Voikkaalla Paalasia vähittäis- ja tukkukauppiaina

Hiskias Paalasen kauppiassuvun juuret menevät Savoon Mikkeliin tarkemmin Tuukkalaan. Hiskias Paalanen (1868-1939) kävi sotaväen Mikkelin Tarkka-Ampujapataljoonassa kolme vuotta, myi pikku tarvikkeita kasarmin väelle. Sotaväen jälkeen hän perusti ruokatavarakaupan ns. tukkipuotiin. Joka oli nykyisten kauppahallien esiaste sijaiten Mikkelissä, nykyisen linja-autoaseman paikalla. Hirsirakennuksessa oli rivi kauppoja jossa ei ollut ikkunoita, lämmityslaitteita, vain ovi kadulle, valaistus öljylampuilla. 1910 luvun vaihteessa hän lopetti siellä liiketoiminnan. Sen jälkeen hän toimi muutaman vuoden maanviljelijänä Ihastjärvellä lähellä Mikkeliä. Hiskias Paalanen avioitui 1889 Iida Särkän kanssa (1870-1953)

Kauppiasveri kuitenkin veti puoleensa joten isä Hiskias tuli Voikkaalle helmikuussa 1914, 16-vuotiaan Eero poikansa kanssa. Siellä avattiin entisen Kirjalaisen talossa ruokatavaraliike, liikerakennus tunnettiin myöhemmin Ympäristön talona. Perhe saapui kesäkuussa, lapsia olikin kertynyt: Otto, Aini, Eevert, Eero, Vilho, Jalmari, Martta, Urho ja Eino. Lisäksi Toivo ja Reino syntyivät Voikkaalla.

Hiskias Paalanen 60v päivät Voikkaalla 1928 

Ida Paalanen 80v Voikkaalla  1950

Vuokratalon toisessa päässä oli puoti, toisessa ahdas asunto. Välissä oli pari huoneinen kaljala, jossa varsinkin tili-iltoina miehet sammuttivat janoaan. Tämä kiinteistö myytiin Reimanille, ja vuokrasuhde päättyi. Hiskias osti talon vastapäätä Työväentaloa, siinäkin oli yksi huone ruokatavara myymäläksi ja vähän tilavampi asunto.

Varsinkin 1917-1918 oli myytävän tavaran hankinta vaikeaa, ajoittain hankinta matkat ulottuivat alueille Joutsa- Hartola-Mäntyharju. Hevosella talvisin reellä ja kesäisin kärryillä tehdyillä matkoilla, jopa hevosta välillä vaihdettiin. Liiketoiminta vilkastui 1919 Hiskias osti Joutsan Ruorasmäestä kaupan, sinne siirtyivät Eero, Vilho, ja Jalmari. Siellä tarvittiin suolaa, kahvia, sokeria ym. Maksuksi saatiin voita, lihaa, kananmunia ja muita tuotteita. Voikkaalla näille tuotteille oli kysyntää, hevoselle riitti rahdattavaa.

1920 luvun lopulla myi Hiskisas Ruorasmäessä olleen kaupan ja osti kiinteistön Mankalasta läheltä Kaukaan tehdasta sinne siirtyivät veljekset Jalmari ja Vilho nimeksi tuli Veljekset Paalanen. Vilho Paalanen toimi jonkin aikaa Mankalassa, siirtyi takaisin Voikkaalle Hirvelään Uperoffin paikalle ns Maitokolkkaaa vastapäätä.

Kansallis-Osake-Pankin konttoria Voikkaalle anottaessa allekirjoittajana oli myös Hiskias Paalanen. Konttori avattiin 4.8.1922 kirjakauppias Antti Savisen talossa.

Vuonna 1931 Paalaset rakennuttivat kaupan Voikkaan Hirvelään ns. Paalasen mäelle. Tästä kaupasta alkoi Hiskias ja Iida Paalasen pojan Reinon ja hänen vaimonsa Taimin sekä heidän perillisten kauppiasurat. Paalasen mäellä toimittiin aina vuoteen 1966 asti.

 Jonka jälkeen kolmannessa sukupolvessa kauppiaana toiminut Kalevi Paalanen yhdessä vaimonsa Hellevin kanssa avasi kaupan uudessa kiinteistössä Ulasentiellä Hirvelässä. 

