksen käytön lopettaminen johtaa sen tuhoutumiseen.

Vetoomuksessa vaaditaan sulkemispäätöksen perumista ja rakennuksen korjaustöiden pikaista aloittamista.

– Arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema ja vuonna 1934 valmistunut Voikkaan seuratalo on voikkaalaisen harrastustoiminnan keskiössä, eikä sille ole korvaavaa tilaa. Kaupungilla on pysyvä vastuu tällaisen tilan ylläpitämisestä.

Vetoomuksessa todetaan, että seuratalo on arvioitu rakennuskulttuuri-inventoinneissa maakunnallisesti merkittäväksi rakennukseksi. Se on myös suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa.

Seurataloa käyttävät muun muassa Voikkaan Viestin liikuntaryhmät, kansalaisopiston kudonta- ja restaurointiryhmät sekä Voikkaan perinnepiiri. Vetoomuksen mukaan niiden siirtyminen muualle ei ole järkevää eikä tarkoituksenmukaista.

Kuusankoski-seura ilmoittaa vetoomuksessa aikovansa tehdä Kaakkois-Suomen ely-keskukselle esityksen Voikkaan seuratalon pysyvästä suojelemisesta kaupunkikuvallisesti, yhteisöllisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävänä kohteena.

Tappiollinen rakennus

Useiden viranhaltijoiden koostamassa kaupungin vastauksessa kerrotaan rakennuksen olleen raskaasti tappiollinen. Vuonna 2022 sen kiinteistömenot olivat yhteensä noin 80 000 euroa ja vuokratulot noin 30 000 euroa.

Vastauksessa todetaan, että kaikille vuokralaisille on löydetty korvaavat tilat.

– Valitettavasti tiloissa on ollut lisäksi paljon käyttäjiä, jotka eivät ole maksaneet tiloista vuokraa ja jotka eivät välttämättä ole olleet kaupungin tilapalveluiden tiedossa. Heille tilojen käytön loppuminen on saattanut tulla yllätyksenä, ja tätä kaupunki pahoittelee.

Kaupungin on tarkoitus myydä rakennus. Vastauksen mukaan peruskorjaukseen ei ole varaa, jos seuratalo jää kaupungin omistukseen.

– Mikäli historiallinen rakennus on yksityisessä omistuksessa, voi remontointiin saada paremmin avustuksia (erilaiset säätiöt, ely, museovirasto jne.), vastauksessa sanotaan.

Vastaajat huomauttavat myös, ettei kaupunki keväällä 2023 tehdyn päätöksen mukaan enää tarjoa yksittäisille toimijoille ilmaistiloja.

Pertti Paalanen

Lotta - Svärd yhdistyksen sääntöjä ja ohjeita 1937

Aili Paalasen os. Saarinen jäämistöstä

Pertti Paalanen

PYP Pilkanmaan konttori!

Nordean pankin kuvarekisteristä

Anonyymi kirjoitti...

Pohjoismaiden Yhdyspankki PYP, myöhemmin Suomen Yhdyspankki SYP, aloitti toimintansa Pikku-Päkän asemarakennuksessa 1963 alussa. Pankki muutti kasarmiin Myllykalliontielle heinäkuussa 1973, kun asemarakennus purettiin.

Kasarmialueen talot rakennettiin 1915-1917 työntekijöiden vuokra-asunnoiksi. Ne oli suunnitellut rakennusmestari W. Forsberg. Kolme oli neljän perheen ja kaksi kuuden perheen taloa. Neljän perheen talon jokaisessa asunnossa oli keittiö ja kamari alakerrassa ja makuuhuone yläkerrassa. Suunnittelussa oli ajateltu kolmivuorotyössä olevaa isää, joka tarvitsi nukkumismahdollisuuden päiväaikana. Suuret kasarmit olivat vaaleita. Maantien puolella olivat aidat portteineen, mutta ne poistettiin myöhemmin.

Pankki oli neljän asunnon kasarmissa. Rakennusluettelon tiedot: Talo ib 24,2523, Myllykalliontie 3, rakennettu 1917, purettu 1988.
Asunto 1, kymmenen asukkaan jälkeen viimeisenä SYP konttori 1973-1988.

Täältä toiminta siirtyi 1988 osoitteeseen Kalliokatu 1. Pankkitoiminta loppui Myllykalliolla 31.8.1990. Pankkitoimihenkilöinä ovat toimineet ainakin Kaino Volotinen, Helvi Haapasaari, Aira Björn, Tiina Rantanen ja Riitta Marttila.

Lähde:
Myllykallio – Kakaroiden kasvupaikka. Toimitusryhmä: Seija Halme, Turo Blomberg, Hellevi Göös-Valjakka, Ulla Nikula, Jorma Raschka. Julkaisija: Kuusankoski-Seura. Perinnejulkaisu 20. 2005

18. toukokuuta 2025 klo 10.53 

Tarkkusajoa Voikkaalla

 Voikkaan Viestin tarkkuusajojen osanottajat

Lauri Tollman, Kuvaaja 1939 - 1939

Kouvolan kaupunginmuseo

 Näytä tarkat tiedot

Voikkaan Viestin järjestämien tarkkuusajojen osanottajat ryhmäkuvassa Voikkaan urheilukentällä ("Voikkaan moottoripyöräkerho"). 1. Kaarlo Kähärä, 2. Väinö Järvinen, 3. Lauri Tollman, 4. Paavo Martelius, 7. Eero Rundberg, 8. Emil Sipilä.

