Suomen historiaa Venäjä naapurissa - Kuusankoskitalossa ja YouTube-kanavalla

Teemana Venäjä Suomen naapurina ja suuret kriisit Suomen historiassa

Luennot järjestetään 2.1.2024 alkaen vuoden viitenä ensimmäisenä tiistai-iltana Kuusankoskitalossa klo 18. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Luentoja voi seurata myös Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla tai katsoa tallenteen jälkikäteen.

Vuoden 2024 luennoitsijat ja aiheet ovat:

• Tiistaina 2.1.2024 klo 18 MTV:n toimittaja Antti Rämänen: Rikottu rajamaa, sisällissota 1918 Kannaksen huvilaseudulla.
• Tiistaina 9.1.2024 klo 18 filosofian tohtori ja dosentti Lasse Laaksonen: Sotapropaganda Suomen ja Venäjän suhteissa.
• Tiistaina 16.1.2024 klo 18 historiantutkija ja filosofian tohtori Tuomas Hoppu: Suomalaisia kahden maan armeijassa
• Tiistaina 23.1.2024 klo 18 dosentti ja tietokirjailija Aleksi Mainio: Jaalan pyöveli Vänrikki Sulo Nykäsen rikos ja rangaistus
• Tiistaina 30.1.2024 klo 18 Suomen ja Skandinavian historian dosentti Seppo Aalto: Suurlakko 1905, Suomen historian käännekohta

Tiedon avulla ymmärrys lähihistoriasta laajenee

Seitsemättä kertaa järjestettävä luentosarja on löytänyt paikkansa Kouvolan tapahtumakartalla. Kuusaasali on lähes aina täynnä ja suosituimpien aiheiden tallenteet ovat keränneet jo yli satatuhatta katselukertaa.

Luentosarjasta vastaava kulttuurituottaja Helena Jetsu arvioi, että maailmanpoliittinen tilanne ja turvallisuusympäristön muutos saavat ihmiset hakemaan tietoa, miten voisivat ennakoida ja varautua muuttuviin tilanteisiin paremmin. Voiko historiasta oppia jotakin? Löytyykö uusia tulkintoja uusien tutkijoiden voimin? Mikä on totta ja mikä ei? ”Tutkimuksen ja tiedon avulla voimme laajentaa ymmärrystämme lähihistoriaan ja sitä kautta saada vastauksia omiin pitkäänkin mieltä vaivanneisiin kysymyksiin.”

Helena Jetsu on ilahtunut, että historialuennot ovat saaneet myös miehet mukaan Kouvolan tapahtumatalojen tarjoamaan toimintaan. ”Sotahistoria kiinnostaa sodan jälkeen syntyneitä sukupolvia. Ovathan he saaneet kantaa mielessään monenlaista taakkaa viime sotien seurauksista. Pula-aika ja elintarvikkeiden säännöstely, sotakorvaukset, pelon, ankaran kurin ja väkivallan ilmapiiri saattoi olla niin monen lapsen ja nuoren arkipäivää. Nyt on aika saada vastauksia kysymyksiin, mistä sota-ajan jälkeinen henkinen ilmapiiri johtui.”

Luentojen seuraaminen Kouvolan kaupungin You Tube -kanavan kautta mahdollistaa myös sellaisten ihmisten osallistumisen, jotka eivät pääse itse paikan päälle. Jetsu kertoo, että palvelua markkinoidaan myös suoraan ikääntyneitten palveluyksiköihin.

Lisätietoja

Näkökulmia Suomen historiaan – Kouvolan kaupunki

Kulttuurituottaja Helena Jetsu, p. 020 615 7420, helena.jetsu@kouvola.fi (poissa 18.-31.1.)

 https://www.kouvola.fi/vapaa-aika/kulttuuri/kulttuuritapahtumat/nakokulmia-suomen-historiaan

Mitä on Voikkaalaisuus?

 

Emiritius professori Kari Immonen perinnepiirin jäsen kysyi: Mitä on Voikkaalaisuus?

Tässä yksi maalikon vastaus

Taustoja Voikkaalaisuuden syntyyn

Se sukupolvi joka tuli 1800- luvun lopussa tuli Voikkaata rakentamaan, oli sen aikaisista perheistä, taisi olla keskimäärin viisi lasta perheessä keskimäärin, siinä lapsiluvussa ei kaikille olisi tulevaisuutta. Omavarais maatalous oli tyypillisellä pikkutilalla, jos sitäkään oli?

Usein he olivat lapsena naapurissa tai lähiseudulla lapsipiikana, lastenhoidossa, kotitalousapuna, vedenkannossa, pellolla, apuna karjan hoidossa, ja paimenessa. Vain majoitus ja ruoka oli talon puolesta, ilman palkkaa.