Vuonna 1983 Paalasen kauppa, nykyinen K-Market Woikantori, siirtyi Voikkaan Hirvelästä keskustaan nykyiselle paikalleen. Kalevin poistuttua joukostamme vuonna 1989 Hellevi jatkoi kaupan pitoa yhdessä heidän tyttärensä Mari Paalasen kanssa, joka kouluttautui kaupan alalle työn ohessa isänsä menehdyttyä. Vuodesta 2008 lähtien Mari Paalanen-Taskinen on toiminut neljännessä sukupolvessa kauppiaana Paalasen kaupassa – K-Market Woikantorilla. 

1920 osti Hiskias asuinrakennuksen nykyisen Seuratalon vastapäätä sen yhteen huoneistoon sijoitettiin ruokatavara myymälä, se toimi 1936 saakka. Pihamaalle rakennettiin suolaus- ja jääkellarit sekä betoninen savustamo.

 Myöhemmin tunnettiin Teräksen kiinteistönä

Vuonna 1936 ostettiin August Paavilaisen kauppaliikkeen toiminta, jossa sijaitsi aikanaan Voikkaan puhelinkeskus, keskeisellä paikalla Voikkaalla apteekin alapuolella. Toiminta tapahtui T:mi H Paalasen nimellä. Tässä kaupassa myytiin ruokatavaroiden lisäksi muutakin, mm. hevosen valjaita, tärpättiä ja muita rautakauppatavaroita, peltiämpäreitä, kuokkia, huopikkaita. Tässä kaupassa toimivat Martta, Urho ja Toivo Paalanen.

Puhelinnumeron siirto joka kuului kauppaan joka oli Voikkaa 14. Palveli pitkään kunnes Voikkaan käsi välitteisessä keskuksessa tehtiin laajennuksia ja numeroita lisättiin ensin 140 ja 414.

Välittömästi perheen Voikkaalla tulon jälkeen aloitettiin torimyynti, alussa Voikkaalla, Kuusaalla ja Kymintehtaan puolella. 1930 luvulla torimyynti alue laajeni: Kouvola-Lappeenranta- Loviisa-Ahvenkoski. Silloin oli jo käytössä T-malli Ford. Toreilla myytiin pääasiassa, maalaisvoita, lihoja tuoreena, suolattuna ja palvattuna sekä kananmunia. Lihojen suolaus tapahtui isoissa puusammioissa, maakellareissa jotka oli pihan laidalla, silloin oli jo käytössä kelluvan perunan menetelmä, savustukset tehtiin omassa savustamossa pihassa. Kaikki työ tehtiin omin voimin, samoin torimyynti.

Kesää varten kevättalvella hankittiin jäätä 20-30m3, tuoreen lihan säilymisen varmistamiseksi, jota säilytettiin erillisessä viereisessä kellarissa, jossa oli sahanpurua jäiden alla ja päällä.

Hiskias Paalasen kuoltua 1939 liiketoiminta Voikkaalla jatkoi Martta, Urho ja Toivo Paalanen. Hirvelässä Reino ja Taimi Paalanen omana yrityksenä.

Miehet kutsuttiin 1939 ylimääräisiin kertausharjoituksiin, ja myöhemmin sotatoimiin. Jäi liiketoiminnan ja säännöstely viranomaisten vaatimusten pyörittäminen naisten harteille, kuten silloin myös monet muut elintärkeät yhteiskunnan toiminnan kannalta olevat toiminnot. Säännöstely alkoi 25.10.1939 ja päättyi Kansanhuollon osalta 1947, kahvin tuontia säännösteltiin vielä 1954 saakka.

Ennen sotia ja sotien aikana aikana T:mi H Paalasen liikkeessä oli työskennellyt Martan, Urhon ja Toivon kanssa Katri Janhunen os.Uitto, Pentti Vesanen, Liisa Luoranen ja Hilkka Ahonen.

Muistan pikkupoikana miten Martta täti oli entistä tiukempana linnoittatuneena konttoriin kansanhuollon tilityksiin syventyneenä, se ainoa liikkeen puhelin oli juuri siinä huoneessa.

