sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

Voikkaan perinnepiirin aktivisti - paikkakunnan muisti Reijo Hasu

Reijo Hasu, monen toimen peruskuusaalainen

Sorvari vai laivuri? Elokuvakoneenkäyttäjä vai filmitähti? Matkanjohtaja vai tanssijärjestäjä?
 Pesulapomo vai basisti? Pilkanmaalla asuvasta Reijo Hasusta voisi käyttää kaikkia näitä titteleitä,
eikä mikään niistä tyhjentäisi hänen elämänkaarestaan kuin pätkän.

Haastatella Reijo Hasua - mission impossible. Häntä eivät kiinnosta haastattelijan tekosyvälliset "miten sinusta on tullut tuollainen tarinankertoja" -kysymykset; vastaus niihin on aina "en tiiä". Paras kun vain antautuu kuuntelemaan tätä armoitettua tarinaniskijää ja hauskaa seuramiestä. Silloin luvassa on naurua ja ihmettelyä siitä, miten luovasti tämän kuusaalaisen elämänkin voi elää.

Palapihviä utareesta

Reijon elämäntarinaa on puolitutun mahdotonta panna aikajärjestykseen - asiat ja tekemiset limittyvät, ja haastatellessa eri vuosikymmenten jutut samasta aiheesta punoutuvat toisiinsa. Alku on kuitenkin helppo hahmottaa, lapsuudenperheestä tämänkin elämäntaiteilijan vaiheet käynnistyivät.

Reijo Hasun julkaisuja

Pitkä ja mielenkiitoinen juttu lue lisää...
http://minkuusas.blogspot.com/2014/07/reijo-hasu.html



Kukahan tämä Kuusaankosken Sanomien 1980 luvulla pakinoinut Wiljaminpoika hänellä taisi olla jotain kytkentää Voikkaalle.

Pertti Paalanen
pertti.paalanen@gmail.com

sunnuntai 21. huhtikuuta 2019

Perinnepiirin Voikkaa kävely 8.5.2019 klo 17.30 Seuratalolta




Kuvat Esa Karhun arkistosta
Hauska tapaaminen täysin yllättäen Esa kanssa kahvila Mintussa Voikkaalla
jossa nämä kuvat oli hänellä mukana

Seuraavan kokoontumisen sijaan 8.5.2019 klo 17.30 suoritamme 
Voikkaa kävelyn Seuratalolta lähtö.
Kävely tehdään ellei sada kaatamalla tms. 
Ainakin sen olisi tarkoitus päättyä Virtakiven saunalle.

Toimituskunta kokoontuu normaalisti 8.5.2019 ennen Voikkaa kävelyä klo 15.00

Viime tapaamisessa kartoitimme paikallisia perinne ruokia. Lisää kaivataan mukana saa olla lyhyt resepti, niin valmistus aukea paremmin.

Samoin etsimme paikallisia murre sanoja tai sanontoja. Usein ne ovat ruotsin- tai venäjän kielestä lähtöisin.

Niitä voit lähettää allekirjoittaneelle vaikka sähköpostilla, jos et voi saapua tapaamisiimme, toimitan ne kaikki toimituskunnalle.

Voikkaan perinnepiirin aktiivi jäsen muistelee

Keijo Salonen tuntee Kuusankoskea ja varsinkin Voikkaata perusteellisemmin kuin moni muu paikkakuntalainen. Hän on aktiivinen perinteen harrastaja ja ollut mukana useankin paikallishistorian kirjan teossa - "että meistä jää jotakin jälelle".
- Aikaisemmin tehtiin Pilkanmaa-kirjaa, sitten Valdemar Haimin musiikkikirjaa. Kimmo Seppänen teki paikallisesta musiikin historiasta kirjan, ja nyt olen mukana Voikkaan perinnekirjan teossa. Synnyin Pilkanmaassa vuonna -30, mutta se oli oma sisäpiirin laaksonsa, ei siellä mitään tapahtunut. Voikkaa oli kaiken toiminnan keskus, siitä minä jonkin verran tiedänkin ja olen siksi mukana Voikkaan menneisyyttä kokoamassa.


Juttu jatkuu, lisää tästä linkistä
https://minkuusas.blogspot.com/2019/03/keijo-salonen-tunnistaa-voikkaan-taudin.html

Kuvaus voikkaalais-pariisilaisen taiteilijan vaiheista Vieno Elomaa

http://minkuusas.blogspot.com/2015/03/vieno-elomaa-kuusankosken-pariisitar.html
Poikilo museon linkki
https://tarinasoitin.fi/vienoelomaa

Seppo Hammar - suu messingillä jo 66 vuotta


Seppo Hammar sai metallipuolen nelivuotisen koulutuksen Kymiyhtiön ammattikoulussa. Koulun jälkeen hän pääsi Voikkaan korjauspajalle sorvariksi. Sieltä hän lähti teknilliseen kouluun Lappeenrantaan ja valmistui teknikoksi. Soitin pysyi kädessä kaikki nämäkin vuodet - myös Lappeenrannassa hänet pyydettiin orkesteriin. Tutkinnon suoritettuaan Hammar palasi korjauspajalle ja oli siellä eläkkeelle jäämiseensä asti, vuoteen 1992.

Juttu jatkuu, lisää tästä linkistä
https://minkuusas.blogspot.com/search?q=seppo+hammar

Voikkaalainen desantti


Väinö Niilo-Rämä syntynyt Voikkaalla 1900 luvun alkupuolella.

Isänsä vakaumuksellisia jälkiä seuraten liittyi jo nuorena Suomen Kommunistiseen Puolueeseen. Toimien siellä aktiivisesti, vakaumuksensa mukaan. Eri vaiheiden jälkeen hän loikkasi Pärmin pataljoonasta muutaman muun miehen kanssa Neuvostoliiton puolelle. Koulutettuna sähkötystaitoisena desanttina pudotettiin laskuvarjolla takaisin suomeen, suomalaisen sotilaan asussa huhtikuussa 1943, pudotus paikka oli Valkealassa. Josta siirtyi kotitaloonsa Voikkaalle jossa piileskeli. Mukana amerikkalainen sähkötysradio Tensor, jolla viestitti Neuvostoliitolle tietoja sodan loppuun saakka. Jäämättä toiminnasta kiinni. Hän toimi heti sodan jälkeen punaisen Valpon asiamiehenä.

Lähteet:
Jukka Rislakki 1985 Isbn 68-79.99.153-155.176
Kouvolan Sotilasradio museon julkaisu:
http://putkiradiomuseo.fi/historia/HUOMIO4.pdf
Pärmin Pataljoona:


Pertti Paalanen
pertti.paalanen@gmail.com