keskiviikko 27. joulukuuta 2023

Suomen historiaa Venäjä naapurissa - Kuusankoskitalossa ja YouTube-kanavalla

Teemana Venäjä Suomen naapurina ja suuret kriisit Suomen historiassa

Luennot järjestetään 2.1.2024 alkaen vuoden viitenä ensimmäisenä tiistai-iltana Kuusankoskitalossa klo 18. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Luentoja voi seurata myös Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla tai katsoa tallenteen jälkikäteen.

Vuoden 2024 luennoitsijat ja aiheet ovat:

  • Tiistaina 2.1.2024 klo 18 MTV:n toimittaja Antti Rämänen: Rikottu rajamaa, sisällissota 1918 Kannaksen huvilaseudulla.
  • Tiistaina 9.1.2024 klo 18 filosofian tohtori ja dosentti Lasse Laaksonen: Sotapropaganda Suomen ja Venäjän suhteissa.
  • Tiistaina 16.1.2024 klo 18 historiantutkija ja filosofian tohtori Tuomas Hoppu: Suomalaisia kahden maan armeijassa
  • Tiistaina 23.1.2024 klo 18 dosentti ja tietokirjailija Aleksi Mainio: Jaalan pyöveli Vänrikki Sulo Nykäsen rikos ja rangaistus
  • Tiistaina 30.1.2024 klo 18 Suomen ja Skandinavian historian dosentti Seppo Aalto: Suurlakko 1905, Suomen historian käännekohta

Tiedon avulla ymmärrys lähihistoriasta laajenee

Seitsemättä kertaa järjestettävä luentosarja on löytänyt paikkansa Kouvolan tapahtumakartalla. Kuusaasali on lähes aina täynnä ja suosituimpien aiheiden tallenteet ovat keränneet jo yli satatuhatta katselukertaa.

Luentosarjasta vastaava kulttuurituottaja Helena Jetsu arvioi, että maailmanpoliittinen tilanne ja turvallisuusympäristön muutos saavat ihmiset hakemaan tietoa, miten voisivat ennakoida ja varautua muuttuviin tilanteisiin paremmin. Voiko historiasta oppia jotakin? Löytyykö uusia tulkintoja uusien tutkijoiden voimin? Mikä on totta ja mikä ei? ”Tutkimuksen ja tiedon avulla voimme laajentaa ymmärrystämme lähihistoriaan ja sitä kautta saada vastauksia omiin pitkäänkin mieltä vaivanneisiin kysymyksiin.”

Helena Jetsu on ilahtunut, että historialuennot ovat saaneet myös miehet mukaan Kouvolan tapahtumatalojen tarjoamaan toimintaan. ”Sotahistoria kiinnostaa sodan jälkeen syntyneitä sukupolvia. Ovathan he saaneet kantaa mielessään monenlaista taakkaa viime sotien seurauksista. Pula-aika ja elintarvikkeiden säännöstely, sotakorvaukset, pelon, ankaran kurin ja väkivallan ilmapiiri saattoi olla niin monen lapsen ja nuoren arkipäivää. Nyt on aika saada vastauksia kysymyksiin, mistä sota-ajan jälkeinen henkinen ilmapiiri johtui.”

Luentojen seuraaminen Kouvolan kaupungin You Tube -kanavan kautta mahdollistaa myös sellaisten ihmisten osallistumisen, jotka eivät pääse itse paikan päälle. Jetsu kertoo, että palvelua markkinoidaan myös suoraan ikääntyneitten palveluyksiköihin.

Lisätietoja

Näkökulmia Suomen historiaan – Kouvolan kaupunki

Kulttuurituottaja Helena Jetsu, p. 020 615 7420, helena.jetsu@kouvola.fi (poissa 18.-31.1.)

 https://www.kouvola.fi/vapaa-aika/kulttuuri/kulttuuritapahtumat/nakokulmia-suomen-historiaan


maanantai 25. joulukuuta 2023

Mitä on Voikkaalaisuus?

 

Emiritius professori Kari Immonen perinnepiirin jäsen kysyi: Mitä on Voikkaalaisuus?

Tässä yksi maalikon vastaus

Taustoja Voikkaalaisuuden syntyyn

Se sukupolvi joka tuli 1800- luvun lopussa tuli Voikkaata rakentamaan, oli sen aikaisista perheistä, taisi olla keskimäärin viisi lasta perheessä keskimäärin, siinä lapsiluvussa ei kaikille olisi tulevaisuutta. Omavarais maatalous oli tyypillisellä pikkutilalla, jos sitäkään oli?

Usein he olivat lapsena naapurissa tai lähiseudulla lapsipiikana, lastenhoidossa, kotitalousapuna, vedenkannossa, pellolla, apuna karjan hoidossa, ja paimenessa. Vain majoitus ja ruoka oli talon puolesta, ilman palkkaa.

Vartuttuaan heille oli selvää, ettei näin voi elämä jatkua. Omaa ansaintoa on saattava ja silloin orastavat teollisuuden paikkakunnat oli siihen ratkaisu, kuten Voikkaalla muutto.

Voikkaalle saavuttuaan, heille tuli selväksi, että yhteistyötä täällä oli tehtävä, jotta kotiin jääneille voitiin kertoa miten meillä menee. Oli jo ehkä saatu vuokralle oma pikkuhuone, pois alivuokralais nurkasta, ehkä perheen perustamista suunniteltu, tulevaisuutta suunniteltiin kovasti.Vaikka se ei aina helppoa ollut, uskottiin yrittämiseen ja tulevaisuuteen.

Se oli oikeudellisuus ja yhteisöllisyyttä joka Voikkaata yhdisti!

Vaikka tehtaalla oltiin välillä napit vastakkain sopu aina löytyi, se oli molempien osapuolten etu, tehdas jauhoi paperia ja palka tuli sovitusti.

Haluttiin näyttää kyllä me pärjätään, perustettiin erilaisia harrastuspiiriä, joissa oma osaaminen lisäsi itsetuntoa. Voikkaan tehtaalla ja sen paikkakunnalle siirtyneestä hyvin koulutetusta henkilökunnasta oli voimakas merkitys myös harrastus piireihin. Samoin seurakunnan orastavan toiminnan kannalta Voikkaalle saadun kirkon merkitys. Ei sellaista kuoroa ollut jossa kanttori ei olisi ollut jossain vaiheessa mukana. Myös opettajien merkitys monessa harrastuksessa oli ja on suuri.

Jos Elimäellä lukuisat kartanot säteili ympäristöön myönteistä kehitystä maanviljelyyn. Voikkaalla tehtaan vaikutus ympäröivän yhteiskunnan kehitykseen ja toimimiseen oli vielä ratkaisevammassa asemassa.

17.12.2023

kolmannen polven voikkaalainen

Pertti Paalanen






lauantai 9. joulukuuta 2023

Keskiviikkona 13.12.2023 klo 17.00 Voikkaan Seuratalolle!

Ei taida olla enää markkinoilla, joten ei tulkita mainostamiseksi!
Alaikäisenä kesämyyjänä olin myymässä näitäkin.

Voikkaan perinnepiirin syksyn viimeinen kokoontuminen on keskiviikkona 13.12. klo 17.00 Voikkaan Seuratalolla.
Perinnepiirissä alkaen klo 17.00 kerrotaan sitten toimituskunnan pohdinnoista ja kysellään myös olisiko perinnepiirin jäsenissä lisää kirjoittajia.

Ensi vuoden ensimmäinen kokoontuminen on keskiviikkona 10.1.2024 klo 17.00.

terv.
Niina

Pertti Paalanen