Oliko suu- ja sorkkatautia Mattilassa 1953?

Laukunkuja pajalta Kymelle päin 5.6.2019

Suu- ja sorkkatautia Kuusankoskella

Vuoden 1953 lopulla Kymenlaaksossa raivonnut epidemia näytti tapansa myös Kuusankoskella Eerolan kartanon karjassa ja muutenkin aiheutti eläinlääkintö- ja järjestysviranomaisille paljon työtä ja huolta. Kuusakoskella määräärttiin kaikki käytettävä maito pastöroitavaksi 4.12. ja kohta kiellettiin kaikkii väenkokoukset, ei kuitenkaan kirkonmenoja ja annettiin matkustusrajoituksia. Kunnaneläinlääkärin toimesta suojarokotettiin 180 karjaa, yhteensä 1555 eläintä, osa näistä Iitin ja Elimäen kunnissa. Epidemia osoitti jo vuoden vaihteessa heikkenemisen merkkijä.Torjuntatyö jäi jatkumaan.

1954 raportoitiin: Sen sijaan edellisen vuoden alkaneen suu-ja sorkkataudein epidemian voima voitettiin tammikuun aikana, maidon pastöroinri lopettiin 15.1.Muista terveydenhoidollisista syistä maito pastörointi määrättiin 1.6.- 1.9 välisenä aikana.

Lähde: Kuusankosken kunnan vuosikertomukset 1952 - 1954

Muissa lähteissä ei mainittu Mattilan lehmissä suu- ja sorkkatautia. Oliko näin?

Pertti Paalanen
pertti.paalanen@gmail.net

JR5 Perustettiin Voikkaalla Jatko sotaan

Sotahistoriapiiri Valkealan ja Myllykosken kirjastoissa

Tapahtuma alkaa 8.10.2019 16:00

Tapahtuma päättyy 3.3.2020 18:00

Tapahtumapaikka: Valkealan ja Myllykosken kirjastot

Tapahtuman katuosoite: Kustaa III tie 12

Postinumero: 45370

Lokakuussa alkavat sotahistoriapiirin kokoontumiset Valkealan ja Myllykosken kirjastoissa. Syksyn aikana keskitytään Suomen sotahistoriaan vuosien 1939-1945 välisenä aikana. 

Keskustelun pohjana toimivat seudun omien sotahistorian asiantuntijoiden pitämät alustukset sekä piiriläisten lukemat kirjat.

Alustava ohjelma (muutokset mahdollisia)

Ti 8.10. klo 16-18 Valkealan kirjasto
Suomen ja Saksan suhteiden kehitys vuosien 1939 - 1945 aikana, alustajana professori (emer.), tietokirjailija Martti Turtola

Ti 29.10. klo 16-18 Myllykosken kirjasto
Linnoitustoiminnan merkitys sotatapahtumiin, alustajana varatuomari, res. majuri Eero Mattila

Ti 19.11. klo 16-18 Valkealan kirjasto
Olivatko ”Tuntematon sotilas” kirjan henkilökuvat todellisuutta vastaavia?
Luettavina kirjoina ovat Väinö Linnan ”Tuntematon Sotilas” ja ”Sotaromaani”, vetäjänä RI Raimo Hovi. Veteraanien pojat -lauluryhmä esittää Heli Taipaluksen johdolla sota-ajan lauluja.

Ti 10.12. klo 16-18 Myllykosken kirjasto
Talvisodan kymenlaaksolaisrykmentti JR5, alustajana  kapt.evp. Kalevi Sirén

Ti 14.1.2020 klo 16-18 Myllykosken kirjasto
Oliko Lauri Törni sankari vai konna?, alustajana sotakirjailija Esa Sirén

Ti 28.1.2020 klo 16-18 Valkealan kirjasto
Miten Mannerheimin palvelus Venäjän armeijassa vaikutti päätöksiin sotiemme johtamisessa?
Luettavia kirjoja ”Mannerheimin muistelmat” ja muut Mannerheimista kertovat kirjat, alustajana RI Raimo Hovi

Ti 11.2.2020 klo 16-18 Valkealan kirjasto
Sodan 1941-1944 sotavangit Neuvostoliitossa ja Suomessa
Luettavia kirjoja Eino Pietola ”Sotavangit Suomessa 1941-1944” ja Timo Salmi ”Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944", vetäjänä RI Raimo Hovi

Ti 3.3.2020 klo 16-18 Myllykosken kirjasto
Olivatko sotaoikeuden päätökset historiallisesti tarkasteltuna oikeita?
Luettavina kirjoina ovat Paavo Alkion ”Sotatuomarin päiväkirja" ja Taavetti Heikkisen ”Rintaman poliisi”, vetäjänä RI Raimo Hovi

Pertti Paalanen
pertti.paalanen@gmail.com

Historiaa: Punaisen Suomen rahahuolto

Punaisen Suomen rahahuolto

Suomen Pankin valtauksen myötä pankin käteiskassat ja setelipaino joutuivat kansanvaltuuskunnan haltuun. Seteleitä valmistettiin lisäksi punaisten johdolla 77 milj. markkaa.

Punaisten johtama Suomen Pankki antoi kansanvaltuuskunnalle suuria lainoja mm. punakaartin palkkoja varten. Se luototti myös tärkeitä tehtaita ja kuntia.

Punaisten alueella yksityiset pankit olivat yleensä kiinni. Tästä aiheutuneen käteisrahan puutteen helpottamiseksi kansalaisille annettiin lupa nostaa muissa pankeissa olevia talletuksiaan Suomen Pankista tietyin rajoituksin.

Käteisen tarpeen pienentämiseksi alettiin punakaartilaisten palkkoja maksaa osaksi valtiokonttorin maksukortteina. Tämä ei saavuttanut suosiota. Pian järjestelmää muutettiin siten, että perheellisille maksettiin palkat käteisellä ja perheettömille osin maksukortteina.

”Vaasanseteleitä!” Lovisa Notisblad 28.3.1918.

Suomen Pankin vanha Setelipaino Kirkkokadulla. Suomen Pankki.

Punakaartilaisia Helsingin Kauppatorilla. Museovirasto.

Suomen Pankki Rahamuseo Näyttely Historia 1918

https://www.suomenpankki.fi/fi/suomen-pankki/suomen-pankki-1918--nayttely/punaisen-suomen-rahahuolto/

Klikkaa tätä linkkiä avautuu 1918 tapahtumia
https://www.suomenpankki.fi/fi/muut-sivut/asiasanahaku/?tag=1918

Pertti Paalanen
pertti.paalanen@gmail.com