5.3.5 Evakuointisuunnitelma Närpiöön
Kuusankosken VSS lautakunta 1938
Yleissuunnitelma Kuusankosken pitäjän evakontia varten
Jakautui alueisiin: Voikkaa kuului alue 2 , jotka taas jakautu evakuointipiireihin
15. Virtakivi
16. Sikomäki-Huonmäki
17. Yrjönoja-Voikan keskus, erillisenä evakuoitava Voikkaantehdas alue.
18. Mattila, paitsi erillisenä evakuoitava Mattilan Lastenkoti
19. Koulunmäki-Urheilukentänmäki
20. Hirvelä
Osa piireistä oli tyypillisä asutuspiiriä, osa maanviljetyspiirejä, ja tehdasalue joilla oli omat erityistarpeet.
Evakuoinnin suoritushenkilöstö
Kuhunkin evakuointipiiriin on nimetty piirinpäällikö apulaisineen. Samoin on nimetty väestön kokoontumispaikka ja tavaran kokoamispaikka ja päälliköt niihin. Sekä erilliset päälliköt jokaiseen niihin piiriin, joissa karjan kokoontumispaikka sijaitsee.
Hälyyttäminen
Piirien päälliköt apulaisineen hoitaa alueen hälyttämisen kuulutuksilla. Kokoontumisaikoja määrättäessä on väestölle varattava vähintään 6 tunnin valmistautumisaika henkilökohtaisien omaisuuden pakkaamiseen ja kuljettamiseen tavaran kokoamispaikalle.
Eri piirien kokoontuisaikoja määrätessä otetaan huomioon kunkin piirin asema suurimpiin pommitusmaaleihin nähden siten, että uhatuimmat piirit avakuoitdaan ensin. Lisäksi huomioidaan eri kokoontumispaikkojen etäisyys kuormauspaikasta, Voikkaan asemasta.
Evakuoitavat yllämainituilta alueilta
Väestö: Erillisen suunnitelman mukaan kuljetettavat. Loput marssimaan pystyvät 30km/vuorokausi
Materiaali: Viljat 161.0 ton, koneita 87.9 ton, teuraseläimiä 8.6 ton, henk.koht omaisuus 100kg/ perhe 139.6 t, kauppa y.m. varastot 250.5 ton. Yhteensä 650.3 ton.
Kuljetuksissa hevoset oli merkittävässä osassa, samoin Voikaan asema johon Kuusankosken pitäjän tavaramäärä keskitettiin. Autot oli varattu sotilasjohdon käytööön, osin hevosetkin.
Karja: Elävinä kuljetettavien erillisen suunnitelman mukaisesti, kuljetus reitteineen hoittajineen.
Kymin Oy Voikkaan tehdaslaitoksen evakoitavat varastot, koneet ja arvokkaimmat koneenosat. Erillisen suunnitelman mukaan, yhteensä 3430.0 ton
Kouvolan kaupungin Arkisto
Nimimies Saastamoinen piti ainakin Kuusankosken ja Voikkaan Seurataloissa tilaisuudet evakuoinen käytännön ohjeistuksesta. Sen perusteella löytyy vieläkin koivuisia pöytiä ja tuolia joiden alle on maalilla kirjoitettu omistajan nimi ja paikkakunta Voikkaa. Myös puisiin evakkolaatikoihin tehtiin samat merkinnät.
Osana evakuointiin valmistautumista Kymin Oy tehtailla oli valmistettu ennakkoon tukevia puisia evakkolaatikoita, 50 x 60 cm joita oli jaettu ruokakunnille. Näille evakkolaatikoille oli suunnitelma siirtää välttämättömät tavarat Närpiöön, johon oli tarkoitus rakentaa niiden väliaikaiseen säilytykseen varastohalli, jonka piirrustukset oli jo valmiina Kuusankosken rakennustarkastaja Eino Niinivirralla.
Tätä 1938 laadittua suunnitelmaan, oli päivitetty useasti laatimisen jälkeen. Ainakin (YH) ylimääräisen kertausharjoitusten aikana 1939, välirauhan aikana ennen jatkosotaa, sekä varmasti 1.2.1941
Etelä-Suomessa on aloitettu väestön vapaaehtoiset evakuoinnit
Suomen Kuvalehti kertoo niistä lokakuun lopussa 1939 ja pohtii, millä nimellä näitä ”maaseudun hiljaisempiin ja rauhallisempiin oloihin” siirtyneitä tulisi kutsua. Ovatko he ”syysvieraita” vai”evakoituneita”, sillä ”ei voi puhua sotapakolaisistakaan”?
Helsingistä on lähtenyt pois ”alun toistasataatuhatta” ihmistä.
SUOMEN ja Neuvostoliiton suhteet kiristyvät lokakuun alussa, kun neuvottelut ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä” Moskovassa alkavat. Suomi kutsuu kenttäarmeijan ”ylimääräisiin harjoituksiin”. Kyse on liikekannallepanosta.
Talvisota alkaa 30. 11.1939. Puna-armeija avaa tulen Kannaksella klo 6.50.
Suomen Kuvalehti 49/1939
Jatkosodan alkaessa 24.6.1941 tunnelmia Kuusankoskella
Nimismies Saastamoisen ohjeet evakuontiin:
Kuusankoskelta oli suuunta Mäntsälään. Ne joilla ei ollut polkupyörää, joutuisi kävelmään 30 km päivässä. Linja-autoja oli vain sairaita ja lapsia varten. Mukaan sai ottaa vain sen, mitä jaksoi kantaa.Vaatteet ja vuodevaatteet pakattiin evakkolaatikoihin, jotka vietiin määrättyyn paikkkaan, josta ne viranomaisten toimesta kuljetettaisi Mäntsälään. Kaikki muu kalusto oli jätettävä. Sikäli kun myöhemmin tarjoutuisi mahdollisuus hakea lisää tavaroita, tämä koskisi ensisijaisesti vaatteita, ompelukoneita ja kangaspuita.
Huonekalut oli merkattu punakynällä. Pakkoevakointia ei vielä ole meille tullut. Rajaseudun asukkaat kulkivat maantiellä tavaroinen ja lehmineen. Tulisiko koko Kymenlaakson teollisuusväestö kulkemaan tietä pitkin länteen? Pelkkä ajatus hirvitti.
Ryssät Tulevat: Brita von Troil
Onneksi tätä todella massiivista viranomaisten määräävää evakuonti suunnitelmaa ei tarvittu toteuttaa. Karjalankannas kesti suurin uhrauksin ja saksalaisten tehokkaalla viime hetken avulla. Pelko joka saattoi olla mielessä, tuleeko Kymijoki taas monenenko kerran rajajoeksi oli turha.
Pertti Paalanen
