torstai 26. syyskuuta 2019

Paperitiikerit









Teos löytyy ainakin paikallisista kirjastoista 
tai tilaammalla netin kautta omaan kirjastoosi
ISBN numero 952-91-9347-5

Pertti Paalanen
pertti.paalanen at gmail.com

maanantai 2. syyskuuta 2019

Perinnepiirin alkaa 11.9.2019 klo17.30 - Historiaa: Evakuonti suunnitelma 1940


Kuusankosken sanomat

Voikkaan perinnepiiri on siis edelleen Kansalaisopiston ohjelmassa - ainakin tulevana lukuvuonna. Ensimmäinen kokoontuminen on keskiviikkoa 11.9. klo 17.30 - 19.00.

Lähetän tämän viestin niille, jotka ovat olleet aiemmin mukana perinnepiirissä ja joiden sähköpostiosoitteet minulla on.

Jatketaan siis Voikkaan historian, tapahtumien ja elämänmenon muistelua Seuratalolla kerran kuukaudessa. 

Tulevan kirjamme toimituskunta on kokoontunut yleensä aina ennen perinnepiirin varsinaista kokoontumista, mutta nyt ensimmäisellä kerralla en kutsu toimituskuntaa kokoon vaan sovitaan toimituskunnan kokoontumisista erikseen ja katsotaan miten homma jatkuu. 

Olisi hyvä jos myös ilmoittautuisit Kansalaisopiston sivuilla mukaan perinnepiirin. Mene sis osoitteeseen: 


Tapaamisiin seuratalolla 11.9. 

Niina Heikkilä



Kuusankosken evakuointisuunnitelma 1940 

Väestösuojelulain mukaan kuntiin voitiin perustaa väenstösuojelulautakunta, laki velvoitti laatimaan paikkakuntakohtainen väestönsuojelujärjestys. Vaaravyöhykkeellä oleviin kuntiin piti perustaa evakuoimiskomitea, jota johti nimismies. Kuusankoskella apulaisnimismies T.J. Saastamoinen Pakalliset poliisiviranomaiset läänin hallituksen ohjauksessa toteuttivat evakoinnnin ja väestösuojelun, sotatoimialueella puolustusvoimat. Kesäkuusta 1941 joulukuuhun 1944 väestönsuojelu oli sotilasjohdon alaista (sotilaspoliisit ja väestönsuojelujoukot) paikallistem poliisiviranomaisten ja suojeluskuntien avustamana.

Olemme saaneet kyseisen evakuointi Kuusankosken VSS lautakunan suunnitelman kopion https://www.kouvola.fi/kouvolankaupunki/asiointi/arkisto/, jossa Voikkaan toiminnat on kartoitettu, mielenkiintoista luettavaa. Antaa syvyyttä suunnitetujen toimien massiivisuudelle.

Nämä otteet ovat henkilö ohjeita, muulle materiaalille ja karjalle oli omat yksityiskohtaiset suunnitemat.
Voite vain kuvitella Kymin Oy Voikkaan tehtaan laitteita ja varastoa osastoittain yhteensä 3.430 tonnin siirtoa.

Kokoontumisaikoja määrättäessä on väestölle varattava vähintään 6  tuntia valmistautumis aikaa henkilökohtaisen omaisuutensa pakkaamiseen ja tavaran kokoamispaikkaan kuljetusta varten.

Joka oli Voikkaan asema.

Marssi kelpoiset vain tienpäälle, viranomaisten ohjatessa suunnan.
Monissa perheissä löytyy vieläkin vanhoja huonekaluja joiden pohjiin tai takaosiin on maalilla kirjoitettu omistajan nimi ja paikkakunta. Sekä puisia evakuointi laatikoita joita paikkakunnalla valmistettiin ja jaettiin yksi per ruokakunta, jotka olisi täytettynä kuljetettu niitä varten rakennettavaan varastoon Närpiössä
Ryssät tulee:  Brita von Troil

Onneksemme Karjalan kannas kesti, jota helpotti kilpajuoksu Berliiniin katsottiin sodan päättymisen lähestyessä tärkemmäksi.  Evakuointi toimenpidettä Kuusankosken osalta ei  tarvittu toteuttaa.

Koria–Voikkaa-rata oli Suomen rataverkkoon kuulunut 11 kilometrin pituinen vuoden 1940 lopulla valmistunut reservirata, joka kulki Kymijoen länsipuolelta yhdistäen Korian rautatieaseman ja Voikkaantehdastaajaman.


Yhdysrata rakennettiin ohittamaan armeijan huollolle tärkeällä Pietarin radalla olleet ilmapommituksille alttiit Kymijoen ylittävä Korian ratasilta ja Kouvolanratapiha.[1]

Alkuperäisen suunnitelman mukaan yhdysrata oli tarkoitus rakentaa Pietarin radalta Korialta Savon radan Harjun asemalle asti. Voikkaalta oli kuitenkin jo olemassa valmis rautatieyhteys Savon radalle Voikkaa–Haarankallio-rataa pitkin, joten yhdysrataa ei tarvinnut rakentaa loppuun asti.[2]

Pertti Paalanen
pertti.paalanen@gmail.com.