Siihen hän ei vastannut jos tilityksen tekeminen oli liikeaikana kesken. Ne pienet kupongit piti liimata siihen oikeaan A4 arkkiin, joita oli pöydällä kirje kuorissaan siitä ne niputettiin ja liimattiin. Ja lähettiin Kansanhuollolle postitse. Myöhemmin tilitykset Martta siirsi illalla tehtäväksi työksi, koska silloin sai olla rauhassa. Myydyt säännöstelyn kohteena olevat tavarat ja niiden varastoinventaario piti täsmätä, kansanhuollon tarkastajat teki pistokokeita, jos huomauttamista oli toistuvasti, oli myymälälle myyntikielto tulossa. Ei ollut helppoa tiskin takana olla myyjänä, kappaletavarassa se oli helppoa. Martta hoiti T:mi H Paalasen liikkeen kirjanpidon, joten Kansanhuollon tilitysten tekeminen hänelle oli rutiinia.

Seuratalon vastapäätä olevaan kiinteistöön lisättiin erillinen yksikerroksinen liikerakennus 1949 myymälä toimi palveluperiateella

Kuusankosken Sanomat 1979 

 T:mi H Paalanen, Martta, Urho ja Toivo Paalanen jatkoivat tässä liiketoimintaa.Takana ollut asuin rakennus purettiin ja asuinkerros rakennettiin liikeosan päälle 1955.

Näitä puna- tai vihreällä pohjalla tulitikku rasioita oli Paalasien kaupoissa 1960 luvulla. 

Toivo ja Asta Paalanen päättivät lähteä itsenäiseksi yrittäjäksi Mallasjuoma Oy virvokkeiden tukkumyyjäksi. Voikkaan Mattilaan silloiselle II-tielle varrelle rakennettiin omakotitalo, jonka yhteyteen tuli toimitilat yritystoiminnalle. 

Yritys toimi aluksi T:mi T Paalanen nimisenä. Toivo ajoi kuorma-autolla Lahden Mallasjuoman Oy tehtaalta varastoon ja jakoi ne vähittäismyymälöihin. Asta vastasi tilauksien vastaanotosta . Jonkin ajan kuluttua oli mahdollista palkata ensimmäinen vieras työntekijä autonkuljettaja Onni Huuhilo. Yrityksen nimi vaihtui Virvoketukku T Paalanen & kump. Virvokkeet kannettiin käsin tai kärreillä kauppojen ahtaisiin kellareihin ja varastoihin. Vuonna 1960 toiminta lisääntyi työntekijöitä oli viisi- kuusi henkilöä. Toimistoon voitiin palkata Astan lisäksi osa-aikainen tuttavan rouva. Mallasjuoma ilmoitti Toivolle mahdollisuudesta laajentaa toimintaansa Kouvolan alueelle. Toivo etsi tonttimaata Kuusankoskelta, mutta sai silloiselta Kouvolan kaupungilta edullisen maa-alueen, johon valmistui uudet toimitilat Kellomäkeen joulukuussa 1963. Jossa liikevaihto nousi jyrkästi samoin henkilökunnan lukumäärä. Syntyperäisenä Voikaalaisena Toivo pysyi aina voikaalaisena hän oli myös useissa Voikkaan urheiluseuroissa kannatus jäsenenä sekä Lions Club Kuusankoski-Voikkaa toiminnassa mukana. Hän mielellään muisteli ikäihmisenä hauskoja Voikkaan tapahtumia. 

Martta Paalanen jäi 46 vuoden jälkeen ansaitulle eläkkeelle. Urho ja Aili Paalasen jälkeläiset jatkoi liiketoimintaa. Urhon kuoltua 23.08.1964 jäi liiketoiminnan vastuu Pertti Paalaselle, joka muutti palveluperiatteella toimivan myymälän valintamyymäläksi, ensimmäinen Voikkaalla.

Valinta Paalanen avajaiset 17.6.1965

Ostettiin Kymin Tehtaitten Kauppa Oy lopetuksen yhteydessä Voikkaan myymälän varasto joka myytiin loppuun, myymälä sijaitsi Voikkaan Seuratalon alakerrassa.

Kaupallisesti merkittävä tapahtuma oli myös 1.1.1969 Keskioluen vapautuminen, joka tapahtui kunta kohtaisella päätöksellä. Kuusankoski oli heti alussa mukana vapautumisessa. Vielä 1980 luvulla oli pohjanmaalla kuntia joissa ei saanut myydä keskiolutta.

1974 Pertti perheineen siirtyi Kotkaan kauppiaaksi. Pertin nuorempi veli Markku jatkoi liiketoimintaa kiinteistössä.

Osmo Paalanen sukututkimus

Toivo Paalanen muistelut sekä Helena Viitala muistelut

Jorma Paalanen muistelut ja haastattelut

Pertti Paalanen yhteenvetoa ja muistelut