Vartuttuaan heille oli selvää, ettei näin voi elämä jatkua. Omaa ansaintoa on saattava ja silloin orastavat teollisuuden paikkakunnat oli siihen ratkaisu, kuten Voikkaalla muutto.

Voikkaalle saavuttuaan, heille tuli selväksi, että yhteistyötä täällä oli tehtävä, jotta kotiin jääneille voitiin kertoa miten meillä menee. Oli jo ehkä saatu vuokralle oma pikkuhuone, pois alivuokralais nurkasta, ehkä perheen perustamista suunniteltu, tulevaisuutta suunniteltiin kovasti.Vaikka se ei aina helppoa ollut, uskottiin yrittämiseen ja tulevaisuuteen.

Se oli oikeudellisuus ja yhteisöllisyyttä joka Voikkaata yhdisti!

Vaikka tehtaalla oltiin välillä napit vastakkain sopu aina löytyi, se oli molempien osapuolten etu, tehdas jauhoi paperia ja palka tuli sovitusti.

Haluttiin näyttää kyllä me pärjätään, perustettiin erilaisia harrastuspiiriä, joissa oma osaaminen lisäsi itsetuntoa. Voikkaan tehtaalla ja sen paikkakunnalle siirtyneestä hyvin koulutetusta henkilökunnasta oli voimakas merkitys myös harrastus piireihin. Samoin seurakunnan orastavan toiminnan kannalta Voikkaalle saadun kirkon merkitys. Ei sellaista kuoroa ollut jossa kanttori ei olisi ollut jossain vaiheessa mukana. Myös opettajien merkitys monessa harrastuksessa oli ja on suuri.

Jos Elimäellä lukuisat kartanot säteili ympäristöön myönteistä kehitystä maanviljelyyn. Voikkaalla tehtaan vaikutus ympäröivän yhteiskunnan kehitykseen ja toimimiseen oli vielä ratkaisevammassa asemassa.

17.12.2023

kolmannen polven voikkaalainen

Pertti Paalanen

Tammikuussa 2024 tavataan seuraavan kerran 10 päivä Seuratalolla klo 17.00

 Pertti Paalanen

Keskiviikkona 13.12.2023 klo 17.00 Voikkaan Seuratalolle!

Ei taida olla enää markkinoilla, joten ei tulkita mainostamiseksi!

Alaikäisenä kesämyyjänä olin myymässä näitäkin.

Voikkaan perinnepiirin syksyn viimeinen kokoontuminen on keskiviikkona 13.12. klo 17.00 Voikkaan Seuratalolla.

Perinnepiirissä alkaen klo 17.00 kerrotaan sitten toimituskunnan pohdinnoista ja kysellään myös olisiko perinnepiirin jäsenissä lisää kirjoittajia.

Ensi vuoden ensimmäinen kokoontuminen on keskiviikkona 10.1.2024 klo 17.00.

terv.

Niina

Pertti Paalanen

Keskiviikon 8.11.2023 kokoontuminen peruttu sairastapauksen johdosta.

 

Keskiviikon 8.11.2023 kokoontuminen Voikkaan Seuratalolla peruttu sairastapauksen johdosta.

Kirjoitti Niina Heikkilä

Pertti Paalanen

Keski-Suomen Rykmentti Klubin kentällä 1930-luvulla

Voikkaan-Urheilu-Veikot  - Keski-Suomen Rykmentti klubin kentällä joskus 1930 luvulla

Jussi Elorannan arkisto

Jouko löytyykö VUV arkistosta kuvaan nimiä, tai muita tietoja?

Pertti Paalanen

 

Voikkaan Merisuojeluskuntalaisia

Voikkaan merisuojeluskuntalaisia valmiina lähtöön

Jussi Elorannan arkisto

Vasen alakulma: Eino Paalanen, monta nimeä puuttuu!

 

Voikkaan perinnepiiri aloittaa 13.9.2023 Voikkaan Seuratalo klo 17.00

 

VOIKKAAN PERINNEPIIRI /Voikkaa1301113

Twiittaa

Jaa

Kurssilla kootaan muistoja materiaalia Voikkaan historiasta tavoitteena tehdä "Voikkaa kakkonen" eli toinen julkaisu Voikkaan historiasta. Kurssi on maksuton OPH:n opintosetelituen ansiosta. Kokoontumispäivät: 13.9., 11.10., 8.11., 13.12., 10.1., 14.2., 13.3., 10.4., 8.5.