Taustalla näkyvä hyppyrimäen kaksi lähtötasoa myös kiinnostaa

Pertti Paalanen

Mattilan hyppyrimäki - ja vähän Saharasta

 

kuva: Poikilo.finna.fi

Komea on hiilimurska juoksurata, oikeassa laidassa pilkottaa jalkapallijoiden hiekkakenttä, jota myös saharaksi haukuttiin, yksi hiekan ominaisuus ominaisuus tuli tuulessa esiin, kenttä oli Salpausselän harjulla. Muistan Pa-Pen juniori harjoitukset joissa olin mukana Ukkosen Niilon vetämänä. Kossilan bussilla tehtiin pelimatkoja lähiseudulle, käytiin jopa Kotkassa piirin mestaruudesta pelaamassa, hävittiin. Voitettiin pohjoisen alueen mestaruus, Kymenlaaksossa oli eteläinen ja pohjoinen alue, alueiden mestarit oli loppuottelussa vastakkain.

Pelaaja kavereita samasta ikäluokasta muistan Jokisen kaksoset Heikki ja Hannu, molemmat jo edesmenneitä, sekä Lehtisen Juhani.  Kaikki hyökkääjä pelaajia, oli teknistä osaamista pallon hallinnassa. Joukon erityis alue oli kulmapotkujen ilmatilan hallinta, joukkueen pisin pelaaja.

Pertti Paalanen

Voikkaalaisia Pilkanmaan kartanon vieraina

Kuva:Poikilo.finna.fi

Väkeä Pilkanmaan kartanon tiloissa. Takana vasemmalla seisoo Pilkanmaan kartanon omistaja kansanedustaja Hjalmar "Jalmari" Alfhildus Forstadius, 1936 alkaen Pilkama. Äärimmäisenä oikealla istuu hänen vaimonsa Saima Forstadius, 1936 alkaen Pilkama (o.s. Varpenius). Hjalmar Pilkama oli kansanedustajana 1930-1942 (kuolemaansa asti). Kuvassa myös mm. rva Matilainen, opettaja Hilda Mäkelä, Jussi Kossila, rva Maja Gunnar (Kunnaala), Sirkka Aarnio, Martta Paalanen, leipurin rva Ikäheimonen, rva Westman, rva Kiminki ja rva Loijas. 

Pertti Paalanen

Sanontojen eroavuuksia ja karjalan ja valkealan murteiden välillä

Oravulas olo onnellinen

Oravalan kyläyhdistyksen julkaisu 2004

isbn 952-91-9652-0

 Pertti Paalanen

Sarjassa: Näkökulmia Suomen historiaan -Kouvolan naiset sisällissodassa j Lotta Svärdin osan 1918-1944

Tiistai 14.1.2025 klo 18 Kuusankoskitalo ja kaupungin YouTube-kanava

Kun isänmaa kutsuu sinua
– Kouvolan naiset sisällissodassa ja Lotta Svärdin osana 1918-1944

Sakari Viinikainen

Katso Sakari Viinikaisen luento Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.

Lotta Svärd-järjestö syntyi sisällissodan jälkeen, mutta sen juuret työntyvät syvälle Suomen intsenäistymiseen johtaneisiin tapahtumiin. Riihimäen suojeluskunnan naisjaosto alkoi marraskuussa 1918 käyttää itsestään Vänrikki Stoolin tarinoista lainattua Lotta Svärd-nimeä ja suojeluskuntien ylipäällikkö Georg Didrik von Essen toi sen yleiseen käyttöön kehottaessaan elokuussa1919 suojeluskuntia perustamaan yhteyteensä Lotta Svärd-osastoja. Valtakunnallinen Lotta Svärd-järjestö perustettiin maaliskuussa 1921. Siitä tuli Suomen kenties koko maailman suurin järjestö, johon kuului enimmillään 232 000 jäsentä. Ilman lottia Suomi ei olisi selvinnyt viime sodissamme. Heidän valtavaa suoranaista merkitystään sotatoimille kuvaa, että he vapauttivat vähintään divisioonan verran miehiä rintamatehtäviin. Järjestön tekemän kasvatustyön merkitystä maanpuolustushengelle on mahdotonta edes mitata.

Kouvolassa naiset alkoivat sisällissodan alla valmistaa rintamaoloihin sopivia varusteita ja sodan puhjettua toistakymmentä naista lähti rintamalle lääkintä- ja huoltotehtäviin. Sodan jälkeen naisten toiminta jatkui suojeluskuntien yhteydessä sen enempää organisoitumatta, kunnes toukokuussa 1919 Kouvolan suojeluskunnan esikunta kehotti heitä järjestäytymään talous-, ambulanssi- ja ompeluosastoksi. Kouvolan Lotta Svärd-yhdistys perustettiin tammikuussa 1920. Kymenlaakson lottapiiri perustettiin helmikuussa 1921. Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli kouvolalainen Fanny Rikala, joka valittiin yhdessä kotkalaisen Greta Krohn kanssa edustamaan Kymenlaaksoa valtakunnallista järjestöä perustettaessa. Greta Krohn oli sen ensimmäinen puheenjohtaja. Järjestön legendaarinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja oli Fanny Luukkonen. Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin syksyllä 1944 valvontakomission määräyksestä.

Sakari Viinikainen on kouvolalainen opetusneuvos, paikallishistoroitsija ja tietokirjailija.

---

 https://www.kouvola.fi/vapaa-aika/kulttuuri/kulttuuritapahtumat/nakokulmia-suomen-historiaan/

Pertti Paalanen

Voikkaa 1 vene ryhmä naisia - Lotta kultaiset sanat

 

Kuva Martta Paalasen arkistosta, kuvaajasta tai tapahtumasta ei tietoa

Martta Paalasen arkisto

Pertti Paalanen