---

Syyslukukausi

13.9.–13.12.2023(Kertoja: 4)

Avaa

Kevätlukukausi

10.1.–8.5.2024(Kertoja: 5)

Avaa

---

Opettaja

Niina Heikkilä

Opetuspaikka

Voikkaan Seuratalo

https://uusi.opistopalvelut.fi/kouvola/fi/course/21503

Pertti Paalanen

Laulu- ja Soittojuhla Voikkaassa 1.6.1939

 Kuva:Reino Kossilan arkisto

Muistini mukaan Perinnepiirin arkistossa on kuva Laulu- ja Soitto juhlan kulkueesta Lapin mäeltä.Tämä kuva oli uusi tuttavuus. Reino Kossilan arkistossa on Kouvolan Sanomien lehtiartikkeli samasta juhlasta. 

Pertti Paalanen

Voikkaan ensimmäinen asukas 1300 luvulla Oravan Matti

Aluksi oli Kymijoki ja valtava koski, Salpausselänharju ja rantapeltojen lakeus sekä kaksi hiljaista kylää, Hirvelä ja Mattila. Hirvelä oli näistä vanhempi ja sekin vain Oravalan eteläinen osa. Oravala puolestaan saanut alkunsa 1300 -luvulla, kun Ruotsin kuningas antoi Oravan Matille suosituskirjan kylän maiden hallintaan. Muodollisesti Hirvelästä tuli HIrvelä vasta vuonna 1921 kun juuri perustettu Kuusankosken kunta halusi sille oman nimen erotukseksi Valkealan Oravalasta.

 Woikka - Voikkaa  Synty ja elinkeinoelämä

 Kari Immonen 

isbn 978-952-7130-65-0

https://www.valkealannuorisoseura.fi/kesa-2023-oravan-matti

https://www.valkealanmuseo.fi/

Pertti Paalanen

Mitä pankkia oli Voikkaalla 1940-luvulla?

Koska Woikka-Voikkaa kirjan I-osaan tarkoitettua materiaalia jouduttiin rankasti supistamaa, ei esimerkiksi Voikkaalla toimivia pankkia siellä mainita lainkaan. Nyt II-osassa on sodanajan "Liike-elämä ja yritystoiminta" otsakkeen alla tarkoitus selvittää mitä pankkeja kyseisinä vuosina on toiminut.

Onko sinulla lisättävää, tai korjattavaa, etenkin alueellisen OP osalta. ota yhteyttä!

                                                                         Kuva Perinnepiirin arkisto

                                                                  Kouvolan Sanomien ilmoitus 3.8.19022

Voikkaan konttorin valvojan ominaisuudessa olin 50-v juhlatilaisuudessa 1972  mukana. Siihen silloinen henkilökunta, Maini, Arja ja Eevi ja muut tytöt joita kaikkia en edes nyt muista nimeltä,  sekä johtaja Sakari.V. Suomalainen oli panostanut todella paljon. Valitettavasti valokuvia tilaisuudesta on minulle jäänyt niukasti. 50-v näyttelyssä oli mm. esillä asiakirja, alkuperäisine allekirjoituksineen jolla pankkia anottiin paikkakunnalle. Eipä ollut silloin kännykameroita. Isoisäni Hiskias Paalanen oli siinä kauppiaiden ja yrittäjien joukossa mukana. 

Kansallis-Osake-Pankin perustamisessa joka tapahtui 12.10.1889 oli vahvasti takana suomalaisuus aate. Suomessa oli vain ennen pankkia joissa puhuttiin ruotsia PYP tai Viipurin kauppahuoneiden omistama panki jossa puhuttiin saksaa.   

PYP  Pohjoismaiden yhdyspankki on perustettu 1919. Käsittääkseni Kymin Oy oli sen merkittävin asiakas paikkakunnalla, konttori myös Voikkaalla.

Kuusankosken kunta oli perustamassa Kuusankosken Säästöpankki 1932, joten konttori Voikkaalla.

Postisäästöpankki, Voikkaan postissa, Tilisiirtoja jo 1939.

Alueellinen Osuuspankki Voikkaalla? Osuuskassojen yhteenliitty OKO perustettu 14.5.1902

Suomalaisen talossa oli  Savo-Karjalan Osake-Pankki (1933-1944)

Voikkaan perinnepiirin arkistosta löytyi lisää vanhoja pankkikonttorien kuvia ja lehtiuutisien leikkeitä. Sekä punaisen suomen seteli.

1918 Kansanvaltuuskunnan 100 markkaa 

PYP Rantakatu Voikkaa

PYP Voikkaa

Pertti Paalanen

pertti.paalanen@gmail.com

Sukellus Sota-aikaan 1939-1945 - Reino Koponen kuvassa

Reino Koponen lentokonemekaanikko toinen vasemmalta

kuva Ilkka Koposen arkisto

Aki Haimi kirjoittaa:

Ilmavoimien kuvaston perusteella veikkaan vahvasti, että kone on Iljushin DB-3M. Tunnus DB-17, joka oli Saksasta saatu sotasaalispommikone.

 

Iljushin DB-3M oli venäläinen kaksimoottorinen ja kolmipaikkainen pommikone.

Kone oli hitaahko ja kömpelö, mutta sen varustus oli aikalaisekseen monipuolinen.

Lentoaika oli 10 tuntia, jonka vasta 67 vuotta myöhemmin kuljetuskone CASA C-295M ylitti ilmavoimissamme. Ilmavoimille saatiin viisi DB-3M:ää sotasaaliiksi, ja

kuusi ostettiin osina Saksasta. Kuusi myös tuhoutui onnettomuuksissa. Suomessa oli käytössä yksitoista konetta vuosina 1940–1945.

 

Kärkiväli: 21,44 m

Pituus: 14,22 m

Lentopaino: 9 500 kg

Suurin nopeus: 439 km/h

Korkeus: 9 300 m

Pommeja: 2 500 kg.

 

kirja: Kotirintama  Sotavuosien Suomi naisten ja lasten silmin

Vähäheikkilän Kustannus 2003

Pertti Paalanen

 

Erään sodan laajenemisen vuosipäivä 24.3

 

PUNA-ARMEIJAN RINTAMAPROPAGANDAA 1939 - 1944

Lisää näytteitäyä alla olevasta linkistä

Venäläisten rintamapropaganda eroaa suomalaisesta siinä, että se oli tyyliltään varsin tökeröä ja yliampuvaa.

Sanallinen viestintä oli usein puettu sanomalehtimäiseen asuun uutisineen ja haastatteluineen. Loikkareille taattiin hyvät ja inhimilliset olosuhteet vankileirillä ja mahdollisuus palata kotiin sodan päätyttyä. Alla olevissa kuvissa on esitetty muutamia Puna Armeijan propaganda-lehtisiä.

Napsauttamalla pikkukuvaa saat sen laajenemaan isoksi.

http://www.oh1kw.fi/propaven.html

Voikkaan Perinnepiirin sotatyöryhmän  kaivauksien tuloksia.

Jos Kyynelradioiden kehityksen historiasta haluat tietoa, täältä se löytyy

ww.oh1kw.fi/Kyyneleen_lyhyt_kh.html

Toimintakuntoinen Kyynel radio löytyy Kouvolan Sotilasradiomuseosta

https://putkiradiomuseo.fi/sotilasradiomuseo/

Pertti Paalanen

Voikkaan Virvoitusjuomatehdas

Pullojen pesua

Reino Koponen pullotuskoneella

 

Ilkka Koposen arkisto

Pertti Paalanen

 

Kouvolan Sanomat 1926 

. 

Hei

Sovimme viime kerralla, että aloitetaan kokoontumiset tästä 11.1.2022 alkaen jo klo 17.00.

Joten  tavataan siis silloin. 

Ajattelin, että voisimme keskustella tapaamisessa pääasiassa urheiluasioista ja miettiä mitä kaikkea 

siihen liittyy.

Laitan tähän listan siitä, mitä olen kirjannut Voikkaa kakkosen sisältösuunnitelmaan urheiluasioista.

Tässähän ei toki ole kaikkea vaan paljon varmaan puuttuu. 

Miettikää tykönänne ennen keskiviikkoa mitä urheiluasioita kirjaan pitäisi sisällyttää ja mikä on oleellista

ja mainitsemisen arvoista. Kuviakin tietysti tarvitaan, joita kyllä on minulle jonkin verran jo kertynyt. 

Urheilu
- Urheiluseurat: Työryhmä miettimään asiaa! 
Voikkaan Viesti (Kari Immonen luvannut kirjoittaa)
Voikkaan Urheiluveikot
Pallopeikot
Voikkaan Vesa
Voikkaan Naisvoimistelijat
Voikan Uimaseura
Urheilupaikat
- kentät, hyppyrimäki, Sompasen uimalaitos (Lasse Kanpin teos), ampumarata  (kallioluola), Klubin kenttä, Palokunnantalo, Seuratalo, painisalit luistinradat, hiihtoreitit, Työväentalon kenttä

- Urheilijoita: Paavo Martelius, Harri Meriluoto, Veikko Lavonen, Ismo Kamesaki, Sami Hyypiä, Arvo Askola (kestävyysjuoksija mm. hopeaa Berliinin olympialaisissa), Stefan Koivikko  

Terveisin

Niina Heikkilä

puh. 0400 543 886

Pertti Paalanen